Pelas­tus­toi­mi on osa hyvinvointialuetta

Alue­vaa­leis­sa, eten­kin vaa­li­ko­neis­sa ja ‑kes­kus­te­luis­sa, koros­tuu sote-uudis­tus. Pelas­tus­toi­mes­ta kysy­tään ja puhu­taan vähän, mones­ti epä­oleel­li­sia asioi­ta var­si­nais­ten pal­ve­lu­jen kan­nal­ta. Pelas­tus­toi­men osuus hyvin­voin­tia­lu­een koko­nais­me­nois­ta tulee ole­maan vain muu­ta­man pro­sen­tin. Toi­mia­lam­me vai­kut­ta­vuus alu­een tur­val­li­suu­teen on kui­ten­kin bud­jet­ti­aan suu­rem­pi. Pelas­tus­lai­tok­sen asiak­kai­ta ovat kaik­ki alu­een asuk­kaat, yri­tyk­set ja lai­tok­set, kun­nat sekä alu­eel­la liik­ku­vat ja oles­ke­le­vat ihmi­set. Asiak­kuus koros­tuu sil­loin, kun pelas­tus­lai­tok­sen apua tar­vi­taan kii­reel­li­ses­ti onnettomuustilanteissa.

Poh­jois-Poh­jan­maan pelas­tus­lai­tos tulee hoi­ta­maan alu­eel­laan vuo­sit­tain noin 6 000 laki­sää­teis­tä palo­tar­kas­tus­ta alu­een yri­tyk­sis­sä, lai­tok­sis­sa ja kodeis­sa. Lisäk­si se antaa tur­val­li­suus­kou­lu­tus­ta alu­eel­la kaik­ki­aan noin 50 000 asuk­kaal­le lap­sis­ta ikäih­mi­siin. Pelas­tus­lai­tos myös antaa raken­ta­mi­seen ja kaa­voi­tuk­seen liit­ty­vää ohjaus­ta sekä neu­von­taa yli 1 500 lausun­nol­la. Kun­tayh­teis­työ tulee tämän kaut­ta jat­ku­maan kat­kea­mat­to­ma­na. Pelas­tus­lai­tok­sen onnet­to­muuk­sien ehkäi­syn pal­ve­lut tavoit­ta­vat vuo­sit­tain yli 55 000 asiakasta.

Pelas­tus­lai­tos hoi­taa vuo­sit­tain noin 8 000–9 000 pelas­tus­teh­tä­vää, näis­tä noin 2 000–2 500 tulee ole­maan ensi­hoi­toa tuke­via ensi­vas­te­teh­tä­viä. Asia­kas­kon­tak­te­ja pelas­tus­lai­tok­sen työn­te­ki­jöil­le ker­tyy vuo­des­sa kaik­ki­aan rei­lu 80 000. Pelas­tus­lai­tos myös tukee alu­een kun­tien val­mius­suun­nit­te­lua ja varau­tu­mi­sen val­mis­te­lu­ja, mikä­li alue­val­tuus­to ja kun­nat niin päättävät.

Hyvin­voin­tia­lu­eel­le siir­tyy noin 400 pää­toi­mis­ta pelas­tus­lai­tos­ten työn­te­ki­jää ja noin 800 sopi­mus- hen­ki­lös­töön lukeu­tu­vaa sopi­mus­pa­lo­kun­tien häly­tys­osas­to­lais­ta. Alu­een sopi­mus­pa­lo­kun­nis­sa teh­dään lisäk­si tär­ke­ää palo­kun­ta­nuo­ri­so­työ­tä ja tukio­sas­to­toi­min­taa. Paloa­se­mia tulee ole­maan 46, jois­ta 41:llä toi­mii myös sopi­mus­pa­lo­kun­ta. Vuo­den 2024 alus­ta on pelas­tus­lai­tok­sel­lem­me tulos­sa uusi vel­voi­te perus­taa koko Poh­jois-Suo­mea pal­ve­le­va, ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­ses­ti mie­hi­tet­ty pelas­tus­toi­men tilan­ne- ja johtokeskus.

Alu­eel­lem­me on tyy­pil­lis­tä har­vaa­na­su­tut alu­eet ja pie­net taa­ja­mat, jois­sa ris­kia­na­ly­tii­kan ja toi­min­ta­val­mius­vaa­ti­mus­ten vuok­si on pidet­tä­vä yllä paloa­se­mia. Alu­eel­lam­me on maa­kun­nan kan­nal­ta ja myös kan­sal­li­ses­ti tär­ke­ää suur­teol­li­suut­ta. Pit­kä ran­nik­koa­lue, aluet­ta hal­ko­vat suu­ret joet, kan­sal­li­ses­ti tär­keät poh­jois-ete­lä-suun­tai­set val­ta­tiet sekä pää­ra­ta tuo­vat omat piir­teen­sä pelas­tus- toi­men suo­ri­tus­ky­ky­vaa­ti­muk­siin. Barents-alu­een val­tioi­den väli­ses­sä kan­sain­vä­li­ses­sä pelas­tus­toi­men yhteis­työs­sä olem­me myös muka­na ja koko Poh­jois-Suo­men pelas­tus­lai­tos­ten yhtei­sen Arc­tic Rescue Team ‑jouk­ku­eem­me osal­ta olem­me osa­na EU:n pelastuspalvelumekanismia.

Käy­tän­nös­sä sotes­sa teh­dään nyt sitä, mikä pelas­tus­lai­tok­sis­sa teh­tiin jo vuo­si­na 2002–2004, kun enti­nen kun­ta­koh­tai­nen pelas­tus­toi­mi alu­eel­lis­tet­tiin. Vii­mei­sen 18 vuo­den ajan pelas­tus­lai­tos­ten toi­min­taa ja toi­min­to­ja on viri­tet­ty koko ajan tehok­kaam­paan ja tuot­ta­vam­paan suun­taan. Kun­ta- tai muil­la alue­ra­joil­la ei ole vuo­si­kym­me­niin ollut mer­ki­tys­tä pelas­tus­toi­men pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­ses­sä. Vaa­leis­sa valit­ta­vien val­tuu­tet­tu­jen on hyvä tie­dos­taa, että tule­va uudis­tus on pelas­tus­toi­men kan­nal­ta ensi­si­jai­ses­ti hal­lin­nol­li­nen uudis­tus, ei niin­kään toi­min­nal­li­nen tai sisäl­löl­li­nen. Pelas­tus­toi­mi on myös kan­sal­li­ses­ti oman lain­sää­dän­nön ja Sisä­mi­nis­te­riön ohjei­den ja ohjauk­sen koh­tee­na ole­va toi­mia­la, jol­le on tär­ke­ää kan­sal­li­ses­ti yhte­näi­set käy­tän­nöt arjen palvelutuotannossa.

Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lu­een pelas­tus­lai­tos poik­ke­aa muun Suo­men vas­taa­vis­ta sii­nä, että vain tääl­lä kah­des­ta pelas­tus­lai­tok­ses­ta, Joki­laak­so­jen ja Oulu-Koil­lis­maan pelas­tus­lai­tok­sis­ta muo­dos­te­taan yksi uusi pelas­tus­lai­tos. Muu­al­la vas­taa­vaa uuden pelas­tus­lai­tok­sen muo­dos­ta­mis­ta ei ole tulossa.

Alu­eem­me pelas­tus­toi­men kes­kei­sim­piä haas­tei­ta ovat ammat­ti­tai­toi­sen pää­toi­mi­sen hen­ki­lös­tön saa­ta­vuus, mihin vai­kut­taa oleel­li­sim­min Poh­jois-Poh­jan­maan hou­kut­te­le­vuus ja tule­van pelas­tus­lai­tok­sen työ­nan­ta­ja­ku­va. Alu­eel­lem­me erit­täin tär­keän sopi­mus­hen­ki­lös­tön osal­ta kes­keis­tä on alu­een elin­voi­mai­suus, ikä­ra­ken­teen kehi­tys ja työ­paik­kao­ma­va­rai­suus eten­kin pie­nil­lä paikkakunnilla.

Unoh­taa ei voi alu­eem­me työ­nan­ta­jien myö­tä­mie­lis­tä suh­tau­tu­mis­ta sii­hen, että työn­te­ki­jä on pää­työn­sä ohes­sa sopi­mus­pa­lo­kun­ta­lai­nen. Kaik­ki tämä vaa­tii posi­tii­vis­ta työ­nan­ta­ja­ku­vaa hyvin­voin­tia­lu­eel­ta ja pelas­tus­lai­tok­sel­ta sekä riit­tä­vää rahoi­tus­ta. Pal­ve­lu­jem­me kan­nal­ta kes­kei­siä teki­jöi­tä ovat siis suo­ri­tus­ky­kyi­nen ja moti­voi­tu­nut hen­ki­lös­tö, toi­mi­va kalus­to ja työ­vä­li­neet, ris­kia­na­ly­tii­kan edel­lyt­tä­mä paloa­se­ma­verk­ko ja riit­tä­vä rahoi­tus näi­hin kaikkiin.

Pet­te­ri Helisten
pelastusjohtaja
Oulu-Koil­lis­maan pelas­tus­lai­tos Pelas­tus­toi­men vastuuvalmistelija
Poh­jois-Poh­jan­maan hyvinvointialue

Jar­mo Haapanen
pelastusjohtaja
Joki­laak­so­jen pelastuslaitos
Väliai­kai­sen val­mis­te­lu­toi­mie­li­men jäsen, pelas­tus­toi­mi Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­vointia­lue