Komp­pa­suon tur­ve­tuo­tan­toa­lue tut­ki­muk­sen kent­tä­nä – Ennal­lis­ta­mi­nen ja jat­ko­käyt­tö kiin­nos­ta­vat oijärvisiä

Komp­pa­suo Oijär­vel­lä, liki Poh­jois-Poh­jan­maan ja Lapin maa­kun­tien rajaa, on Mer­lin-hank­keen tur­ve­tuo­tan­nos­ta pois­tu­nut tark­kai­lusuo. Komp­pa­suo on ensim­mäi­nen laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa toteu­tet­ta­va suo­kas­vil­li­suu­den palau­tus­han­ke Suo­mes­sa, ja sen toteut­ta­mis­ta ja tulok­sia seu­raa laa­ja jouk­ko asiantuntijoita.

Maa­il­man­laa­jui­sen Mer­li­nin tavoit­tee­na on valu­ma-alue­kun­nos­tus­ten val­ta­vir­tais­ta­mi­nen eli sen hel­pot­ta­mi­nen, että eri­lai­set toi­mi­jat pys­tyi­si­vät suun­nit­te­le­maan ja toteut­ta­maan valuma-aluekunnostuksia.

Vii­me vii­kol­la bus­si­las­til­li­nen eri toi­mi­joi­den edus­ta­jia sekä pai­kal­li­sia, asias­ta kiin­nos­tu­nei­ta ihmi­siä kul­je­tet­tiin Komp­pa­suol­le tutus­tu­maan suon­poh­jan nyky­ti­laan, teh­tyi­hin toi­men­pi­tei­siin sekä sii­hen, mitä hank­keen puit­teis­sa vie­lä aio­taan siel­lä toteuttaa.

Mer­lin-hank­keen toi­men­pi­teet ovat käyn­nis­ty­neet vii­me vuo­den lopus­sa ja ne jat­ku­vat vie­lä tule­van kesän ja syk­syn aika­na. Suun­ni­tel­man mukai­ses­ti alu­eel­le toteu­te­taan vuo­den 2023 aika­na kol­me kos­teik­koa­luet­ta, palau­te­taan suo­kas­vil­li­suut­ta, ja kui­vik­si jää­vät alu­eet pää­osin metsitetään.

Suon­poh­jal­le muo­dos­tu­vil­le kos­tei­koil­le muo­toil­laan vesi­lin­tusaa­ria. Noin 10,5 heh­taa­rin alue ennal­lis­te­taan suok­si ja sil­le levi­te­tään muun muas­sa rah­ka­sam­mal­ta, joka on siir­ret­ty pai­kal­le lähia­lu­een kui­vah­ta­neel­ta suol­ta. Osal­le suon­poh­jaa kyl­ve­tään kah­ta eri­lais­ta nur­mi­sie­men­se­koi­tus­ta, joi­den menes­ty­mis­tä alu­eel­la tut­ki­taan. Samal­la tes­ta­taan myös hyö­ty­jä kos­teik­koa­luei­den kas­vit­tu­mi­ses­ta ennen veden pin­nan nos­toa. Komp­pa­suon seu­ran­taa jat­ke­taan vuo­sien 2023–2025 aika­na, jot­ta saa­daan tie­toa sii­tä, mil­lai­sia vai­ku­tuk­sia toteu­tet­ta­vil­la jat­ko­käyt­tö­muo­doil­la on.

– Tämän jäl­keen toi­vom­me saa­vam­me rahoi­tus­ta, jot­ta pää­sem­me jat­ka­maan tark­kai­lua, sanoo Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sen eri­kois­tut­ki­ja Anna-Kai­sa Ron­ka­nen.

Neo­va on sitou­tu­nut ole­maan alu­een omis­ta­ja hank­keen ajan. Jat­kos­ta ei vie­lä tois­tai­sek­si ole sel­vyyt­tä. Taval­li­ses­ti tuo­tan­nos­ta pois­tet­tu­ja suo­poh­jia kun­nos­te­taan met­sä­ta­lou­teen, pel­to­vil­je­lyyn tai kos­tei­koik­si. Aluei­den hyö­dyn­tä­mi­nen uusiu­tu­van ener­gian tuo­tan­toon on lisääntymässä.

Oijär­vel­lä asu­va Noo­ra Huo­ta­ri ker­too, että asuk­kaat ovat kovin kiin­nos­tu­nei­ta sii­tä, mitä suol­la tapah­tuu ja mitä sil­le aio­taan teh­dä. Hän on itse­kin kul­ke­nut alu­eel­la lap­ses­ta saak­ka, ja tun­tee sen jo ajal­ta ennen turvetuotantoa.

– Tur­ve­tuo­tan­non tule­mi­sen myö­tä näky­vin muu­tos ihmi­sil­le oli se vesien muu­tos, kos­ka enti­nen kir­kas­ve­ti­nen joki ja jär­vi muut­tui­vat yhtäk­kiä rus­keak­si vel­lik­si. Se oli sitä aikaa, kun ei vie­lä tie­det­ty, miten näi­tä hom­mia teh­dään. Sen jäl­keen on tapah­tu­nut mah­ta­via, kun tur­ve­tuo­tan­toon ja sen vesien­suo­je­luun alet­tiin panos­taa, Huo­ta­ri sanoo.

Hänes­tä se, että toi­min­ta­kun­toi­set­kin tur­ve­suot nyt ennal­lis­te­taan, vaik­ka tur­vet­ta oli­si vie­lä nos­tet­ta­vak­si, tun­tuu hie­man koomiseltakin.

– Onni kui­ten­kin on, että Komp­pa­suol­ta ei ymmär­tääk­se­ni nos­tet­ta­vaa jää­nyt ihan hir­veän suu­ria mää­riä. Onnek­si tän­ne nyt pys­ty­tään palaut­ta­maan luon­toa takai­sin ja eläi­mis­töä­kin palaa sen myö­tä. Uskoi­sin, että kaik­ki ovat tyy­ty­väi­siä nyt teh­tä­viin ratkaisuihin.

Komp­pa­suon suun­nit­te­lus­ta ja toteu­tuk­ses­ta vas­taa Tapio Oy ja ympä­ris­tö­seu­ran­nas­ta Suo­men ympä­ris­tö­kes­kus. Alu­een ennal­lis­ta­mis- ja jat­ko­käyt­tö­suun­ni­tel­ma on laa­dit­tu yhteis­työs­sä alu­een omis­ta­jan Neo­van kans­sa. Mer­lin-han­ke­ko­ko­nai­suus on EU:n Hori­sont­ti 2020 Green Deal ‑ohjel­mas­ta rahoi­tet­tu kan­sain­vä­li­se­nä yhteis­työ­nä toteu­tet­ta­va tut­ki­mus- ja inno­voin­ti­han­ke. Han­ket­ta rahoit­taa lisäk­si maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön maan­käyt­tö­sek­to­rin Hii­les­tä kiin­ni ‑ilmas­to­toi­men­pi­de­ko­ko­nai­suus.

Komp­pa­suo on Kui­va­joen valu­ma-alu­eel­la sijait­se­va, noin 120 heh­taa­rin suu­rui­nen tur­ve­tuo­tan­toa­lue. Alue pur­kaa veten­sä Kivi­joen kaut­ta Perä­me­reen las­ke­vaan Kuivajokeen.

Poh­jois-Poh­jan­maan alu­een tur­ve­suot kiin­nos­ta­vat kan­sain­vä­li­ses­ti. Komp­pa­suon lisäk­si tavoit­tee­na on muun muas­sa ennal­lis­taa JTF-rahas­ton (Oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män rahas­to) tuel­la noin 2 500 heh­taa­ria tur­ve­suo­ta. JTF-rahas­ton haku on par­hail­laan auki ja ensim­mäi­set hake­muk­set ote­taan käsit­te­lyyn kesä­kuun 8. päivä.

Rahoi­tus on Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sen joh­ta­va vesi­ta­lous­asian­tun­ti­ja Timo Yrjä­nän mukaan herät­tä­nyt kiin­nos­tus­ta, mut­ta on aika­tau­lul­li­ses­ti haas­ta­va, sil­lä pää­osa alu­eel­le suun­na­tus­ta rahas­ta pitää olla käy­tet­ty­nä jo vuo­den 2026 lop­puun men­nes­sä. Maa­kun­taan rahaa on koh­den­net­tu noin 118 mil­joo­naa euroa, jos­ta noin vii­si mil­joo­naa on tar­koi­tus käyt­tää tur­ve­soi­den ennal­lis­ta­mi­seen, pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen ja luon­non moni­muo­toi­suu­den lisäämiseen.

Ran­ta­poh­jas­sa on aiem­min kir­joi­tet­tu sii­tä, miten pien­ten toi­mi­joi­den on vai­kea hyö­dyn­tää hank­keen rahoi­tus­ta, kos­ka sii­nä pitää olla 20 pro­sent­tia oma­ra­hoi­tuso­suut­ta, eikä tal­koo­työ­tä las­ke­ta omak­si rahoi­tuk­sek­si. Lisäk­si hake­mus­ten sään­tö­vii­dak­ko on melkoinen.

– Tämä on tot­ta. Toi­saal­ta pie­net toi­mi­jat voi­si­vat hakea oma­ra­hoi­tuso­suut­ta esi­mer­kik­si kun­nil­ta, tur­ve­tuot­ta­jil­ta, val­tion eri momen­teil­ta tai eri­lai­sil­ta sää­tiöil­tä, Yrjä­nä toteaa.