Sano­ma­leh­det mer­kit­tä­vin koti­maan poli­tii­kan uutis­läh­de ja tär­kein tuki äänestyspäätöksissä

Suo­ma­lai­set seu­raa­vat koti­maan poli­tii­kan uuti­sia eni­ten sano­ma­leh­dis­tä. Kär­kia­se­ma on säi­ly­nyt vuo­des­ta toi­seen. Sano­ma­leh­dis­tä hae­taan myös eni­ten tukea edus­kun­ta­vaa­lien äänes­tys­pää­tök­siin, sel­vi­ää Iro Research Oy:n Uutis­me­dian lii­tol­le teke­mäs­tä Edus­kun­ta­vaa­lit 2023 ‑tut­ki­muk­ses­ta.

Lähes kol­me nel­jäs­tä (72 %) suo­ma­lai­ses­ta ker­too seu­raa­van­sa sään­nöl­li­ses­ti koti­maan poli­tiik­kaan liit­ty­viä uuti­sia pai­ne­tuis­ta tai digi­taa­li­sis­ta sano­ma­leh­dis­tä. Osuus on kas­va­nut aiem­mis­ta vuo­sis­ta yhden pro­sent­tiyk­si­kön. Toi­sek­si sijoit­tuu tele­vi­sio (tv-kana­vat tai nii­den verk­ko­pal­ve­lut), samal­la 70 pro­sen­tin tasol­la kuin aiem­pi­na­kin vuosina.

Sano­ma­leh­det ovat tasai­ses­ti kaik­kien ikä­ryh­mien mer­kit­tä­vin tie­don läh­de koti­maan poli­tii­kan uuti­soin­nis­sa, jopa 18–24-vuotiaista 70 pro­sent­tia ilmoit­taa seu­raa­van­sa sään­nöl­li­ses­ti koti­maan poli­tii­kan uuti­sia sano­ma­leh­dis­tä. Nuo­rim­mis­sa äänes­ty­si­käi­sis­sä tele­vi­sio jää sel­väs­ti sano­ma­leh­tien taak­se 52 pro­sen­tin tasol­la. Tele­vi­sion ohit­taa tämän ikäi­sis­sä sosi­aa­li­nen media (61 %).

Noin joka kol­mas suo­ma­lai­nen seu­raa koti­maan poli­tii­kan uuti­soin­tia radios­ta (radio­ka­na­vat tai nii­den verk­ko­pal­ve­lut, 37 %) tai sosi­aa­li­ses­ta medias­ta (32 %).

Sosi­aa­li­nen media on var­sin hyvin seu­rat­tu 18–24-vuotiaiden (61 %) ja 25–34-vuotiaiden (55 %) kes­kuu­des­sa, mut­ta käyt­tö poli­tii­kan uutis­läh­tee­nä vähe­nee huo­mat­ta­vas­ti jo 35 vuot­ta täyt­tä­nei­den ikä­ryh­mis­sä (16–39 %).

Kun edus­kun­ta­vaa­leis­sa äänes­tä­mään aiko­vil­ta suo­ma­lai­sil­ta kysyt­tiin, mis­tä mediois­ta tai muis­ta tie­to­läh­teis­tä he hake­vat tukea äänes­tys­pää­tök­sel­leen edus­kun­ta­vaa­leis­sa 2023, mer­kit­tä­vim­mäk­si tie­to­läh­teek­si nousi­vat pai­ne­tut tai digi­taa­li­set sano­ma­leh­det. Näi­tä aikoo hyö­dyn­tää lähes kak­si kol­mes­ta (62 %).

Toi­sek­si sijoit­tuu tele­vi­sio (tv-kana­vat tai nii­den verk­ko­pal­ve­lut, 57 %). Kol­man­nen sijan jaka­vat ehdok­kai­den omat verk­ko­si­vut, puo­luei­den verk­ko­si­vut ja sosi­aa­li­nen media. Näi­tä aikoo hyö­dyn­tää äänes­tys­pää­tök­sen tuke­na vajaa nel­jän­nes (23 %) äänestäjistä.

Joka vii­des (18–21 %) hyö­dyn­tää ehdo­kas­va­lin­nas­sa pai­net­tu­ja tai digi­taa­li­sia kau­pun­ki­leh­tiä, radio­ta, aika­kaus­leh­tiä ja Googlea. Noin 15 pro­sent­tia hakee tukea ehdok­kai­den kans­sa eri­lai­sis­sa tapah­tu­mis­sa käy­tä­vis­tä kes­kus­te­luis­ta ja pos­ti­laa­ti­koi­hin jaet­ta­vis­ta mainoksista.

Tie­do­tus­vä­li­nei­den jul­kai­se­mia vaa­li­ko­nei­ta uskoo kokei­le­van­sa nel­jä vii­des­tä (78 %), nuo­rim­mis­ta sel­väs­ti useam­pi kuin van­hem­mis­ta äänestäjistä.

Ehdok­kaan valin­nas­sa pai­naa eni­ten ehdok­kaan eri asiois­ta esiin tuo­mien näke­mys­ten vas­taa­vuus äänes­tä­jän omien näke­mys­ten kans­sa. Tämän nos­taa ykkö­sek­si 80 pro­sent­tia suomalaisista.

Toi­sek­si pai­na­vin valin­ta­pe­rus­te on puo­lue, jota pitää mer­kit­tä­vä­nä joka toi­nen (47 %). Rei­lu kol­man­nes (37 %) pai­not­taa ehdok­kaan tasa-arvois­ta suh­tau­tu­mis­ta eri väes­tö­no­siin ja vajaa kol­man­nes (32 %) ehdok­kaan kou­lu­tus­taus­taa. Ehdok­kaan iäl­lä on vai­ku­tus­ta joka nel­jän­nel­le (27 %), amma­til­la ja jon­kin eri­ty­sa­lu­een asian­tun­ti­juu­del­la joka vii­den­nel­le (19 %). Har­vem­pi kuin joka vii­des pai­not­taa ehdok­kaan suku­puol­ta tai nykyis­tä tai aiem­paa poli­tii­kas­sa muka­na olemista.

Nuo­rim­mat (18–24-vuotiaat) ja nai­set pai­not­ta­vat ehdok­kaan näke­mys­ten (75 %) jäl­keen toi­sek­si eni­ten ehdok­kaan tasa-arvois­ta suh­tau­tu­mis­ta eri väes­tö­no­siin (51 %). Puo­lu­een mer­ki­tys (42 %) jää kolmanneksi.

– Vaik­ka sosi­aa­li­ses­ta medias­ta puhu­taan pal­jon ja ehdok­kai­ta kou­lu­te­taan sen käyt­töön, ehdok­kai­den ja puo­luei­den kan­nat­taa muis­taa, että var­mim­min äänes­tä­mään aiko­vat eivät koe sosi­aa­lis­ta medi­aa mer­kit­tä­väk­si tie­to­läh­teek­si tai tuek­si valin­ta­pää­tök­sis­sä. Mer­kit­tä­vin tie­to ja äänes­tyk­sen tuki saa­daan pai­ne­tuis­ta ja digi­taa­li­sis­ta sano­ma­leh­dis­tä. Some tukee sano­ma­leh­tiä 18–24-vuotiailla, mut­ta jo tätä van­hem­mil­le some on var­sin vähä­mer­ki­tyk­si­nen poli­tii­kan uutis­ten läh­tee­nä ja äänes­tys­pää­tök­sen tuke­na, sum­maa Uutis­me­dian lii­ton mark­ki­noin­ti- ja tut­ki­mus­joh­ta­ja Sir­pa Kir­jo­nen.

Lähes kak­si kol­mes­ta (62 %) suo­ma­lai­ses­ta uskoo, että pys­tyy itse erot­ta­maan hyvin ulko­puo­lis­ten taho­jen vai­kut­ta­mis­yri­tyk­set äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­seen edus­kun­ta­vaa­leis­sa. Har­vem­pi kuin joka kym­me­nes (8 %) epäi­lee tai­to­jaan täs­sä suh­tees­sa huo­noik­si. Sen sijaan mui­den suo­ma­lais­ten hyvään kykyyn erot­taa vai­ku­tus­yri­tyk­set uskoo vain alle nel­jän­nes (24 %), ja huo­nos­ti vai­kut­tai­si käy­vän jon­kin ver­ran useam­mal­le (27 %).

Tätä taus­taa vas­taan lie­nee­kin parem­pi, että suo­ma­lai­sis­sa on enem­män nii­tä, jot­ka pitä­vät vaa­lieh­dok­kai­den tai vaa­li­ti­lai­suuk­sien häi­rin­tää epä­to­den­nä­köi­se­nä (45 %) kuin toden­nä­köi­se­nä (39 %).

Odo­tet­ta­vis­sa ole­van häi­ri­köin­nin aiheut­ta­jik­si mai­ni­taan ääri­liik­kei­den edus­ta­jat ja kyber­häi­rin­tä val­tion ulko­puo­lel­ta, nimet­ty­nä Venä­jän trol­lit. Vaa­lien alle enna­koi­daan viha­pu­het­ta, maa­lit­ta­mis­ta, net­ti- ja some­häi­ri­köin­tiä, epä­asial­lis­ta kom­men­toin­tia ja ilkivaltaa.

Enem­män kuin tule­vien vaa­lien häi­ri­köin­tiin, suo­ma­lai­set usko­vat tie­toi­ses­ti har­haan­joh­ta­van tie­don mää­rän kas­vuun lähi­vuo­si­na. Kak­si kol­mes­ta pitää hyvin­kin toden­nä­köi­se­nä, että lähi­vuo­si­na ihmis­ten käsi­tyk­siä maa­il­mas­ta, yhteis­kun­nas­ta, tie­tees­tä ja muis­ta ihmi­sis­tä pyri­tään tie­toi­ses­ti joh­ta­maan harhaan.