Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Har­taus: Mitä kuuluu?

Kak­si kave­rus­ta koh­taa: ”Moi!” ”No moi! Kiva nähä, mitä kuu­luu?” ”No, ei kai täs­sä ihmeem­piä, entä sul­le?” ”No, mitäs täs­sä, ihan hyvää.”

Lue lisää

Vau­vo­ja

Kat­ri ja Eeme­li Hyry Kui­va­nie­mel­tä sai­vat 6.4. pojan, jon­ka mitat oli­vat 4 700 gram­maa ja 54 sent­tiä. Koto­na odot­ti­vat sisa­ruk­set Ali­sa, Aino ja Ella.


Nuor­ten työ­pa­ja esit­täy­tyy sarjakuvassa

Hau­ki­pu­taal­la toi­mii moniu­lot­tei­nen nuor­ten työ­pa­ja, joka pys­tyy ava­maan nuo­rel­le uusia pol­ku­ja elä­mään. Työ­pa­jal­la on teh­ty pajan toi­min­taa esit­te­le­vä sar­ja­ku­va. Se puhu­koon puolestaan.


Se on sit­ten Vappu!

Ran­ta­poh­jas­ta 23.5.1974: Ennen van­haan meni paris­kun­ta vihil­le, ja kos­ka ei ollut varaa ostaa sor­muk­sia, otet­tiin ne lai­naan. Kun sul­ha­nen pujot­ti sor­mus­ta mor­sia­men sor­meen, sanoi mor­sian isol­la äänel­lä: “Enhän minä näi­tä sor­muk­sia saa pitää, nämä­hän ovat naa­pu­rin emän­nän sor­muk­set!” J.K.Pateniemi


Päät­tä­jät pätkätyössä

“Kan­sa on puhu­nut ja puli­nat pois.” Näin kom­men­toi aikoi­naan tun­net­tu val­tio­mies Johan­nes Viro­lai­nen sil­lois­ten edus­kun­ta­vaa­lien tulosta.


Kom­ment­ti kir­joi­tuk­seen Iin ruokajakelusta

Timo Yli­ta­lo kir­joit­ti Ran­ta­poh­jas­sa 18.4. Iis­sä tapah­tu­vas­ta ruo­ka­ja­ke­lus­ta sel­lais­ta, mikä antaa aiheen kom­ment­tiin. Ruo­an­ja­ko on alle­kir­joit­ta­neel­le tut­tua, sil­lä olin toi­min­nas­sa muka­na neli­sen vuot­ta Jär­jes­tö­ta­lol­la. On hyvä, että Iin Hel­lun­tai­seu­ra­kun­ta on otta­nut ruo­an­ja­ke­lun hoitaakseen.


Teks­ta­rit

Luin leh­des­tä, että Suok­ko­sen tien var­teen raken­ne­taan aurin­ko­voi­ma­la. Jos kyse on pel­toa­lu­ees­ta, niin kuin­ka tämä vai­kut­taa lin­nus­toon? Alue on mer­kit­tä­vä muut­to­lin­tu­jen leväh­dys- ja ruo­kai­lu­paik­ka. Sekä monien lajien pesintäaluetta.


Tan­ni­lan tuu­li- ja aurin­ko­voi­ma nähtäville

Tan­ni­lan alu­eel­le suun­ni­tel­laan aurin­ko- ja tuu­li­voi­ma­puis­toa, joka sijoit­tuu Neo­van, Met­sä­hal­li­tuk­sen, eri yri­tys­ten sekä yksi­tyis­ten mail­le. Han­ke­toi­mi­ja Infi­ner­gies Oy on teh­nyt alu­een maa­no­mis­ta­jien kans­sa maan­vuo­kra­so­pi­muk­sia. Nyt osay­leis­kaa­va on lai­tet­tu vireil­le ja osal­lis­tus­mis- ja arvioin­ti­suun­ni­tel­ma ase­tet­tu nähtäville.


Päät­tä­jäl­tä: Avoi­muut­ta pää­tök­sen­teon poh­jak­si – mitä aineis­to­ja pal­ve­lu­ver­kos­ta päät­tä­väl­lä on käytössään?

Jokai­ses­sa kun­nas­sa var­ma kevään tai syk­syn merk­ki on joka­vuo­ti­nen pal­ve­lu­verk­ko­kes­kus­te­lu. Vuo­des­ta vuo­teen käsi­tel­lään päät­tä­jil­le usein samo­ja sääs­tö­koh­tei­ta, joi­ta usein edus­ta­vat kou­lut niin kaa­va-alueil­la kuin maa­seu­tu­mai­sis­sa kylissä. 



Enem­män liikuntaa

Minun mie­les­tä­ni kou­lus­sa on lii­an vähän lii­kun­taa, kos­ka lii­kun­ta­tun­te­ja on vain 1–2 ker­taa vii­kos­sa, aina­kin minul­la. Minus­ta oli­si sen takia muka­vam­paa että kou­lus­sa oli­si enem­män lii­kun­taa. Itse en lii­ku hir­veäs­ti kos­ka koto­na ei ole kavereita. 



Kii­min­ki­läis­nuor­ten Hel­miä esil­lä Gal­le­ria Oska­ri Jauhiaisella

Hel­miä-näyt­te­ly esit­te­lee kii­min­ki­läis­ten nuor­ten osaa­mis­ta ja aja­tuk­sia kuva­tai­teen kei­noin. Näyt­te­lys­sä näh­tä­vil­lä ole­vat teok­set ovat Kii­min­ki­puis­ton kou­lun ja Kii­min­gin lukion kuva­tai­de­tun­neil­la teh­ty­jä oppi­las­töi­tä luku­vuo­del­ta 2022–2023. Ope­tel­ta­vi­na asioi­na on ollut muun muas­sa tek­ni­set kuvan teke­mi­sen tai­dot eri tek­nii­koil­la ja kol­miu­lot­tei­nen kuvail­mai­su savel­la ja muil­la materiaaleilla.



Kor­jaus

Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lu­een eli Poh­teen Ran­ta­poh­jan alu­een pal­ve­luis­ta ker­to­vas­sa jutus­sa (RP 25.4.) oli vir­heel­lis­tä tie­toa aina­kin Yli-Iin ja Kui­va­nie­men pal­ve­luis­ta. Jutus­sa ker­ro­taan, että Kui­va­nie­mes­sä oli­si lää­kä­rin vas­taan­ot­to ja äitiys­neu­vo­lan pal­ve­lui­ta, mut­ta näin ei todel­li­suu­des­sa ole. Yli-Iis­sä ei myös­kään ole mm. lää­kä­rin palveluita.


Katu­jen roskaaminen

Minun mie­les­tä­ni ros­kaa­mis­ta pitäi­si vähen­tää. Eläi­met voi­vat syö­dä muo­via tai muu­ta ros­kaa ja tukeh­tua nii­hin. Muu­ten­kin ros­kaus aiheut­taa luon­nol­le harmia.