Kello

Poh­joi­sen ran­nik­ko­väy­liä juh­li­taan pit­kin syksyä

Ensim­mäi­nen Oulun ja Tor­nion väli­nen ran­nik­ko­väy­lä val­mis­tui 150 vuot­ta sit­ten, vuon­na 1874. Tätä merk­ki­ta­paus­ta juh­lis­te­taan Perä­me­ren ran­noil­la syk­syn mit­taan. Juh­lin­ta käyn­nis­tyy sun­nun­tai­na 20. loka­kuu­ta Kel­lon Nuo­ri­so­seu­ral­la, kun Suo­men Majak­ka­seu­ra ja Perä­me­ren Poo­kit ry jär­jes­tä­vät kai­kil­le avoi­men tilai­suu­den. Myö­hem­min syk­syl­lä juh­li­taan myös Oulun Top­pi­lan sata­man 300-vuotispäivää.

Lue lisää

Vau­vo­ja

Julia ja Toni Jär­ven­pää Kel­lon Kivi­nie­mes­tä sai­vat 14.10. tytön, jon­ka mitat oli­vat 4 340 gram­maa ja 52 sent­tiä. Iso­sis­ko Jemi­lia odot­taa vau­vaa jo kovas­ti kotiin.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Suo­men kansalliskirjailija

Alek­sis Kiveä (1834–1872) pide­tään, voi sanoa yksi­mie­li­ses­ti, Suo­men kan­sal­lis­kir­jai­li­ja­na. Tämä ase­ma perus­tuu eri­tyi­ses­ti hänen romaa­niin­sa Seit­se­män vel­jes­tä, jota sano­taan Suo­men kan­sal­lis­ro­maa­nik­si. Kivi oli kir­jai­li­ja­na ura­nuur­ta­ja, suo­ma­lai­sel­la kau­no­kir­jal­li­suu­del­la ei ennen hän­tä ollut juu­ri­kaan perin­tei­tä. Niin­pä Seit­se­män vel­jes­tä aloit­ti suo­ma­lai­sen romaa­nin his­to­rian, ja hänen näy­tel­män­sä, kirk­kaim­pa­na Num­mi­suu­ta­rit, loi­vat perus­tan suo­ma­lai­sel­le näytelmäkirjallisuudelle. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Savu tuli­kin saaresta!

Ran­ta­poh­jas­ta 6.4.1978: Mies ker­toi­lee lää­kä­ril­le: – Voi­si­ko toh­to­ri antaa vas­taus­ta pul­maa­ni. Minus­ta kun tun­tuu, että olen hevo­nen. – No, onko kau­an­kin sil­tä tun­tu­nut? kysyy lää­kä­ri. – Var­sas­ta asti tie­ten­kin, vas­taa poti­las. A.M. Haukipudas

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Maam­me – Suo­men kansallislaulu

Maam­me-lau­lun syn­nyn taus­ta­na oli Euroo­pas­sa 1840-luvul­la voi­mis­tu­nut poliit­tis-kan­sal­li­nen lii­keh­din­tä. Suo­ma­lais-kan­sal­li­nen lii­ke sai ilmai­sun­sa Emil von Qvan­te­nin kir­joit­ta­mas­sa ja Fredrik Paciuk­sen sävel­tä­mäs­sä Suo­men lau­lus­sa vuo­del­ta 1844 (”Kuu­le kuin­ka soit­to kai­kuu, Väi­nön kan­te­lees­ta raikuu…”).


Kol­man­nes nok­ka­ko­la­reis­ta tapah­tuu liuk­kail­la keleil­lä, ajo­neu­von hal­lin­nan voi menet­tää kun­nol­li­nen­kin kuljettaja

Onnet­to­muus­tie­toins­ti­tuut­ti (OTI) on teh­nyt tee­ma­ra­por­tin, jos­sa on tar­kas­tel­tu vuo­si­na 2018–2022 maan­teil­lä tapah­tu­nei­ta kuo­le­maan joh­ta­nei­ta koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sia. Koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sil­la tar­koi­te­taan vas­tak­kai­sis­ta ajo­suun­nis­ta tul­lei­den ajo­neu­vo­jen tör­mäyk­siä, onnet­to­muu­det ovat tyy­pil­li­ses­ti niin sanot­tu­ja ”nok­ka­ko­la­rei­ta”.




Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­lin­tu – laulujoutsen

Suo­men Lin­tu­jen­suo­je­lu­neu­vos­to valit­si lau­lu­jout­se­nen vuon­na 1981 kan­sa­nää­nes­tyk­sen jäl­keen Suo­men kan­sal­lis­lin­nuk­si. Jout­se­nel­la on kui­ten­kin jo iki­van­ha ase­ma lin­tu­jen jou­kos­sa. Val­kea­na iso­na lin­tu­na lau­lu­jout­sen­ta pidet­tiin pyhä­nä eläi­me­nä, jon­ka uskot­tiin elä­vän ja liik­ku­van tämän- ja tuon­puo­lei­sen maa­il­man välillä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus