Tekstarit
Kiitos upeasta Iskelmämessusta kaikille järjestäjille ja esiintyjille! Iissä todellakin on ideaa ja osaamista!
Lue lisääKiitos upeasta Iskelmämessusta kaikille järjestäjille ja esiintyjille! Iissä todellakin on ideaa ja osaamista!
Lue lisääIin kunnan strategiassa on yhtenä kärkenä systeeminen muutos. Tästä käsitteestä on pitkin edellistä valtuustokautta kyselty, että mitä tämä oikein tarkoittaa – ettei vaan olisi tehty jotain epämääräistä kuntalaisten hämäämiseksi.
Lue lisääKoululaisen kipsissä oleva jalka voidaan huomioida liikuntatunneilla hyvin, se on määräaikainen ja konkreettinen. Miten sen sijaan huomioidaan pysyvä, vähemmän näkyvä tai jopa vaihteleva tuen tarve? Esimerkiksi aistiherkkyys tulee esiin eri ympäristöissä eri tavalla. Koulussa lasta voi kuormittaa mm. isot ryhmät, äänet, muut ihmiset tai joustamattomat vaatimukset. Ulkopuolelle jäämisen tunne lisää riskiä tulla kiusatuksi ja oikeus turvalliseen koulunkäyntiin vaarantuu. Sopimaton tuki voi johtaa pahimmillaan kouluakäymättömyyteen, mikä on jo nyt kasvava ongelma.
Lue lisääTaannoin suopeltoja raivannut viljelijä ihmetteli, miksi turpeen pohjalla voi olla niin isoja tukkipuun kantoja. Ne eivät voineet olla peräisin umpeen soistuneesta pikkulammesta.
Lue lisääSuomi valtiona ja useimmat kunnat Oulu ja Ii mukaan lukien pyrkivät saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Siihen on aikaa enää alle 10 vuotta.
Tulevana sunnuntaina vietetään kirkkovuodessa tuomiosunnuntaita. Siitä alkava viikko päättää kirkkovuoden ja ohjaa meitä ajattelemaan aikojen loppua ja elämän päättymistä.
Suku on pahin – olen monesti miettinyt sanonnan merkitystä. Asian mieltäisi olevan toisinpäin. Onko sanonta peräisin kokemuspohjaisesta viisaudesta vai vitsistä?
Leader-toiminta on ollut vuosikymmeniä keskeinen osa maaseudun kehittämistä. Sen avulla on tuettu pienten yritysten kasvua, yhdistysten toimintaa sekä rakennettu harrastus- ja liikuntapaikkoja, jotka vahvistavat paikallista yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa.
Iin kunta aloitti sivistystoimen yt-neuvottelut (mm. Rantapohja ‑lehti 16.10.2025). Kaikki Iin päättäjät sekä toisilla paikkakunnilla asuvat johtajat, kunnanjohtaja sekä sivistyslautakunta, kunnanhallitus ja ‑valtuuston jäsenet jne.. tässä teille yhteiset tuhannen taalan kysymykset: Maksatetaanko Valtarin koulun rakentaminen sekä kaikki tulevat hankkeet osin kunnan työntekijöillä, jotka työskentelevät sivistyspuolella?
EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulleita lukiolaisia on jo noin 60:ssä Suomen Lähilukioyhdistys ry:n jäsenlukiossa. He ovat etukäteen opiskelleet suomen tai ruotsin kielen ja sijoittuneet maaseudun ja haja-asutusalueen pieniin lukioihin. Vuosina 2024 ja 2025 ylioppilaiksi kirjoittaneet ovat jo siirtyneet lukion jälkeisiin jatko-opintoihin.
Olemme jälleen vuoden lopun tuntumassa. Syksyn kauneus on hiipunut, luonto on käymässä lepoon. Päivä lyhenee lyhenemistään, kunnes on kaksi pimeää vastakkain.
Kaikki saisivat olla kiitollisia, että on ruokaa mitä syödä. Se ei ole itsestään selvää tulevaisuudessakaan.
Tänä syksynä olen käynyt kahdesti Rovaniemellä. Matkailu kukoistaa ja vie ohimennen vuokra-asunnot paikallisilta. Kun ei ole paikkaa, mihin asettua asumaan, jää työpaikka vastaanottamatta. Pahiten asuntopulasta kärsivät pienituloiset ja opiskelijat.
Onko Ii lapsiystävällinen kunta? Perhepäivähoidolle ei kysyntää – kyllä on, vaikka niin kunnasta väitetään. Miten tätä vaihtoehtoa perheellemme ei aluksi edes kunnolla tarjottu? Paras mahdollinen vaihtoehto hoitomuotona pienelle lapselle ajetaan rytinällä alas. Ammattitaitoiset hoitajat hoitavat kotonaan turvallisesti ja laadukkaasti. Lapsi sairastaa vähemmän kuin isossa päiväkoti ryhmässä. Onhan tuo nähty, kun siellä välillä ovat. Sen jälkeen koko perhe taas sairastaa, kun taudit tulee kotiin ja työssäolosta tulee taas poissaoloja. Päiväkotipaikka ei ole aina se paras vaihtoehto. Ottakaa muutkin perheet kantaa tähän uskomattomaan päätökseen.
Kouluruoka ei maistu, nälkä vaivaa ja kännyköitä ei saa kieltää kouluaikana. Suuria murheita nuorille, mikä kalskahtaa varttuneemman väen korvissa. Ilmaista kouluruokaa ei osata arvostaa, liekö se niin pahaa kuin morkataan? Mikä estää ottamasta omia eväitä kouluun ainakin välipalaksi? Huomio huoltajatkin! Olisiko iso asia ostaa sopivia välipaloja, jotka voi ottaa myös mukaan. Sanotaanko näin, että ilmaisia lounaita ei ole, sen huomaa viimeistään kun astuu työelämään. Moni työssäkäyvä olisi onnellinen päästessään samaan maksuttomaan ruokapöytään kuin koululaiset.
Kirjoittelen tätä kolumnia kun juuri saimme vauvan. Suurperheemme täydentyi pienellä pojalla. Miten täydellinen voikaan pieni ihminen olla? Ajattelen niin, että lapsi ei ole niinkään itse hankittua tai tehtyä, vaan lahja. Hyvältä tuoksuva, hellyttävä, rakastettava, mutta myös vaativakin lahja.