Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Eläm­me edus­kun­ta­vaa­lien vii­meis­tä viik­koa. Jän­ni­tys tii­vis­tyy. Jokai­nen kan­sa­lai­nen, äänes­tä­jä, pää­see vai­kut­ta­maan Suo­men tule­vaan suun­taan. Min­kä­lai­nen tuo suun­ta on?

Har­vaa­na­su­tus­ta seu­dus­ta, jota Poh­jois-Suo­mi on, täy­tyy pitää huol­ta. Glo­baa­li kehi­tys ja huol­to­var­muus­ti­lan­ne on osal­taan nos­ta­nut poh­joi­sen ulot­tu­vuu­den uudel­le tasol­le. Kan­sal­li­ses­ti on kova vään­tö menos­sa sii­tä, miten rahat jae­taan maa­kun­tien kes­ken, lisäk­si on EU:n kohee­sio­po­li­tiik­ka joka ei toteu­du poh­joi­ses­sa niin kuin pitäi­si. EU:n kohee­sio­po­li­tii­kan tavoit­teen on vähen­tää kehi­ty­se­ro­ja aluei­den välil­lä ja luo­da hyvin­voin­nin edel­ly­tyk­siä mui­ta hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le ihmi­sil­le. Poli­tii­kal­la tavoi­tel­laan nykyis­tä parem­paa talou­del­lis­ta, sosi­aa­lis­ta alu­eel­lis­ta tasa­pai­noa Euroopassa. 

Asu­mis­tues­sa on tiu­kat tulo­ra­jat, eli tuki on suun­nat­tu todel­la pie­ni­tu­loi­sim­mal­le väes­töl­le. Esi­mer­kik­si yksin asu­va aikui­nen ei saa yleis­tä asu­mis­tu­kea, jos…

Kuusa­mo­lai­se­na sai­raan­hoi­ta­ja­na, äiti­nä ja polii­tik­ko­na koen tär­keäk­si nuor­ten hyvin­voin­nin ja lap­si­per­hei­den arjes­ta sel­viä­mi­sen. Per­hei­den jak­sa­mi­seen panos­ta­mi­nen on inves­toin­ti, ei vain pelk­kä kus­tan­nus. Suo­men tule­vai­suus riip­puu nuo­ri­sos­tam­me. Syr­jäy­ty­mi­nen on yksi suu­ri ongel­ma, joka mei­dän tulee hoi­taa nykyis­tä parem­min. Mie­len­hy­vin­voin­nin haas­teet koet­te­le­vat nuo­ria, sen vuok­si tar­vit­sem­me mie­len­ter­veys­stra­te­gian tuke­maan eri­to­ten nuo­ria ja hei­dän perheitään.

Oulun pii­rin dema­ri­nais­ten kevät­ko­kous osoit­taa tuken­sa Suo­men lap­si­per­heil­le. Vii­me viik­ko­jen ajan on otsi­koi­hin nous­sut nuor­ten ja las­ten teke­mät väki­val­ta­teot. Väki­val­tai­nen toi­min­ta on aina seu­raus­ta jos­tain. Las­ten ja nuor­ten pahoin­voin­ti sekä hei­kot tuki­ver­kos­tot edis­tä­vät väki­val­lan syn­ty­mis­tä. Jul­kis­ten pal­ve­lu­jen roo­li, vas­tuut ja riit­tä­vyys ovat mer­ki­tyk­sel­li­siä ja nii­tä tulee vah­vis­taa. Pal­ve­lut eivät ole riit­tä­viä koh­taa­maan lap­sia ja nuo­ria aidos­ti ja oikea-aikaisesti.

Miten ymmär­rän sanan kult­tuu­ri omas­sa arkie­lä­mäs­sä­ni. Onko asia minua var­ten vai onko se jon­kun pie­nen elii­tin tai muu­ten vain parem­pio­sais­ten etuoi­keus. Ohei­set ennak­ko­luu­lot lie­nee paras­ta heti alkuun­sa heit­tää romu­kop­paan. Kult­tuu­ri on kai­ken kaik­ki­aan niin laa­ja ja moni­säi­kei­nen asia, että se pakos­ta­kin eri lon­ke­roi­neen kos­ket­taa mei­tä jokaista.

Tei­den kun­to puhu­tut­taa suo­ma­lai­sia ja sil­le löy­tyy perus­teet. Väy­lä­vi­ras­ton ennus­teen mukaan tänä vuon­na huo­no­kun­tois­ten tei­den osuus kas­vaa noin 9 000 kilo­met­riin. Rei­lun vuo­si­kym­me­nen aika­na muu­tos on ollut mer­kit­tä­vä, sil­lä vuon­na 2011 huo­no­kun­tois­ten tei­den mää­rä oli noin 3000 kilo­met­riä. Tra­fico­min tilas­tot osoit­ta­vat, että lähes samal­la aika­vä­lil­lä tie­lii­ken­teen osuus koko kul­je­tus­suo­rit­tees­ta on nous­sut 68 pro­sen­tis­ta 75 prosenttiin.