Oulu pyr­kii hii­li­neut­raa­lik­si vuo­teen 2035 mennessä

Oulun kau­pun­gin­val­tuus­to hyväk­syi vuo­teen 2030 luo­taa­van kau­pun­ki­stra­te­gian pit­kän kaa­van mukaan kokouk­ses­saan maa­nan­tai­na. Liki vii­si­tun­ti­ses­sa kokouk­ses­sa käy­tet­tiin kau­pun­ki­stra­te­gian käsit­te­lyn yhtey­des­sä noin 50 puheen­vuo­roa ja äänes­tet­tiin 16 muutosesityksestä.

Mikään esi­tyk­sis­tä ei men­nyt läpi, vaan kau­pun­ki­stra­te­gia hyväk­syt­tiin kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen esit­tä­mäs­sä muo­dos­sa. Kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa stra­te­gi­aan teh­tiin usei­ta muu­tok­sia ja vii­lauk­sia, jois­sa äänes­tys­ten jäl­keen pää­dyt­tiin osin kompromisseihin.

Eni­ten val­tuus­toa puhut­ti­vat kau­pun­gin tavoi­te­vuo­si hii­li­neut­raa­liu­den saa­vut­ta­mi­sek­si, var­hais­kas­va­tus, pyö­rä­baa­no­jen raken­ta­mi­nen ja kaupunkipyörät.

Oulun kau­pun­ki­stra­te­gian 2030 visio on Kult­tuu­ri-ilmas­ton­muu­tos NYT! Kau­pun­gin arvoi­na säi­ly­vät roh­keus, rei­luus ja vas­tuul­li­suus. Stra­te­gi­aa on val­mis­tel­tu laa­jal­la rin­ta­mal­la viran­hal­ti­joi­den ja luot­ta­mus­hen­ki­löi­den yhteis­työ­nä. Stra­te­gia on mer­kit­tä­vin, koko kau­pun­gin toi­min­taa ja pää­tök­sen­te­koa ohjaa­va asia­kir­ja ja sen mer­ki­tys ohje­nuo­ra­na tuo­tiin­kin esil­le lähes kai­kis­sa puheenvuoroissa.

Kii­tos­ta annet­tiin stra­te­gian sel­key­des­tä ja sen val­mis­tu­mi­seen liit­ty­nees­tä yhtei­sen teke­mi­sen mei­nin­gis­tä. Saman hen­gen toi­vot­tiin jat­ku­van, kun stra­te­gi­aa läh­de­tään toteuttamaan.

Myös kri­tiik­kiä kuul­tiin. Nii­lo Hei­no­nen (kok.) ihmet­te­li, mik­si stra­te­gias­ta pääs­tiin päät­tä­mään vas­ta nyt, kun val­tuus­to­kausi on jo pit­käl­lä. Mik­ko Vii­ta­sen (vas.) mie­les­tä stra­te­gi­aan on sisäl­ly­tet­ty suur­ten lin­jo­jen sekaan lii­kaa sin­ne kuu­lu­ma­ton­ta nip­pe­li­tie­toa, jos­ta sit­ten vään­ne­tään. Val­mis­te­lus­sa oli­si pitä­nyt vie­lä­kin enem­män tii­vis­tää yhteis­työ­tä. Joni Meri­läi­nen (SDP) oli­si toi­vo­nut, että nuo­ria oli­si kuul­tu enem­män stra­te­gian valmistelussa.

Hii­li­neut­raa­liu­den saa­vut­ta­mi­sen pää­mää­rä tun­tui ole­van kai­kil­la yhtei­nen, mut­ta vauh­dis­ta oltiin val­tuus­tos­sa eri mieltä.

Hen­na Määt­tä (vihr.) esit­ti, että tavoi­te­vuot­ta aikais­te­taan vuo­dek­si 2030, kun kau­pun­gin­hal­li­tus esit­ti vuot­ta 2035. Sel­keän enem­mis­tön äänin 45–21, yksi tyh­jää, val­tuus­to päät­ti vuo­dek­si 2035, mikä on myös myös val­ta­kun­nal­li­nen tavoi­te. Jen­na Simu­lan (PS) esi­tys­tä, että vuo­si oli­si 2050, ei myös­kään hyväksytty.

Nopeam­man aika­tau­lun kan­nat­ta­jat perään­kuu­lut­ti­vat kun­ni­na­hi­moi­sem­paa aika­tau­lua, mis­sä Oulu voi­si olla edel­lä­kä­vi­jä. Mal­til­li­sem­man ete­ne­mi­sen puo­lus­ta­jat veto­si­vat sii­hen, että tavoi­te sisäl­tää val­ta­vas­ti työ­sar­kaa, eikä toi­mis­ta saa koi­tua kau­pun­gil­le ja asuk­kail­le koh­tuut­to­mia kulu­ja. Mikään ei myös­kään estä nopeam­pia toi­mia, mikä­li se on mahdollista.

Muu­tos­esi­tyk­sis­sä esi­mer­kik­si Anne Huo­ta­ri (vas.) ja Tui­ja Poh­jo­la (SDP) perään­kuu­lut­ti­vat työl­li­syy­den paran­ta­mi­seen täh­tää­vien tar­kem­pien tavoit­tei­den ja mit­ta­rei­den kir­jaa­mi­ses­ta stra­te­gi­aan ja jär­jes­tö­jen mukaan otta­mis­ta väli­työ­mark­ki­noi­den luo­mi­sek­si. Esa Aal­to (vihr.) halusi luon­non moni­muo­toi­suu­den vah­vis­ta­mis­ta näky­vim­mik­si. Mau­no Mur­to­nie­mi (vas.) esit­ti Oulun liit­ty­mis­tä HIN­KU-ver­kos­toon eli ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lin­nän edel­lä­kä­vi­jöi­den verkostoon.

Kau­pun­ki­pyö­rien han­kin­taa asun­to­mes­su­vuo­teen 2025 men­nes­sä esit­ti Aino-Kai­sa Man­ni­nen (vihr.). Mit­kään muu­tos­esi­tyk­set eivät siis saa­neet enem­mis­tön kan­na­tus­ta eivät­kä men­neet läpi.

Muu­ta­mis­sa puheen­vuo­rois­sa kau­pun­ki­pyö­rät toi­vo­tet­tiin ter­ve­tul­leek­si yksi­tyi­sen toi­mi­jan jär­jes­tä­mä­nä. Man­ni­nen esit­ti myös 30 kilo­met­rin tavoi­tet­ta pyö­rä­baa­nan raken­ta­mi­seen kau­pun­kia­lu­eel­le, mut­ta kir­jauk­sek­si jäi ylei­sem­pi mää­ri­tel­mä baa­nan ja pyö­räi­ly­olo­suh­tei­den kehittämisestä.

Eeva-Maria Park­ki­sen (kesk.) mie­les­tä pyö­räi­ly­ver­kos­toa kehi­tet­täes­sä tulee huo­mioi­da myös tar­ve­har­kin­ta ja tur­val­li­suus­nä­kö­kul­ma. Lai­ta-alueil­la monet pää­väy­lät­kin ovat huo­nos­sa kun­nos­sa ja vilk­kail­ta osuuk­sil­ta puut­tu­vat kevyen lii­ken­teen väy­lät koko­naan. Lyly Raja­la (kok.) muis­tut­ti, että Oulun kau­pun­gin kes­kus­tan alu­eel­la on voi­ta­va pääs­tä ja liik­kua myös autoilla.

Susa Vike­vär­kor­van (vihr.) esi­tys var­hais­kas­va­tuk­sen tar­joa­mi­sen ja osal­lis­ta­mis­pro­sen­tin mää­rit­tä­mi­ses­tä 95 pro­sent­tiin sai taak­se 31 val­tuu­tet­tua. Stra­te­gi­aan jäi kui­ten­kin yleis­luon­toi­sem­pi mää­ri­tel­mä var­hais­kas­va­tuk­sen tar­joa­mi­ses­ta, kuten kau­pun­gin­hal­li­tus esitti.

Sami Pik­kua­ho (kok.) sanoi, että vaik­ka val­tuus­tos­sa ei kan­na­te­ta muu­tos­esi­tyk­siä, se ei mer­kit­se sitä, ettei­vät­kö luon­to, pyö­räi­ly tai var­hais­kas­va­tus oli­si tär­kei­tä asioi­ta, vaan pun­ta­ris­sa pai­naa rea­lis­mi ja kus­tan­nuk­set, ja asiat on huo­mioi­tu par­haak­si kat­so­tul­la taval­la strategiassa.

Sai­ja Hyvö­nen (PS) nos­ti esil­le yrit­tä­jyys­myön­tei­syy­den mer­ki­tyk­sen työl­li­syy­den paran­ta­mi­sek­si. Kau­pun­ki­stra­te­gias­sa onkin kova tavoi­te, sil­lä Oulu pyr­kii Suo­men yri­tys­myön­tei­sem­mäk­si kan­sain­vä­li­sek­si kasvukeskukseksi.

Hyvö­nen ei koke­nut mer­ki­tyk­sel­li­sek­si mikä tavoi­te­vuo­si kau­pun­gin hii­li­neut­raa­li­suu­des­ta kir­ja­taan sta­te­gi­aan, vaan oleel­li­sem­paa ovat toi­met mitä tavoit­teen eteen tehdään.

Uuden kau­pun­ki­stra­te­gian kes­kei­sim­mik­si tavoit­teik­si on kir­jat­tu myös kas­vun vauh­dit­ta­mi­nen kes­tä­väs­ti 2020-luvul­la, tavoi­te tar­jo­ta kau­pun­ki­lai­sil­le vai­kut­ta­vat pal­ve­lut ja olo­suh­teet elää ter­vet­tä ja tur­val­lis­ta elä­mää, ja että kau­pun­gin talous on vakaa ja hen­ki­lös­tö voi hyvin. Sivis­tys raken­taa kan­sain­vä­lis­tä ja kes­tä­vää, veto- ja pito­voi­mais­ta Oulua.

Kokouk­sen alus­sa kuul­tuun kau­pun­gin talous­tie­don­an­toon oltiin tyy­ty­väi­siä. Vii­me vuo­den tulos näyt­tää odo­tet­tua parem­mal­ta, mihin on vai­kut­ta­nut paran­tu­nut työl­li­syys­ti­lan­ne, vero­tu­lot sekä val­tiol­ta saa­dut koro­nan­hoi­don korvaukset.

Huo­li vara­ve­si­han­kin­nas­ta ja katu­va­lois­ta nos­tet­tiin esille

Yli­kii­min­ki­läi­nen val­tuu­tet­tu Eeva-Maria Park­ki­nen (kesk.) nos­ti esil­le kau­pun­ki­stra­te­gian käsit­te­lyn yhtey­des­sä huo­len kau­pun­gin vara­ve­den han­kin­nan tur­vaa­mi­ses­ta. Kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen poh­jae­si­tyk­seen Park­ki­nen esit­ti Vii­ni­vaa­ra- pai­kan­ni­men pois­ta­mis­ta ja kor­vaa­mis­ta pel­käl­lä vara­ve­si­han­kin­ta-sanal­la. Asia hyväk­syt­tiin äänes­tyk­sen jäl­keen ja siten myös val­tuus­to hyväk­syi kysei­sen koh­dan strategiaan.

Kau­pun­ki on hake­nut lupaa vara­ve­den han­kin­taan Vii­ni­vaa­ran alu­eel­ta, mil­lä on ollut pit­kä ja kivi­nen tie. Park­ki­sen mukaan vara­ve­si­han­ke Vii­ni­vaa­ras­ta osin Natu­ra-alu­eel­ta tulee kaa­tu­maan, ja sik­si tuli­si ryh­tyä miet­ti­mään mui­ta rat­kai­su­ja kuten hajau­tet­tua vaihtoehtoa.

Oulun Veden lupa­ha­ke­muk­seen on jätet­ty muis­tu­tuk­sia ja hake­mus tul­lee kevään aika­na Alue­hal­lin­to­vi­ras­ton käsit­te­lyyn. Kos­ka kysees­sä on Natu­ra-alue, asia menee val­tio­neu­vos­ton käsit­te­lyyn ja EU-komis­sion lausun­nol­le. Täl­löin on haki­jan osoi­tet­ta­va huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat kor­vaa­vat koh­teet hei­ken­nyk­sil­le, samal­ta luon­non­maan­tie­teel­li­sel­tä alueelta.

Eeva-Maria Park­ki­nen ker­toi, että lupa­ha­ke­muk­ses­ta jätet­tyä muis­tu­tus­ta on juu­ri täy­den­net­ty AVI:lle menet­te­ly­jär­jes­tyk­ses­tä ja luvan­ha­ki­jan esit­tä­mien kor­vaa­vien koh­tei­den sopi­vuu­des­ta. Ne eivät muis­tut­ta­jien teke­mien sel­vi­tys­ten mukaan täy­tä edel­ly­tet­ty­jä ehtoja.

Kaa­ri­na Tor­ron (SDP) teke­mään val­tuus­to­ky­se­lyyn Oulun kau­pun­gin alu­een valai­se­mat­to­mis­ta teis­tä kaa­va-alueil­la ja valai­sun kus­tan­nuk­sis­ta vas­ta­si kau­pun­gi­nin­si­nöö­ri Tapio Sii­ka­luo­ma.

Sii­ka-ahon mukaan valai­se­mat­to­mia katu­ja on Hau­ki­pu­taal­la ja ne on inven­toi­tu. Valai­se­mat­to­mien katu­jen yhteen­las­ket­tu pituus on 15 kilo­met­ria. Tilan­ne on peru­ja Hau­ki­pu­taan kun­nan ajal­ta. Valais­tuk­sen raken­ta­mi­nen mak­sai­si 750 000 euroa kysei­sil­le osuuk­sil­le ja sii­hen arvioi­daan kulu­van usei­ta vuosia.

Katu­va­lais­tus­ta kau­pun­gin alu­eel­la raken­ne­taan hank­kei­den yhtey­des­sä sekä eril­li­sel­lä 500 000 euron inves­toin­ti­mää­rä­ra­hal­la, jota käy­te­tään myös muu­al­la. Samal­la kun raken­ne­taan lisää katu­va­lais­tus­ta uusi­taan van­haa valais­tus­ta Led-tek­niik­kaan. Mah­dol­li­suus on pala­ta Hau­ki­pu­taan koh­tei­siin seu­raa­van talous­ar­vion yhteydessä.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.