Ken on puttaalaisista puttaalaisin?
Rantapohjasta 23.12.1980: Eräs henkilö sai joululahjaksi vesisukset ja siitä lähtien hän on etsinyt mäkistä järveä… S.K.Trollhättan
Lue lisääRantapohjasta 23.12.1980: Eräs henkilö sai joululahjaksi vesisukset ja siitä lähtien hän on etsinyt mäkistä järveä… S.K.Trollhättan
Lue lisääSuomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa. Vaalit järjestetään noin 340 seurakunnassa. Myös Kiimingin, Haukiputaan ja Iin seurakuntiin valitaan uudet päättäjät tulevien seurakuntavaalien aikana.
Lue lisääInfluenssa- ja koronarokotukset alkavat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella ikäryhmittäin lokakuun viimeisellä viikolla. Rokotukseen pitää varata aika jokaiselle rokotettavalle erikseen. Ajanvaraus avautuu tiistaina 6.10. sekä verkossa että soittamalla tehdyille varauksille.
Lue lisääOulun kaupunginjohtaja Ari Alatossavan mukaan kaupungin talouden näkymät ovat varovaisen myönteiset, mutta ensi vuosikin jää talousarvioesityksen mukaan 23 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuosien 2028 ja 2029 arvioidaan olevan ylijäämäisiä.
Lue lisääMinun mielestäni nuorten pitäisi mennä aiemmin nukkumaan. Nykyään nuoret menevät aivan liian myöhään nukkumaan ja se vaikuttaa heidän mielialoihinsa päivän aikana. Kun aamulla tulee kiukkuisena kouluun, fiilis tarttuu muihinkin. Keskittyminen koulussa heikkenee ja arvosanat laskevat.
Vakuutukset ovat velipuolia maksettaessa, mutta rakkaita sukulaisia vahingon sattuessa. Jotenkin näinhän asian voi ajatella. Vakuutukset tuntuvat ylimääräiseltä kululta silloin, kun mitään ei tapahdu, mutta kriisin paikassa todella tarpeellisilta. Ja tietenkin on niinkin, että osa vakuutuksista on lakisääteisiä.
Helleenien jo aikanaan järjestämissä olympiakisoissa ei naisilla ollut asiaa kilpailuareenalle. Katselijoiden joukossakaan heitä ei saanut olla kuin Demeterin papitar, jolla oli tähän yksinoikeus. Varmaan jotkut uskalikot ovat olleet miehiksi pukeutuneena, kertovat monet tarinat, toiset ovat jääneet kiinni, toiset eivät.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen on antanut Kari Häkämiehelle tehtäväksi selvittää maakuntaliittojen tulevaisuutta, asemaa ja tehtäviä. Rakenteita on hyvä tarkastella avoimesti ja ennakkoluulottomasti.
Taina Kaarina Alamäki Iistä kuoli 25.8. Hän oli 71-vuotias.
Joko siitä on yli seitsemän vuotta, kun Rantapohja muutti Kiiminkijoen pohjoispuolelta etelään Haukiputaan keskustaan. Siitä kerrottiin lehdessä 2.7.2019. Vanhassa toimitalossa Huvipolulla oli joitain aikoja vuokralainen. Lopulta rakennus päätettiin kuitenkin purkaa, ja tontin kaava muutettiin sellaiseksi, että siihen voi rakentaa sekä asuntoja että liiketiloja. Tontti on vielä tyhjillään.
Rantapohjasta 18.12.1980: Ennen vanhaan eleli Juuso-niminen mies, joka oli kovin tarkka rahoistaan. Kerran häneltä putosi viisipenninen ja hän sanoi vastaan tulleelle pikkupojalle: “Saat minulta markan, jos löydät pudottamani viisipennisen.” Hupi-Duunari
Joukko oululaisia historiantutkijoita kävi pari vuotta sitten keskusteluja Oulun historiasta. He totesivat, että vaikka Oulun historiaa on tutkittu ja siitä on kirjoitettu paljonkin, naiset ovat jääneet sivurooliin. Tutkijat olivat yksimielisiä siitä, että on aika tarkastella oululaisia naisia historian tutkimuksen näkökulmasta. Naiset ovat tehneet osansa Oulun kehityksestä ja ansaitsevat tulla muistetuiksi. Oululaisista historian naisista kertova kirja nähtiin myös mainiona tapana juhlistaa Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta 2026.
Monet ylikiiminkiläiset lapset ja nuoret kulkevat harrastuksissa ja kavereilla ja vaikka missä Oulussa ja Kiimingissä ja muuallakin. Esimerkiksi Ouluun on kuitenkin melko pitkä matka ja vanhempien viikot kuluvat lapsia kuskatessa. Siksi bussivuoroja pitäisi mielestäni lisätä erityisesti viikonlopuille.
Yli-Iiläinen kirkkoherra emeritus, rovasti, kotiseutuneuvos Toivo Hyyryläinen oli luonut vaikuttavan käsikirjoituksen Ylikiimingin kirkon 240-vuotisjuhalvuoden näytelmälle, ja ylikiiminkiläiset onnistuivat toteuttamaan sen ansaitsemalla tavalla. Kirkko juurillaan ‑näytelmän ohjasi Keke Lammassaari.
Alavuoton perinnepäivää on vietetty vesimyllyn maisemissa Kiiminkijoen törmällä jo vuodesta 2012 saakka. Vuosien aikana monet perinteiset työtavat ovat tulleet kävijöille tutuiksi. Tällä kertaa muun muassa puitiin viljaa ryskyllä, separoitiin maitoa, parkattiin puita ja pestiin pyykkiä aiempien vuosikymmenten malliin.
Kymmenisen vuotta sitten ylikiiminkiläisen Aino Koistinahon elämässä tuli vaihe, joka pakotti pysähtymään. Kuormittavan työn lisäksi myös fyysiset vaivat saivat hänet tarkastelemaan elämäntapaansa uudella tavalla. Silloin hän ymmärsi, ettei tasapaino löydy pakenemalla itseään tai olosuhteitaan, vaan ennen kaikkea pysähtymällä.