Val­tion vuo­tui­ses­ta bud­je­tis­ta alle 200 opis­ke­li­jan lukio­kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jil­le por­ras­te­tus­ti myön­net­tä­vä pien­ten lukioi­den lisä on maa­seu­dun ja haja-asu­tusa­luei­den pien­ten lukioi­den eli­neh­to. Pien­ten lukioi­den lisä on tar­koi­tet­tu tur­vaa­maan lukion käy­mi­nen har­vaan asu­tuil­la alueilla. 

Lunas­tus­la­ki on van­hen­tu­nut ja se on aika uudis­taa. Oma­va­rai­suus on äärim­mäi­sen tär­ke­ää aika­na, jol­loin Euroo­pas­sa sodi­taan. Emme voi las­kea yhteis­kun­taam­me tuon­tie­ner­gian varaan. Me olem­me Poh­jois-Suo­mes­sa pit­kien mat­ko­jen ja iso­jen asu­mat­to­mien alueit­ten vuok­si rat­kai­si­jan ase­mas­sa. Tuu­li­voi­may­ri­tyk­siä kiin­nos­taa alu­eem­me, kos­ka meil­lä on ihmi­siä ja asu­tus­ta mel­ko har­vas­sa. Hal­li­tus edis­tää vih­re­ää siir­ty­mää, joka par­haim­mil­laan tuo yri­tyk­siä, työ­tä ja elin­voi­maa Pohjois-Suomeen.

Tar­ken­nus Pent­ti Utriai­sen kir­joi­tuk­seen ”Nel­jäs­kin hinaa­ja” Ran­ta­poh­ja ‑leh­des­sä 12.3.2024.

Taval­li­nen arkie­lä­mäm­me saat­taa pääl­tä päin kat­soen näyt­tää päi­väs­tä toi­seen hyvin­kin saman­lai­sel­ta. Kui­ten­kin kun suun­taam­me kat­set­ta perä­pei­liin, meil­tä jokai­sel­ta löy­tyy tiet­ty men­nei­syys, jos­sa on sat­tu­nut ja tapah­tu­nut. Hyviä ja vähän huo­nom­pia asioi­ta. Yhteis­tä on vain se, että ele­tys­sä elä­mäs­sä nii­hin pitä­nyt sopeu­tua. Se lie­nee sitä elä­män menoa.

Edus­kun­nan täy­sis­tun­toa kat­sel­les­sa en tun­ne suur­ta ylpeyt­tä. Lain­sää­dän­tö on pie­les­sä ja äänes­tä­jän takuu hukas­sa. Kokoon­pa­noa kat­sel­les­sa ja kuun­nel­les­sa on todet­ta­va, täs­sä on Suo­men kan­sa pienoiskoossa.

Onko Oulu pyö­räi­ly­kau­pun­ki? Aina­kaan Hau­ki­pu­taal­la pyö­rä­tei­tä ei pide­tä kun­nos­sa. Kun huo­lin­tayh­tiöl­le ilmoit­taa, että pyö­rä­tiet ovat hyvin vaa­ral­li­sen liuk­kaat, niin siel­tä räky­te­tään vain vastaan.