Haukipudas

Susi­kan­nan kas­vu huo­let­taa koiranomistajia

Susien lisään­ty­mi­nen ja nii­den aiheut­ta­mat koi­ra­va­hin­got huo­let­ta­vat poro­no­mis­ta­jien ohel­la myös met­säs­tys­koi­rien omis­ta­jia. Ran­ta­poh­jan alu­eel­la­kin susi­ha­vain­not ovat vii­me vuo­si­na sel­väs­ti lisään­ty­neet eten­kin Kii­min­gin ja Yli­kii­min­gin seu­duil­la, jos­kaan kaik­kia havain­to­ja ei ole pys­tyt­ty riis­tan­hoi­to­yh­dis­tys­ten suur­pe­to­yh­dys­hen­ki­löi­den toi­mes­ta var­mis­ta­maan. Tie­dot havain­nois­ta leviä­vät­kin usein met­säs­tä­jien omis­sa What­sApp-ryh­mis­sä tai koiratutka-ohjemassa. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Ison­vi­han var­jo elää lähia­lu­een his­to­rias­sa ja jät­ti jäl­ken­sä Par­ku­mäen kylän nimeen

Par­ku­mäen kylä­kul­ma Hau­ki­pu­taan poh­jois­osas­sa herät­tää yhä kiin­nos­tus­ta. Mis­tä kylä on saa­nut nimen­sä? Peri­mä­tie­to ja osit­tain myös his­to­ria­tie­to viit­taa­vat sii­hen, että nimen alku­pe­rä ulot­tuu yli 300 vuo­den taak­se, iso­vi­han aikaan. Tuol­loin Venä­jän mie­hi­tys (1713–1721) ja sen muka­naan tuo­mat raa­kuu­det lei­ma­si­vat Poh­jois-Poh­jan­maan ran­nik­koa­luei­ta suu­ren Poh­jan sodan (1700–1721) myllerryksessä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Elä­ke­liit­to Hau­ki­pu­das uusi johtonsa

Elä­ke­lii­ton Hau­ki­pu­taan yhdis­tyk­sen uusi hal­li­tus piti jär­jes­täy­ty­mis­ko­kouk­sen­sa 9.1.2025 uuden puheen­joh­ta­jan­sa Jou­ko Paa­son joh­dol­la. Aiem­pi puheen­joh­ta­ja Paa­vo Veh­ka­pe­rä väis­tyi ero­vuo­roi­se­na kuu­den vuo­den puheen­joh­ta­juu­den jäl­keen. Yhdis­tyk­sen vara­pu­heen­joh­ta­jak­si valit­tiin Pek­ka Krop­su.


Muis­to­kir­joi­tus: Luon­non ja yhteis­ten asioi­den puolesta

Yhteis­kun­ta­tie­tei­den mais­te­ri Tert­tu Mar­jat­ta Kuuse­la (o.s. Juvan­kos­ki) nuk­kui pois Oulun yli­opis­tol­li­ses­sa sai­raa­las­sa 30.11.2024 nopeas­ti eden­neen sai­rau­den mur­ta­ma­na. Hän oli syn­ty­nyt Iitis­sä 25.12.1946 suu­ren maa­lais­ta­lon tyt­tä­re­nä. Hän kir­joit­ti yli­op­pi­laak­si, val­mis­tui yhteis­kun­ta­tie­tei­den mais­te­rik­si Tam­pe­reel­la 1960–1970-luvun vaih­tees­sa ja muut­ti Hau­ki­pu­taal­le. Hän meni nai­mi­siin Arjo Kuuse­lan kans­sa ja heil­le syn­tyi poi­ka, Erno, vuon­na 1978. 




MLL:n juh­la­vuo­den tem­paus: Hau­ki­pu­taal­la tänä vuon­na syn­ty­vil­le vau­voil­le lah­jak­si villasukat

Man­ner­hei­min Las­ten­suo­je­lu­lii­ton Hau­ki­pu­taan yhdis­tys ilah­dut­taa vuo­den 2025 aika­na syn­ty­viä alu­een vau­vo­ja lah­joit­ta­mal­la vil­la­su­kat Hau­ki­pu­taan neu­vo­lan kaut­ta. Tem­paus on osa MLL:n 100-vuo­tis­juh­la­vuo­den tapahtumia.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus