Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

No Picture

Yleisö 30.04.2024 00:00

Huo­nol­la val­mis­te­lul­la saa­daan huo­no­ja päätöksiä

Yli 100 kilo­met­rin kou­lu­mat­kat tilan­tees­sa, jos­sa lähin kou­lu oli­si 15 kilo­met­rin pääs­sä. 116 kilo­met­riä kus­kaa­mis­ta las­ta esi­kou­lus­sa, kun lähin mah­dol­li­nen esio­pe­tus­paik­ka oli­si 12 kilo­met­rin pääs­sä. Nuo­rem­pi sisa­rus käve­ly­mat­kan pääs­sä ole­vas­sa Olha­van Tena­va­tu­van ryh­mä­per­he­päi­vä­ko­dis­sa, esi­kou­lui­käi­nen sisa­rus 20 kilo­met­rin pääs­sä Iin Hami­nan päi­vä­ko­dis­sa. Saman per­heen kou­lui­käi­nen sisa­rus täy­sin vas­tak­kai­ses­sa suun­nas­sa 20 kilo­met­rin pääs­sä Kui­va­nie­men koulussa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää
No Picture

Ajankohtaista 30.04.2024 00:00

Väki­mää­rä huipussaan

Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan Suo­men viral­li­nen väki­lu­ku oli vuo­den 2023 lopus­sa 5 603 851. ⁠Väki­lu­ku kas­voi vuo­den 2023 aika­na 39 881 hen­ki­löl­lä, mikä on suu­rin lisäys vuo­den 1956 jäl­keen. Väki­lu­vun poik­keuk­sel­li­sen suu­ri kas­vu selit­tyy eten­kin Suo­meen vuo­den 2022 aika­na tul­leil­la ukrai­na­lai­sil­la, jot­ka sai­vat oikeu­den koti­kun­taan vuo­den 2023 aikana.

No Picture

Ajankohtaista 30.04.2024 00:00

Oulun rau­ta­tie­a­se­ma myynnissä

Senaa­tin Ase­ma-alu­eet Oy on käyn­nis­tä­nyt tar­jous­kil­pai­lun Oulun Ase­ma­kes­kuk­sen alu­eel­la sijait­se­vas­ta rau­ta­tie­a­se­mas­ta ja ase­ma­ra­vin­to­la­ra­ken­nuk­ses­ta. Oulun rau­ta­tie­a­se­ma ja sen ete­lä­puo­li­nen ase­ma­ra­vin­to­la­ra­ken­nus muo­dos­ta­vat val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vän raken­ne­tun kult­tuu­riym­pä­ris­tön. Raken­nuk­set sijait­se­vat ase­ma­kaa­van raken­nus­suo­je­lua­lu­eel­la. Uus­re­nes­sans­si­tyy­li­nen ase­ma­ra­ken­nus val­mis­tui vuon­na 1886 arkkitehti 

No Picture

Yleisö 30.04.2024 00:00

Teks­ta­rit

Aja­kaa­pa itse­kin joka ilta­päi­vä töis­tä kotiin 20 km pidem­män rei­tin kaut­ta pik­ku­tei­tä pit­kin, vaik­ka työ­mat­ka oli­si jo val­miik­si vähin­tään tun­ti suuntaansa.Niinhän ne mei­dän sivu­ky­lien lap­set­kin teke­vät. Ainiin, se ero toki, että lap­set ei sitä itse saa valita.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Yhteiskuvassa kansanedustajan kanssa. (Kuvat: Perttu Hämäläinen)

Nuoret, Ylikiiminki 25.04.2024 00:01

Kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Vesa­lan koululla

Vesa­lan yksi­kön opet­ta­ja Elias Huh­ta­la orga­ni­soi hie­non ja mie­len­kiin­toi­sen aamu­päi­vän. Pudas­jär­vi­nen kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Yli­kii­min­gin kou­lul­la Vesa­lan yksi­kös­sä. Tapah­tu­maan osal­lis­tui­vat Vesa­lan yksi­kös­tä 4–6 luok­kien oppi­laat ja Yli­kii­min­gin yksi­kös­tä kaik­ki vitosluokkalaiset. 

Kuvassa länsisuomalaista tyyppiä oleva rautavahvisteinen puinen sarvisatula. (Kuva: Eino Mikkonen)

Jääli, Kiiminki 25.04.2024 00:01

Kuu­kau­den esi­ne: Pui­nen sarvisatula

Ammoi­si­na aikoi­na, kesy­tet­ty­ään hevo­sen, ihmi­nen tote­si, että hevo­sel­la pää­see liik­ku­maan jou­tui­sas­ti kii­peä­mäl­lä sen sel­kään. Nois­ta ajois­ta läh­tien rat­sas­ta­jat ovat muka­vuuk­sien­sa vuok­si kehi­tel­leet eri­lai­sia peh­mus­tei­ta hevo­sen selkään. 

Mirva Nätynki ja Liisa Rantatulkkila tanssivat voitokkaasti SM-kilpailuissa.

Ylikiiminki 25.04.2024 00:00

SM-menes­tys­tä latinalaistansseista

Yli­kii­min­ki­läis­läh­töi­nen Mir­va Nätyn­ki tans­si itsel­leen nel­jä kul­ta­mi­ta­lia FDO:n (Fin­nish dance orga­niza­tion) jär­jes­tä­mis­sä Lati­no Show IKM&SM ‑kil­pai­luis­sa, jot­ka tans­sit­tiin Jär­ven­pääs­sä huh­ti­kuun puolivälissä.

Iina Kervisen piirros kertoo Mainikoti Siirin arjesta Jäälissä.

Jääli 25.04.2024 00:00

Mai­nio­ko­ti Sii­rin tun­nel­mia piirroksessa

Jää­li­läi­sen Mai­nio­ko­ti Sii­rin arki näyt­täy­tyy lähi­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­le­vän Iina Ker­vi­sen piir­rus­tuk­ses­sa ren­to­na, kodin­omai­se­na, huu­mo­ril­la höys­tet­ty­nä ja lämpöisenä.

No Picture

Kolumnit 25.04.2024 00:00

Päät­tä­jäl­tä: Kuusa­mon­tien perus­pa­ran­nuk­sen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat arvioitavana

Luin ensim­mäi­set poliit­ti­set asia­kir­jat ja suun­ni­tel­mat jos­kus 1980-luvul­la Salois­ten sivu­kir­jas­ton lukusa­lis­sa. Enpä osan­nut perus­kou­lun opp­pi­laa­na tuol­loin aavis­taa, että vie­lä aikui­se­na­kin luki­sin sil­mät kii­luen ase­ma­kaa­va­hank­kei­den selos­tuk­sia, YVA-ohjel­mia tai ympä­ris­tö­lu­pien asiakirjoja.

No Picture

Yleisö 25.04.2024 00:00

Seu­ran­ta­lot jää­vät mopen osalle

Suo­mes­sa on noin 2 000 seu­ran­ta­loa. Niis­sä tou­hu­aa tal­koo­lai­si­na ja eri­lai­sis­sa har­ras­tuk­sis­sa ja kokoon­tu­mi­sis­sa val­ta­va mää­rä ihmi­siä. Seu­ran­ta­lot ovat moni­muo­toi­nen ryh­mä eri aika­kausia edus­ta­via talo­ja, joi­ta mm. nuo­ri­so- ja rait­tius­seu­rat, maa­mies­seu­rat, työ­väe­nyh­dis­tyk­set ja urhei­luseu­rat ovat raken­ta­neet kokoon­tu­mis­ti­loik­seen. Van­him­mat säi­ly­neet talot on raken­net­tu 1880-luvul­la. Myös van­ho­ja kan­sa­kou­lu­ja ja mui­ta raken­nuk­sia on muu­tet­tu seu­ran­ta­lo­käyt­töön. Nykyi­sin talot toi­mi­vat kylien ja kau­pun­gi­no­sien kokoon­tu­mis- ja tapah­tu­ma­ti­loi­na. Iis­sä­kin on puo­li­sen­tusi­naa seu­ran­ta­loa eri puo­lil­la kuntaa.

Ajankohtaista, Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki 25.04.2024 00:00

Iis­sä syy­tä luovuttaa

Ran­ta­poh­jas­ta 6.10.1977: Piha­maal­le oli kokoon­tu­nut jouk­ko kylän mie­hiä. Kes­kus­te­lun aihee­na oli täl­lä ker­taa talou­del­li­nen lama ja tuli sii­nä het­ken kulut­tua aiheek­si myös eri val­tioi­den pää­mie­het, Kek­ko­nen, Kaar­le Kus­taa jne. Aikan­sa kuun­nel­tu­aan pik­ku-Mat­ti juok­si äitin­sä luo sisäl­le pirt­tiin ja kysyi: “Äiti, äiti, kuka on Yhdys­val­to­jen nykyi­nen Kek­ko­nen?” OHTO

Huhtikuun 13. päivä vuonna 2016 Kiiminkijoen tulva näytti Alakylässä tältä. (Arkistokuva: Teea Tunturi)

Kiiminki 25.04.2024 00:00

Kii­min­ki­joen jää­pa­to­ris­ki kasvaa

Oulun poh­jois­puo­lel­la lop­pu­vii­kon nopea läm­pe­ne­mi­nen ja sateet nos­ta­vat jokien pin­nat jäl­leen tul­va­kor­keuk­siin. Tul­va­kes­kuk­sen mukaan Kii­min­ki­joen jäi­den ennus­te­taan läh­te­vän lop­pu­vii­kos­ta. Joel­la on jää­pa­to­ris­ki nopeas­ti kas­va­van vir­taa­man myö­tä. Kii­min­ki­joel­la ja Iijoel­la kes­ki­mää­räi­sen suu­rui­sia tul­va­huip­pu­ja ennus­te­taan tou­ko­kuun alkupuolelle.