Ii

650-vuo­ti­aan Iin historiaa

Kes­kia­jal­ta 1600-luvul­le. Ii tun­ne­taan van­ha­na Suur-Iin pitä­jä­nä. Täs­sä Iin his­to­ri­aa käsit­te­le­väs­sä jut­tusar­jas­sa otan esil­le pää­asias­sa vain nykyis­tä Iitä ja Yli-Iitä kos­ke­via asoi­ta. Ensim­mäi­nen kir­jal­li­nen mai­nin­ta Iis­tä on vuo­del­ta 1374, min­kä vuok­si Iin kun­ta ja seu­ra­kun­ta viet­tä­vät 650-vuo­tis­juh­lia. Ii kuu­lui aluk­si Pie­tar­saa­ren seu­ra­kun­taan, jos­ta siir­tyi Kemin seu­ra­kun­nan alai­suu­teen. Vuon­na 1445 Iis­tä tuli oma hal­lin­to­pi­tä­jä. Doku­ment­ti­vuon­na elet­tiin kes­kiai­kaa (n. 1150–1500 j.a.a). Mil­lai­nen Ii oli keskiajalla?

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Uusia pal­ve­lu­ja: Oma­koh­tai­nen koke­mus sai Mari Matin­las­sin opis­ke­le­maan energiahoitajaksi

Rei­ki­hoi­toa ja ener­geet­tis­tä jäsen­kor­jaus­ta Iis­sä Kau­neus- ja hyvin­voin­ti­ta­lol­la tar­joa­va Mari Matin­las­si aloit­ti työt ener­gia­hoi­to­jen paris­sa rei­lu vuo­si sit­ten. Niin kut­sut­tu­jen jää­ty­nei­den olka­päi­den aiheut­ta­mas­ta kroo­ni­ses­ta kivus­ta joh­tuen Matin­las­si löy­si jäsen­kor­jauk­sen pariin ja sai työl­leen uut­ta merkitystä.

Lue lisää

Iis­sä ei tar­vit­se jää­dä yksin jouluna

Iin seu­ra­kun­ta jär­jes­tää jou­lu­aat­to­na kotoi­sis­sa tun­nel­mis­sa yhtei­sen jou­lu­het­ken jou­lu­kah­vi­lan muo­dos­sa Iin pap­pi­las­sa osoit­tees­sa Pap­pi­lan­tie 16. Pap­pi­lan ovet ovat avoin­na kai­kil­le aat­to­kir­kon jäl­keen kel­lo 15.30–18.30. Jou­lu­kah­vi­las­sa on tar­jol­la pien­tä jou­luis­ta ohjel­maa ja jou­lu­herk­ku­ja. Iin seu­ra­kun­nan kant­to­ri Eija Jaa­ra jär­jes­tää tapah­tu­man yhdes­sä dia­ko­ni Eli­na Volo­ti­sen kans­sa.


Elo­ku­va­päi­vän käyn­nis­ti odo­tet­tu vieras

Iin kir­jas­to jär­jes­ti vii­me vii­kol­la kehi­tys­vam­mais­ten toi­min­ta­kes­kuk­sen asiak­kail­le ohjaa­ji­neen jou­lui­sen elo­ku­va­päi­vän Nät­te­po­ris­sa. Lisäk­si pai­kal­la oli Hami­nan kou­lun oppi­lai­ta, jot­ka osal­lis­tui­vat myös kir­jas­ton­hoi­ta­ja Kari Bloms­te­rin säes­tä­miin yhteis­lau­lui­hin. Tilai­suu­den aluk­si pai­kal­le saa­pui var­sin toi­vot­tu vie­rai­li­ja — itse jou­lu­puk­ki pul­lei­ne lah­ja­pus­sei­neen. Sekä lah­ja­pus­sien sisäl­tö että kir­jas­ton tar­joa­mat pipa­rit ja glö­gi mait­toi­vat vie­rail­le, ja uskal­let­tiin­pa jou­lu­puk­kia hie­man jututtaakin.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus





Säh­kö­va­ras­ton raken­ta­mis­ta suun­ni­tel­laan Iihin

Iin Ener­gia ja Ene­tel Oy ovat val­mis­te­le­mas­sa säh­kö­va­ras­ton raken­ta­mis­ta Iihin. Varas­to on tar­koi­tus raken­taa Iin seu­ra­kun­nal­ta vuo­krat­ta­val­le ton­til­le. Maa-alue sijait­see Soro­sen peräl­lä lähel­lä säh­kö­ase­maa ja on rei­lut 4000 neliön kokoinen.



”Yksi­tyis­tei­den sil­to­jen kor­jaus­ra­hoi­tus turvattava”

Suo­men Tie­yh­dis­tys on erit­täin huo­les­tu­nut yksi­tyis­tei­den perus­kor­jausa­vus­tus­ten mää­rä­ra­ha­ti­lan­tees­ta. Usean hyvän vuo­den jäl­keen rahoi­tus­ta­so uhkaa pudo­ta enti­ses­tään 6,8 mil­joo­naan euroon ja las­kua parin vuo­den takai­ses­ta hui­pus­ta on liki 80 %. Nopeas­ti vaih­te­le­va rahoi­tus­ta­so vai­keut­taa alan suun­nit­te­li­joi­den ja ura­koit­si­joi­den toi­min­taa ja rahoi­tuk­sen lisään­tyes­sä hin­ta­ta­so nousee nopeas­ti teki­jä­pu­lan vuok­si. Kyse on yhdis­tyk­sen mukaan kor­jaus­ve­lan hal­lin­nas­ta ja ilman mää­rä­tie­toi­sia toi­mia kor­jaus­vel­ka uhkaa kas­vaa nopeam­min kuin sitä saa­daan rajattua.


Tut­tu kär­ki jou­lu­kuun testijuoksussa

Iin Yri­tyk­sen tes­ti­juok­susar­jan 25-vuo­ti­sen his­to­rian aika­na ei ole näh­ty vasa­taa­vaa näkyä Illin sta­dio­nil­la kuin nyt. Juok­si­joi­ta läh­ti omal­le rei­til­leen sulil­le teil­le lumet­to­man met­sän lai­das­ta ja hiih­to­baa­nal­la sujut­te­li mel­koi­nen jouk­ko hiih­tä­jiä tyki­te­tyl­lä lumel­la. Onko kysei­nen näky ilmas­ton­muu­tok­sen mukai­nen tule­vai­suus? Kol­men­tois­ta asteen pak­ka­nen kuu­ra­si par­ran kenel­lä sel­lai­nen oli.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: karhu

Kar­hu valit­tiin Suo­men kan­sal­li­se­läi­mek­si Suo­men Luon­non­suo­je­lu­lii­ton ja Hel­sin­gin Sano­mien jär­jes­tä­mäs­sä äänes­tyk­ses­sä 1985. Hyvä perus­te­lu sil­le on se, että kar­hu on suu­rin petoe­läin Suo­mes­sa ja koko poh­joi­sel­la ilmas­to­vyö­hyk­keel­lä. Toi­saal­ta kar­huun liit­tyy ehkä eläi­mis­tä eni­ten myto­lo­gi­aa ja sym­bo­liik­kaa niin pai­kal­li­sis­sa, maa­kun­nal­li­sis­sa kuin kan­sal­li­sis­sa suh­teis­sa. Kar­hua on voi­man­sa ansios­ta pelät­ty ja kunnioitettu.


Meri­tuu­li­voi­ma­han­ke arve­lut­taa kalastusväkeä

Poo­ki ‑meri­tuu­li­voi­ma­han­ket­ta kehit­tä­vän Sky­born Renewables Fin­land Oy:n maa­joh­ta­ja Tero Elo ja han­ke­ke­hi­tys­joh­ta­ja Otso Lin­ti­nen oli­vat iiläi­sen ja simo­lai­sen sekä Kemis­tä­kin saa­pu­neen kalas­tus­väen kuul­ta­vi­na Iin Mic­ro­po­lik­ses­sa maa­nan­tai-ilta­na. Tilai­suu­den tar­koi­tuk­se­na oli valot­taa tuu­li­voi­ma­hank­keen ete­ne­mis­tä sekä antaa pai­kal­li­sil­le kalas­ta­jil­le mah­dol­li­suus ker­toa tar­peis­taan suun­ni­tel­lun han­kea­lu­een suhteen.