Ran­ta­poh­jas­ta 3.3.1977: Savo­lai­suk­ko saa­pui yöju­nal­la Hel­sin­kiin ja kysäi­si erääl­tä pit­kä­tu­kal­ta, että pal­jon­ko kel­lo. Kave­ri hui­tai­si ukkoa päin pärs­tää ja sanoi, että löi juu­ri yksi. Ukko sanoi, että oli­pa hyvä etten kysy­nyt tun­tia aikai­sem­min. V.K. Haukipudas

Har­va yksit­täi­nen ihmi­nen on vai­kut­ta­nut maa­il­man­his­to­rian kul­kuun yhtä vah­vas­ti kuin Napo­leon Bona­par­te. Legen­daa­ri­se­na sota­stra­te­gi­na tun­net­tu rans­ka­lais­ken­raa­li nousi rymi­näl­lä val­lan­ku­mouk­sen jäl­kei­ses­sä kaa­ok­ses­sa pai­ni­van Rans­kan val­lan hui­pul­le ja palaut­ti maan­sa soti­laal­li­sek­si ja poliit­ti­sek­si suurvallaksi.

Ran­ta­poh­jas­ta 24.2.1977: Sat­tui­pa jos­kus vii­si­tois­ta vuot­ta sit­ten sel­lai­nen haus­ka tapaus, kun polii­sit ja eräs isän­tä sat­tui­vat juu­ri yhtä aikaa los­sil­le. Sii­nä polii­sit ryh­tyi­vät rat­saa­maan isän­nän trak­to­ria. Polii­sit käs­ki­vät isän­nän pan­na valot pääl­le. Noh, isän­tä vään­si valo­kat­kai­si­jas­ta, mut­ta mitään ei tapah­tu­nut. Polii­sit heti isän­näl­le, että eihän valot ole­kaan kun­nos­sa. Sii­hen isän­tä tokai­si, että “ette­kö tie­dä että kun ollaan los­sil­la, niin eihän se hyvät mie­het saa maa­ta”. T.H. Taivalkoski