Lam­paat pää­si­vät jäl­leen kesä­töi­hin Ase­ma­ky­län laitumelle

Moni paikallinen oli tullut seuraamaan lampaiden tuontia laitumelle.Moni paikallinen oli tullut seuraamaan lampaiden tuontia laitumelle.

Vii­me kesä­nä Ase­ma­ky­läl­le raken­net­tu lam­pai­den lai­dun sai tiis­tai-ilta­na asuk­kaat myös täk­si kesäk­si. Lai­dun­hank­keen tar­koi­tuk­se­na on saa­da vie­ras­la­jit, kuten lupii­ni aisoihin. 

Oulun kau­pun­gin vie­ras­kas­vi­han­ke toteu­tet­tiin ensim­mäis­tä ker­taa vii­me kesä­nä yhteis­työs­sä Ase­ma­ky­län kyläyh­dis­tyk­sen kans­sa ja tämän kesän urak­kaa hel­pot­ti huo­mat­ta­vas­ti val­miik­si raken­ne­tut lai­tu­met. Kyläyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Juha Näp­pä ker­toi lam­pai­den hoi­to­rin­gin löy­ty­neen hel­pos­ti ja yhtey­den­pi­don ole­van sujuvaa.

– Meil­lä on nyt noin kym­men­kun­ta ihmis­tä hoi­to­rin­gis­sä ja pidäm­me tii­viis­ti yhteyt­tä. Jos sat­tuu, ettei joku pää­se­kään omal­le hoi­to­vuo­rol­leen, tilal­le on aina löy­ty­nyt paik­kaa­ja, Näp­pä kertoi.

Lam­pai­den vapau­tus­ta lai­tu­mel­le oli seu­raa­mas­sa kyläyh­dis­tyk­sen väkeä sekä pai­kal­li­sia kiin­nos­tu­nei­ta sil­mä­pa­re­ja. Tänä vuon­na lai­dun­ta­maan tuli nel­jän lam­paan lau­ma, joka on jo tot­tu­nut ole­maan pie­nem­mäs­sä­kin lau­mas­sa. Lam­pu­rit Kati ja Kari Hai­pus ker­toi­vat, että lam­paat ovat noin nel­jäs­tä kuu­teen vuot­ta van­ho­ja ja tot­tu­nei­ta siir­toi­hin. Puheis­sa oli myös, että tar­vit­taes­sa lam­pai­ta voi­daan tuo­da muu­ta­ma lisää.

– Nuo­rem­mat lam­paat voi­vat olla säi­kym­piä ja he ovat tot­tu­nei­ta pal­jon isom­piin lau­moi­hin, joten tämän ikäi­set syn­nyt­tä­neet lam­paat ovat hyvä valin­ta tän­ne lai­dun­ta­maan, Kati Hai­pus kertoi.

Lam­pai­den aitauk­seen on pää­sy vain hoi­to­rin­kiin kuu­lu­vil­la hen­ki­löil­lä ja on tär­ke­ää muis­taa, että ainoas­taan he anta­vat name­ja, kuten lei­vän­pa­lo­ja lam­pail­le. Lam­paat oppi­vat siten seu­raa­maan tar­vit­taes­sa hoi­ta­jia ja vaih­ta­maan hel­pom­min laidunta.

Hai­pus ker­toi, että lam­paat oppi­vat nopeas­ti sii­hen, että kaik­ki ohi­kul­ki­jat ovat namei­neen tul­leet kat­so­maan, jol­loin lam­paat alka­vat ker­jää­mään ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa hyp­pi­mään aidan yli.

Enti­sen Poh­jo­la-opis­ton taka­na, Myl­ly­saa­ren tun­tu­mas­sa sijait­se­va lai­dun on maa­pe­räl­tään ja kas­vus­tol­taan rehe­vää aluet­ta, ja Kii­min­ki­joes­ta lam­paat saa­vat vet­tä juo­dak­seen juot­to­pai­kan lisäksi. 

Näp­pä ker­toi, että vii­me kesän opit on otet­tu tal­teen ja tänä kesä­nä lam­pai­den siir­toa lai­tu­mel­ta toi­sel­le aio­taan tihen­tää, ja aitaus­ta on teh­ty kestävämmäksi. 

Kyläyh­dis­tys oli jär­jes­tä­nyt Myl­ly­saa­ren laa­vul­le myös mak­ka­raa, mehua ja kah­via tar­jol­le kai­kil­le kävi­jöil­le. Laa­vul­la Oulun kau­pun­gin edus­ta­ja, lam­pu­rit ja kyläyh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja alle­kir­joit­ti­vat hankesopimuksen. 

Lam­paat näyt­ti­vät tot­tu­van lai­tu­meen sekä ympä­ril­lä ole­viin ihmi­siin nopeas­ti ja kas­vus­to tun­tui ole­van suun myö­täis­tä. Lam­pais­ta ainoas­taan yhdel­lä oli nimi val­mii­na, joten kyläyh­dis­tys pää­see myös halu­tes­saan nimeä­mään hoidokkinsa.