650-vuotias Ii (Ijo)
Ii (Ijo) viettää tänä vuonna 650-vuotisjuhlaansa. Täten sen synty juontaa juurensa syvälle keskiaikaan, tarkalleen vuoteen 1374. Silloin se mainittiin kappelina (Ijo kapell).
Lue lisääIi (Ijo) viettää tänä vuonna 650-vuotisjuhlaansa. Täten sen synty juontaa juurensa syvälle keskiaikaan, tarkalleen vuoteen 1374. Silloin se mainittiin kappelina (Ijo kapell).
Lue lisääSana sisu on johdos sanoista sisä, sisus, sisällä oleva. Sanan tunsi jo Agricola, ja se esiintyy johdannaisineen suomen murteissa. Sisu.…..
Lue lisääKiitos Maria-Liisa Halonen, Iin työväentalon puolestapuhuja. Kuulut ajan ajan hampaan syömien arvokkuksien pelastajiin. Hyvä sinä! Lähelläsi kulkeva Haukiputaan pohjoispuolella oli juhannuspäivänä.…..
Lue lisääPieni toivomus Kurtinhaudan rantojen hallitsijalle eli Haukiputaan jakokunnalle ja Oulun kaupungille Kiiminkijokisuun rauhoittamisesta rakentamiselta. Tämä ranta-alue terveen järjen mukaan kuuluu.…..
Lue lisääNo johan rupes tapahtumaan, tuumasi Renttahelekku kuullessaan Oulun uuden kaupunginjohtajan suunnitelmista. Alatossava aikoo iskeä kuokan maahan ja suunnata merelle! Eihän…
Hyvinvointitoimintaa. Yksi idea olisi toteuttaa 3–4km kulttuurikävelyjä eri kylillä. Kierrettäisiin kylän maamerkkejä kuten vanhoja historiallisia rakennuksia, museoita, joet/purot, kirkkovenereitit, patsaat yms, talolliset, kievarit, kalanmyyntipaikat yms elinkeinot jne.
Sauli Similä
On ihmeellistä, miten aikuiset ihmiset, Suomen ja muiden maiden päättäjät, eivät ajattele loogisesti nuorten jaksamista. Teini-ikäisten huonot yöunet eivät johdu vain älylaitteiden käytöstä vaan siitä, että murrosikäisten sisäinen kello viivästyy. En ymmärrä sitä, miten naiivisti tähän suhtaudutaan.
Luterilaisen uskonpuhdistuksen aika merkitsi Iissäkin 1500-luvun lopulla katoliseen aikaan nähden selvää muutosta kirkon suhtautumisessa noituuteen ja taikauskoon.
Yhteiskunnassa säästetään, leikataan ja korotetaan veroja. Tulee lisää työttömyyttä, lomautuksia ja muita ennalta-arvaamattomia asioita. Se näkyy kouluasioissakin. Viimeaikaiset koulutapahtumat ovat osa kiristynyttä tilannetta. Yhteiskunnan tila heijastuu myös joihinkin ikäihmisten asuntoloihin. On voimakkaita asenteita, jyrkkiä mielipiteitä ja huono ilmapiiri sekä riitoja.
Jäinpä taas ihmettelemään luettuani jutun OP:n teettämästä kyselystä, että mikä olisi sopiva summa valmistuvalle. Eiköhän ole sallittua jokaisen ratkaista asia oman pussin mukaan. Muistaminen on tärkeintä, ei summa. Pienistä puroista kasvaa iso järvi. Mielestäni tämä luo paineita pienituloiselle laittaa lahjaa nuorelle. Nyt varmaan moni miettii, että kehtaankohan laittaa sitä kahdenkymmenen euron lahjakorttia, jonka jo on ehtinyt hankkia. Todellakin kehtaat! Ei pitäisi tämmöisiä kyselyjä edes teettää!
Kasvatusmetsien pystykarsinta tavoitteli taannoin oksatonta tyvitukkia, kun puu myöhemmin myytiin sahalle. Kyseessä on pitkäaikainen metsänhoito. Nuorena karsitun puun saattoi myydä tukiksi vasta seuraava sukupolvi, ehkä 50 vuoden päästä.
Euroopan unionissa päätetään kuntalaisten ja kuntien asioista. On mitattu, että 45% kunnanhallituksen käsittelemistä asioista juontaa juurensa EU säädöksiin. Kytköksiä löytyy esimerkiksi kaavoituksen, ympäristön ja hankintojen päätöksenteon aloilta. Eu vaikuttaa ja on jo läsnä meidän arkipäiväisissä asioissa.
Euroopan Unioni tekee varsin merkittävää maaseutu- ja aluepolitiikkaa. Maaseudun kehittäminen on osa maatalouden kokonaisuutta ja aluepolitiikka – tai EU-termein koheesiopolitiikka.…..
Iin kunta on jakamassa avustuksia eri kuntalaisten hakemiin ehdotuksiin. Karhuun on ehdotettu uimarannan palveluiden parantamista. Kysytäänkö ollenkaan mökkiläisten mielipidettä asiassa. Tie on yksityistie, jossa kuntakin on osakkaana, mutta mökkiläiset maksavat tien kunnossapidosta. Pitääkö mökkiläisten maksaa lisääntyneestä tienkäytöstä. Jo viime kesä osoitti, miten tien käyttö lisääntyi huomattavasti. Tie pölisee kovasti, ja pölypilvi lentää kauas tiestä mökkien pihalle. Tiellä on 30 km:n nopeusrajoitus, jota kyllä mökkiläiset noudattavat, mutta eivät satunnaiset tienkäyttäjät. Kun vielä mainostetaan, että uimarannalta on hyvä lähteä suppailemaan ja melomaan, niin peräkärryjen käyttö lisääntyy. Myös nuorison mopoliikenne lisääntyy, kun on kiva rantsu.
Rantapohjassa oli 23.5. Jouko Alatalon keskustelunavaus Iin nimen alkuperästä. Sen lopuksi hän kysyy: “Osaisiko joku vastata, lieneekö tämä totta?”
Sotaorpoudesta vaiettiin vuosikymmeniä. Asia nousi laajempaan tietoisuuteen, kun alettiin perustaa sotaorpoyhdistyksiä eri puolille maata. Ensimmäinen yhdistys perustettiin Lahteen v. 1999. Oulun seudun sotaorvot perustettiin 11.11.2002 ja yhdistys liittyi valtakunnallisen Kaatuneitten Omaisten liiton ( KOL ) jäseneksi v. 2008. Tällä hetkellä liittoon kuuluu 48 toimivaa yhdistystä ja niissä on yhteensä noin 6 000 jäsentä.