Euroo­pan unio­nis­sa pää­te­tään kun­ta­lais­ten ja kun­tien asiois­ta. On mitat­tu, että 45% kun­nan­hal­li­tuk­sen käsit­te­le­mis­tä asiois­ta juon­taa juu­ren­sa EU sää­dök­siin. Kyt­kök­siä löy­tyy esi­mer­kik­si kaa­voi­tuk­sen, ympä­ris­tön ja han­kin­to­jen pää­tök­sen­teon aloil­ta. Eu vai­kut­taa ja on jo läs­nä mei­dän arki­päi­väi­sis­sä asioissa.

Euroo­pan Unio­ni tekee var­sin mer­kit­tä­vää maa­­seu­­tu- ja alue­po­li­tiik­kaa. Maa­seu­dun kehit­tä­mi­nen on osa maa­ta­lou­den koko­nai­suut­ta ja alue­po­li­tiik­ka – tai EU-ter­­mein koheesiopolitiikka.….. 

Iin kun­ta on jaka­mas­sa avus­tuk­sia eri kun­ta­lais­ten hake­miin ehdo­tuk­siin. Kar­huun on ehdo­tet­tu uima­ran­nan pal­ve­lui­den paran­ta­mis­ta. Kysy­tään­kö ollen­kaan mök­ki­läis­ten mie­li­pi­det­tä asias­sa. Tie on yksi­tyis­tie, jos­sa kun­ta­kin on osak­kaa­na, mut­ta mök­ki­läi­set mak­sa­vat tien kun­nos­sa­pi­dos­ta. Pitää­kö mök­ki­läis­ten mak­saa lisään­ty­nees­tä tien­käy­tös­tä. Jo vii­me kesä osoit­ti, miten tien käyt­tö lisään­tyi huo­mat­ta­vas­ti. Tie pöli­see kovas­ti, ja pöly­pil­vi len­tää kau­as ties­tä mök­kien pihal­le. Tiel­lä on 30 km:n nopeus­ra­joi­tus, jota kyl­lä mök­ki­läi­set nou­dat­ta­vat, mut­ta eivät satun­nai­set tien­käyt­tä­jät. Kun vie­lä mai­nos­te­taan, että uima­ran­nal­ta on hyvä läh­teä sup­pai­le­maan ja melo­maan, niin perä­kär­ry­jen käyt­tö lisään­tyy. Myös nuo­ri­son mopo­lii­ken­ne lisään­tyy, kun on kiva rantsu.

Ran­ta­poh­jas­sa oli 23.5. Jou­ko Ala­ta­lon kes­kus­te­lu­na­vaus Iin nimen alku­pe­räs­tä. Sen lopuk­si hän kysyy: “Osai­si­ko joku vas­ta­ta, lie­nee­kö tämä totta?” 

Sotaor­pou­des­ta vai­et­tiin vuo­si­kym­me­niä. Asia nousi laa­jem­paan tie­toi­suu­teen, kun alet­tiin perus­taa sotaor­po­yh­dis­tyk­siä eri puo­lil­le maa­ta. Ensim­mäi­nen yhdis­tys perus­tet­tiin Lah­teen v. 1999. Oulun seu­dun sotaor­vot perus­tet­tiin 11.11.2002 ja yhdis­tys liit­tyi val­ta­kun­nal­li­sen Kaa­tu­neit­ten Omais­ten lii­ton ( KOL ) jäse­nek­si v. 2008. Täl­lä het­kel­lä liit­toon kuu­luu 48 toi­mi­vaa yhdis­tys­tä ja niis­sä on yhteen­sä noin 6 000 jäsentä.

Monia van­ho­ja sanon­to­ja tekee mie­li käyt­tää, sil­lä nii­den ope­tuk­sia sopii nyky­ai­ka­na­kin var­sin moneen tilan­tee­seen. Täs­sä muu­ta­ma lyhyen selon­teon kanssa.

Sii­nä­pä sinul­le tut­tu ja tur­val­li­nen puhee­nai­he. Eli ole­vat ja tule­vat ilmat tun­tu­vat mei­tä jokais­ta aina kiin­nos­ta­van. Näin kesän kor­val­la en voi itse­kään olla rie­muit­se­mat­ta aina vain aurin­koi­sem­mis­ta päi­vis­tä, tule­vas­ta Suo­men suvesta.

Useis­sa kir­joi­tuk­sis­sa ja his­to­riois­sa on arvuu­tel­tu Iin nimen alku­pe­rää eri tavoil­la. Luin juu­ri teo­lo­gian apu­lai­sen, mais­te­ri Johan Bart­hol­di Ervas­tin kir­jan “Desc­rip­tio Lap­po­niae Kie­mien­sis eli Kemin-Lapin Kuvaus vuo­del­ta 1737”. Sii­nä Kemi nimen alku­pe­rää sel­vit­täes­sään hän kir­joit­taa Limin­gan ja Iin nimien alku­pe­räs­tä seu­raa­vas­ti (suo­ra lai­naus sivul­ta 50): “Kai­kil­le Lapin hei­mon men­nei­syy­den tun­ti­joil­le on ker­to­mus Iijoen nimes­tä tut­tu ja pide­tään sitä tote­na­kin, kos­ka ensim­mäi­si­nä kai­kis­ta on kak­si lap­pa­lais­ta saa­pu­nut Limin­gan ja Iin pitä­jiin, heis­tä toi­nen Lem­mi, toi­nen Iho tai Ijo nimi­nen, jois­ta nimis­tä sit­ten Limin­ka ja Ii ovat omal­la taval­laan joh­de­tut”. Osai­si­ko joku vas­ta­ta, lie­nee­kö tämä totta? 

Suo­men tasa­val­lan hal­li­tus (Kok, PS, Rkp, KD) päät­ti kehys­rii­hes­sään huh­ti­kuus­sa lak­kaut­taa leik­kaus­toi­min­nan Oulas­kan­kaan sai­raa­las­sa kevyt­tä päi­vä­ki­rur­gi­aa lukuun otta­mat­ta. Hal­li­tus päät­ti myös lak­kaut­taa ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen päi­vys­tyk­sen Oulas­kan­kaan ja Raa­hen sai­raa­lois­sa. (Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön tie­do­te 16.4.2024: Kehys­rii­hes­tä rat­kai­su sai­raa­la­ver­kon tule­vai­suu­teen) Hal­li­tus päät­ti lak­kaut­taa myös Kemin sai­raa­lan kirur­gi­sen toi­min­nan vas­taa­vas­ti, sekä myös syn­ny­tyk­set Kemis­sä, jos­ta Lapin hyvin­voin­tia­lue on jo teh­nyt päätöksen.

Ruot­sa­lais­ten asu­tus Suo­mes­sa alkoi vai­heit­tain 1100–1300-luvun aika­na, kol­men eri ris­ti­ret­ken myö­tä­vai­ku­tuk­ses­ta. Ruot­sin kunin­gas­val­ta ja kato­li­nen kirk­ko toi­mi­vat näi­den Suo­meen teh­ty­jen val­loi­tus­ret­kien toi­meen­pa­ni­joi­na. Ruot­sa­lai­set siir­to­lai­set tuli­vat Suo­meen Keski-Ruotsista.