Pahoilla mielin: Joulun hösötystä
Nyt joulun jäläkeen on hyvä muistella minkälaista se monesa paikasa jouluhösötys on.
Lue lisääNyt joulun jäläkeen on hyvä muistella minkälaista se monesa paikasa jouluhösötys on.
Lue lisääTörmäsin Rantapohjassa julkaistuun yleisökirjoitukseen Iin vuoden nuoren yrittäjän palkintoon liittyen, joka siis minulle marraskuun lopussa annettiin. Ihan muutamaan kohtaan tässä kirjoituksessa haluaisin ottaa kantaa.
Lue lisääJuhani Ylitalo Yli-Iistä oli lähettänyt Rantapohjaan kuvan ilotulitteilla rikotusta postilaatikosta. Häneltä oli rikottu laatikko myös vuosi sitten. Kuvasta tuli mieleeni jo edesmennyt isäni, joka ei jäänyt neuvottomaksi vastaavassa tilanteessa.
Lue lisääTässä valtuustokauden viimeisessä Päättäjältä ‑kirjoituksessa ajattelin muistella kuluneen kauden päätöksiä omasta ja Rantapohjan alueen näkökulmasta.
Lue lisääIin Yrittäjien hallituksen nokkamiehet päättivät valita vuoden 2020 Iin nuoren yrittäjän palkinnon saajaksi yrittäjän, joka oli jo viime syyskuussa ilmoittanut lopettavansa yritystoiminnan. Tämä yrittäjä olisi kyllä ansainnut palkinnon, jos hän olisi toimintaansa jatkanut, mutta lopettanut mikä lopettanut. Tästäkö nuori yrittäjä palkitaan?
Televisiossa aprikoidaan, mitä on maalaisjärki. Hyvä esimerkki on Oulun kaupungin hankinnat, jotka tuntuvat takkuavan. Maalaisjärki sanoo, että halvalla ei hyvää saa eikä köyhän kannata ostaa halpaa.
Tipaton on jo vuosikymmeniä jatkunut perinne, ja viime vuosina se on vain lisännyt suosiotaan. Tipattomalle voi ryhtyä itselleen sopivalla tavalla; voi joko vähentää alkoholin käyttöä tai lopettaa sen kokonaan.
Iin kunnanvaltuusto käsitteli kokouksessaan Yli-Olhavan tuulivoimahanketta ja palautti kaavan valmisteluun mm. maanteiden parantamiseksi. Maanteiden parantaminen ei poista myllyistä tulevaa haittaa, eikä kyläyhdistyksille annettava raha.
Presidentti Niinistön uudenvuodenpuhe oli ansiokas monella tapaa. Mielestäni puheen tarkoitus on herättää kansalaisia ajattelemaan omaa osuuttaan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin sekä turvallisuuden näkökulmasta.
Uusi vuosi on jälleen pyörähtänyt käyntiin. Vuoden vaihtuessa monella on tapana tehdä lupauksia tulevalle vuodelle, ja kun uutta vuotta on eletty jo pian viikon verran, taitaa moni noista lupauksista olla jo kaikessa hiljaisuudessa hylätty ja unohdettu.
Hahmotusharjoitusta Iihin. Eiffel-tornin ylimmästä raviontolakerroksesta (300 m) on hyvällä säällä näköalat 59 km päähän. Iissä kuntapäättäjät eivät halua nähdä 300.…..
Joki on aina sen varrella asuville asukkaille tärkeä elementti. Vanhoina aikoina joet ovat antaneet ihmisille kulku- ja kuljetusreitin, mutta myös toimeentulon vahvistusta työmahdollisuuksien ja ruokapöydän täydentäjänä. Nykyaikana jokien merkitys on muuttunut enemmän rauhoittumisen ja virkistyksen lähteeksi. Vaikka jokien käyttö ja merkitys on muuttunut, yksi asia on ja pysyy: ihminen haluaa nähdä vettä. Onhan kaksi asiaa, joita ihminen voi katsoa loputtomiin: virtaava vesi ja nuotion liekki. Lieneekö meillä sisäsyntyinen ymmärrys, että kaiken elävän perusedellytys on vesi?
Meillä on noin 18 000 lasta huostaanotettuna kodin ulkopuolella. Kukaan ei kuitenkaan ole tutkinut mikä on näiden lasten perheiden tilanne nyt. Monen perheen tilanne on muuttunut huostaanoton jälkeen, mutta sitä ei mikään taho tunnu haluavan selvittää.
Suomessa kulki ennen “lättähatuiksi” nimitettyjä paikallisjunia naapuripaikkakuntien välillä. Ruotsissa lättähatut kulkevat edelleen “lääninjunan” nimellä sekä Suomessa Kouvolan ja Kotkan välillä.
Näin vuoden lähestyessä loppuaan, on tapana hieman katsella taaksepäin mennyttä vuotta. Vuosi 2020 jää varmasti historian kirjoihin hyvin eriskummallisena vuotena, erityisesti maailmanlaajuisen pandemian tuomien asioiden ja vaikutuksien vuoksi.
Julkisessa keskustelussa, etenkin politiikassa, on nähty paitsi värikkäitä ja meheviä puheenvuoroja myös toisen osapuolen mollaamista ja vähättelyä. Tämä keskustelun polarisoituminen on käynyt vuosi vuodelta selvemmäksi. Suunta on mielestäni väärä, eikä sen kääntäminen ole helppo tehtävä.