Olen vii­me aikoi­na poh­ti­nut pal­jon sitä, mik­si me ihmi­set käyt­täy­dym­me, niin kuin käyt­täy­dym­me, kun pitäi­si päät­tää yhtei­sis­tä asiois­ta ja yhteis­kun­nan tule­vai­suu­des­ta. Aikam­me on täyn­nä ris­ti­rii­to­ja, toi­sen osa­puo­len mol­laa­mis­ta ja omia totuuk­sia. Kes­kus­te­lus­ta ei aika ajoin mei­naa tul­la mitään kun­non lopputulosta.

Ouluun on suun­nit­teil­la huo­mat­ta­van suu­ri mää­rä tuu­li­voi­maa. Iso osa suun­ni­tel­luis­ta tuu­li­voi­ma­puis­tois­ta sijait­see entis­ten Yli-Iin ja Yli­kii­min­gin kun­tien har­vaan asu­tuil­la alueilla.

Suo­mes­sa meneil­lään ole­va väes­tö­ra­ken­teen muu­tos vai­kut­taa var­hais­kas­va­tuk­sen sekä esi- ja perus­o­pe­tuk­sen jär­jes­tä­mi­seen kun­nis­sa. Joka kol­man­nes­sa kun­nas­sa väes­tön enna­koi­daan vähe­ne­vän yli 20 pro­sen­til­la vuo­teen 2040 men­nes­sä, kas­vua­luei­ta ovat vain yli­opis­to­kau­pun­git ja kehyskunnat.

Usko. Kris­ti­nus­kon perus­asioi­ta. Toi­saal­ta niin kovin tut­tu, mut­ta samal­la myös niin kovin mys­ti­nen asia, jos­ta jokai­sel­la lie­nee jon­kin­lai­nen mie­li­pi­de suun­taan tai toi­seen. Osa puhuu sii­tä täy­sin avoi­mes­ti, toi­nen pitää sitä tiu­kas­ti hen­ki­lö­koh­tai­se­na asia­na, kun taas joku ei ole ehkä kos­kaan asi­aa pahem­min aja­tel­lut­kaan. Löy­tyy­pä nii­tä­kin, jot­ka koke­vat asiak­seen lytä­tä tois­ten uskoa.

Pie­ni vau­va sätei­lee viat­to­muut­ta ja huo­kuu rak­kaut­ta. Tämä on mei­dän monen koke­mus. Eri­tyi­ses­ti van­han ihmi­sen ja pie­nen lap­sen koh­taa­mi­ses­sa on Tai­vaan tuok­sua. Tämän sai kokea van­ha Simeon, joka uskol­li­ses­ti kul­ki temp­pe­lis­sä ja odot­ti Mes­si­aan tuloa. Juma­lan Hen­ki oli hänel­le ilmoit­ta­nut, että hän sai­si vie­lä ennen kuo­le­maan­sa näh­dä maa­il­man Vapahtajan.