Iin kunnanvaltuuston syksyn ensimmäisessä kokouksessa eniten keskustelua herättivät henkilöstöohjelma ja hyvinvointisuunnitelma.
Valtuusto merkitsi tiedoksi henkilöstöohjelman vuosille 2026–2029. Se määrittää yhteisen suunnan henkilöstön, esihenkilötyön ja työyhteisöjen kehittämiselle. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, osaamista ja hyvää johtamista sekä rakentaa entistä vahvempaa organisaatiokulttuuria.
Henkilöstöohjelmaan on otettu kuntastrategian kolme tavoitetta. Niiden mukaan kunnassa on osaava ja motivoitunut henkilöstö, kunta on veto- ja pitovoimainen työnantaja ja siellä on laadukas johtaminen. Kunkin tavoitteen saavuttamiseen on määritelty toimenpiteet ja mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista mitataan.
Henkilöstöohjelmassa yksi tavoitteista on, että kunnasta on mielikuva välittävänä työnantajana. Keskustelussa Leena Tiiro (vas.) totesi, että kunnan tulisi olla välittävä työnantaja, eikä vain luoda mielikuvaa välittävästä työnantajasta.
Jari-Jukka Jokela (kesk.) kysyi, mitä tarkoittaa, että kunnasta on mielikuva välittävänä työnantajana ja miten se toteutuu tällä hetkellä. Hyvinvointijohtaja Janne Puolitaival totesi, että sitä on itse vaikea arvioida.
– Omasta kokemuksesta ja kyselyiden perusteella olemme onnistuneet siinä hyvin, mutta toki aina pitää parantaa. Syksyllä käynnistämme ulkopuolisen tahon tekemän työntekijäkulttuurin kartoituksen. Siinä haastatellaan työntekijöitä ja pyritään löytämään kipupisteet ja tunnistamaan onnistumiset.
Raino Ojala (kesk.) toivoo, että ohjelma saadaan kytkettyä työntekijöiden arkeen.
– Henkilöstöohjelman perusteella voisin aivan hyvin pyrkiä töihin Iin kuntaan, mikäli se olisi mahdollista.
Valtuuston puheenjohtaja Johannes Tuomela (kesk.) totesi, että työntekijät ovat sekä yritysten että kunnan tärkein voimavara.
– Mitä paremmin työntekijät voivat ja pärjäävät, sitä parempaa tulosta tulee.
Pekka Koskela (kesk.) toivoi, että kunnassa olisi rohkeutta panostaa kouluttamiseen.
– Monesti käy niin, että työntekijän eläköidyttyä kukaan ei osaa hänen tehtäviään, joten joudutaan palkkaamaan uusi. Jos meillä on hyvä työntekijä, niin koulutetaan hänet niin, että hän voi kunnassa edetä urallaan.
Kunnanjohtaja Marjukka Manninen kertoi, että tämä on pyritty huomioimaan.
– Meillä on paljon pitkäaikaisia työntekijöitä. On tärkeää, ettei hiljaista tietoa päästetä pois, vaan voidaan kouluttaa seuraajat.
Tauno Kivelä (vas.) kysyi, miten työntekijät ovat pystyneet vaikuttamaan henkilöstöohjelmaan ja miten yhteistyö heidän kanssaan sujuu.
Hallinto- ja talousjohtaja Jonne Karinkanta kertoi, että yhteistoiminta henkilöstön kanssa on aktiivista ja säännöllistä.
– Kehittämiskohteita on laadittu henkilöstölle tehtyjen kyselyjen pohjalta. Myös ohjelma kävi yhteistyötoimikunnassa, joka hyväksyi sen yksimielisesti. Henkilöstön palaute on aktiivista ja he uskaltavat nostaa esiin epäkohtia. Puutumme niihin tarvittaessa ja käymme keskustelua kaikilla organisaation tasoilla.
Valtuusto hyväksyi kunnan hyvinvointisuunnitelman vuosille 2026–2030. Se on lakisääteinen asiakirja, johon kootaan tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä. Iin suunnitelmaan on koottu mittavasti tietoa eri-ikäisistä iiläisistä.
– Hyvinvointisuunnitelma toteuttaa kuntastrategian tavoitteita. Hyvinvointia edistävien toimien tavoitteena on hyvinvoiva, itsenäinen ja omalla kylällä asuva kuntalainen, joka nauttii ja saa hyvinvointia liikkumisesta, luonnosta ja kulttuurista, kertoi suunnitelmaa esitellyt hyvinvointijohtaja Janne Puolitaival.
Keskusteluissa valtuutettu Tiina Vuononvirta (vihr.) kehui kunnan hyvinvointisuunnitelman paranevan vuosi vuodelta.
– Jos jotakin haluaisi vielä paremmaksi, voisi siinä olla kooste asioista, jotka Iissä ovat erityisen hyvin ja mitkä asiat huolestuttavat.
Nuorisovaltuuston edustaja Lukas Kynkäänniemi kiitti, että ohjelmaan on tuotu nuorisovaltuuston toivomia asioita.
– Nuorisovaltuustossa on pohdittu kouluruokailuun, psyykkiseen hyvinvointiin ja liikuntaan liittyviä asioita. Niiden suhteen esillä on ollut huolestuttavia lukuja, joten hyvä kun ne huomioidaan.
Ilkka Pakonen (kesk.) totesi, että myös Pohteen toiminnan myötä hyvinvoinnissa riittää työsarkaa.
– On paljon ihmisiä, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään eivätkä omista asioistaan. Jos turvaverkkoja ei ole olemassa, ovat he karmivassa tilanteessa. Meillä kaikilla on vastuu ja velvollisuus auttaa.
Kunnanvaltuusto hyväksyi Ylirannan ranta-asemakaavan. Kaavassa on osoitettu neljä uutta rakennuspaikkaa Ylirannan pohjoisrannalle. Kaavoitus käynnistyi toissa vuonna maanomistajien aloitteesta. Heidän tavoitteenaan oli saada 4–6 rakennuspaikkaa.
Vesiliikelaitoksen johtokuntaan kunnanvaltuusto valitsi Anne Matikaisen. Vesiliikelaitoksen johtokunnan varajäseneksi valittiin Pirjo Klasila.
Osavuosikatsaus vuoden ensimmäiseltä puoliskolta näyttää siltä, että kunta tulee saavuttamaan talousarvion mukaisen 36 000 euron ylijäämän. Kunnanjohtaja Marjukka Manninen toteaa osavuosikatsauksessa, että suurimmat riskitekijät liittyvät verotulojen ennakoitua heikompaan kasvuun, valtionosuusleikkauksiin sekä rahoitusmarkkinoiden arvaamattomuuteen, joka vaikuttaa kunnan nostamien
investointilainojen myötä korkokuluihin.
Kokouksen aluksi elinvoimajohtaja Helena Illikainen piti elinvoima- ja yrityspalveluiden toimintakatsauksen. Siinä valtuutettuja ilahdutti muun muassa kuntaan perustettujen yritysten määrä. Viime vuonna kuntaan perustettiin 59 yritystä. Tänä vuonna niitä on perustettu elokuun loppuun mennessä lähes sama määrä.
Valtuutettu Hannu Kaisto (kesk.) totesi, että kunnan elinvoimapalveluiden työtä on ilo seurata.
– Jos joskus Iissä on ollut pöhinää, niin nyt ainakin on. On keskeinen asia, että saamme elinvoimapuolelle vauhtia, sillä kuntaan tarvitaan verotuloja, joiden kautta tulee työpaikkoja, asukkaita ja kenties hyviä palkanmaksajia.



