Kie­li­tai­to kart­tui reis­sus­sa, kou­lu­ku­rin huo­mat­tiin ole­van höl­lem­pää Ruotsissa

Mat­ka­ker­to­mus: Hau­ki­pu­taan kou­lun A2-ruot­sin luki­jat teki­vät Nordplus-yhteis­työ­reis­sun Luu­la­jaan 11.–15.9.2023

Meno­mat­kal­la kävim­me tutus­tu­mas­sa Outo­kum­mun Tor­nion teräs­teh­taa­seen. Outo­kum­pu on Tor­nion ja Kemin seu­dul­la erit­täin mer­kit­tä­vä työ­nan­ta­ja. Noin 2100 ihmis­tä tor­nio­lais­ta ja kemi­läis­tä käy siel­lä töis­sä päi­vit­täin. Suu­ri osa työn­te­ki­jöis­tä työs­ken­te­lee pro­ses­si­työs­sä kyl­mä- tai kuu­ma­vals­saa­mol­la ja he ovat val­mis­tu­neet ammat­tiin Lapin ja Oulun ammat­ti­kor­kea­kou­luis­ta, Oulun yli­opis­tol­ta tai Lap­pia ammattikoulusta.

Seu­raa­vak­si suun­ta­sim­me Luu­la­jaan, mis­sä ensik­si kävim­me Gam­mels­ta­dis­sa, mikä on Unescon maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de. Siel­lä on yli 400 punai­sek­si maa­lat­tua ns. kirk­ko­tu­paa. Pää­sim­me pii­pah­ta­maan myös Gam­mels­ta­din kirk­kos­sa sisäl­lä. Kes­kus­tas­sa majoi­tuim­me CItys­leep-hos­tel­liin. Eväs­ruo­kai­lun jäl­keen läh­dim­me kau­pun­gil­le. Kau­pat Luu­la­jas­sa meni­vät suu­rim­mak­si osak­si kiin­ni kel­lo 18. Vain ruo­ka­kau­pat, ravin­to­lat ja kios­kit ovat auki myö­hem­pään. “Kotiin­tu­loai­ka” oppi­lail­la oli kel­lo 20.

Tiis­tai­na kou­lul­la olleen aamu­pa­lan jäl­keen meil­lä oli 9d-luo­kan kans­sa luo­kan­val­vo­jan tuo­kio, jon­ka jäl­keen jakau­duim­me nel­jään eri ryh­mään eri 9. luok­kien tun­neil­le. Sekä me opet­ta­jat että myös oppi­laat ihmet­te­lim­me luok­kien huo­noa työ­rau­haa. Osa oppi­lais­ta istus­ke­li jalat pöy­däl­lä tun­neil­la ja hom­mai­li ihan muu­ta, mitä oli pyy­det­ty teke­mään. Jokai­ses­sa luo­kas­sa vain muu­ta­ma oppi­las teki kun­nol­la töi­tä “Suo­men mal­liin” ja suu­ri osa hen­gai­li tun­neil­la teh­den ihan jotain muu­ta. Jos opet­ta­ja sat­tui ole­maan sai­raa­na, ei hänel­lä ollut sijais­ta, vaan tun­ti peruttiin.

Mate­ma­tii­kas­sa oppi­laat oli jaet­tu seit­se­mään eri taso­ryh­mään. Ryh­mä, mis­sä itse olin pai­kal­la, opis­ke­li mei­dän mit­ta­puun mukaan 7. luo­kan tasois­ta mate­ma­tiik­kaa. Mei­dän oppi­laat ymmär­si­vät ruot­sin­kie­li­siä sanal­li­sia ohjei­ta hyvin ja pys­tyi­vät teke­mään myös sanal­li­set las­ku­toi­mi­tuk­set. Jol­la­kin ryh­mäl­lä oli koti­ta­lout­ta, mis­sä las­ket­tiin opis­ke­li­jan bud­jet­tia, jol­la­kin toi­sel­la ryh­mäl­lä oli musiik­kia. Musii­kin tun­nis­ta oppi­laat tun­tui­vat tyk­kää­vän kovas­ti. Kuvis­tun­nil­la ruot­sa­lai­set vii­meis­te­li­vät esi­tel­miä, joten siel­lä oli vähän tyl­sää vain seu­ra­ta tois­ten työn tekoa. Englan­nin tun­nil­la teh­tä­vä­nä oli joko kään­tää englan­nin­kie­li­siä lau­lun sano­ja ruot­sik­si tai kään­tää ruot­sin­kie­li­siä englanniksi.

Tun­tien jäl­keen käve­lim­me Tek­ni­kens husil­le. Siel­lä meil­lä oli kak­si työ­pa­jaa. Toi­ses­sa teh­tiin kemial­li­sia kokei­ta, toi­ses­sa saa­tiin mag­neet­tien avul­la “juna” liu­ku­maan rai­tei­ta pit­kin. Tek­ni­kens husil­la sai myös tut­kia, mil­lais­ta on Norr­bot­te­nis­sa, mit­kä elin­kei­not siel­lä ovat tär­kei­tä (kai­vos, ava­ruus­tut­ki­mus, met­sät ja vesivoima).

Kes­ki­viik­ko­na seu­ra­sim­me taas eri 9. luok­kien tun­te­ja. 9E:n tun­nil­la oli ns. ele­vens val-tun­ti. Siel­lä teh­tiin luo­kan­val­vo­jan joh­dol­la mm. räs­tis­sä ole­via teh­tä­viä. Lisäk­si luo­kan­val­vo­ja ker­toi­li, mitä kokei­ta on tulos­sa, tet-jak­sos­ta jne. Osas­sa luo­kis­sa teh­tiin töi­tä ihan kun­nol­la, toi­sis­sa oli yhtä levo­ton­ta kuin eili­sil­lä­kin tun­neil­la. Tote­sim­me oppi­lai­den kans­sa, että jos­kus pitää läh­teä kau­as, että näkee lähel­le eli tääl­lä monen sil­mät ovat avau­tu­neet sil­le, mik­si on hyvä, että kou­lus­sa on sään­nöt, joi­ta noudatetaan.

Seu­raa­vak­si läh­dim­me Luu­la­jan kau­pun­gin vie­raik­si kau­pun­gin­ta­lol­le. Siel­lä mei­dät vas­taa­not­ti Anne-Mari Ange­ria, joka vas­taa suo­men­kie­lis­ten, saa­men­kie­lis­ten ja meän­kie­lis­ten asiois­ta. Kat­soim­me aluk­si pät­kän elo­ku­vas­ta, jos­sa ruot­sin­suo­ma­lai­nen Kat­ja ker­toi omas­ta taus­tas­taan. Hänen isoi­sän­sä oli tul­lut 1960-luvun lopus­sa Ruot­siin töi­hin ja per­he oli sit­ten aset­tu­nut Ruot­siin. Suo­ma­lai­set tuli­vat töi­hin mm. auto­teh­tail­le ja kan­gas­teh­tail­le teke­mään ns. likai­set työt, joi­ta ruot­sa­lai­set eivät halun­neet teh­dä. Suo­ma­lai­sia ei sil­loin kovin arvos­tet­tu Ruot­sis­sa, vaan he koki­vat syr­jin­tää ja rasis­mia. Kuu­los­taa tutul­ta tämän päi­vän Suomessa.

Kat­jan isä oli pie­ne­nä häven­nyt, että oli suo­ma­lai­nen, mut­ta myö­hem­min hän oli halun­nut säi­lyt­tää kie­len ja lah­jo­nut lap­sen­sa­kin puhu­maan suo­mea. Kat­ja ker­toi, että isä lah­joi hänet kän­ny­käl­lä, että hän alkai­si puhua suo­mea. Nykyi­sin Kat­ja puhuu suo­mea mie­lel­lään ja halu­aa vaa­lia suo­men kie­len taitoaan.

Ruot­sis­sa ruot­sin­suo­ma­lai­sil­la on oma lip­pu ja heil­lä on myös oma päi­vä 24.2.Sverigefinnarnas dag. Luu­la­jas­sa on panos­tet­tu kovas­ti sii­hen, että suo­ma­lais­ta alku­pe­rää ole­vat saa­vat pal­ve­lu­ja suo­mek­si. Suo­men ope­tus­ta saa Luu­la­jas­sa 170 oppi­las­ta, saa­mea opis­ke­lee 35 oppi­las­ta ja meän­kiel­tä 45 oppilasta.

Meil­le tar­jot­tiin kun­non fikat eli tar­jol­la oli kah­via, tee­tä, voi­lei­piä ja eri­lai­sia lei­von­nai­sia sekä hedel­miä. Sit­ten esit­täy­tyi Film­pool Nord, joka rahoit­taa elo­ku­via ja tv-sar­jo­ja Ruot­sis­sa. Usei­ta ruot­sa­lai­sia sar­jo­ja ja elo­ku­via on kuvat­tu Poh­jois-Ruot­sis­sa, esim. Älvs­bys­sä, Kii­ru­nas­sa ja Haa­pa­ran­nal­la. Film­pool Nor­dil­la on 4–6 isom­paa elo­ku­va- tai tv-sar­ja-pro­jek­tia vuo­des­sa. Toi­nen esit­te­li­jöis­tä, Kat­ja Här­kö­nen, oli kotoi­sin Suo­mes­ta. Hänen Ruot­si-innos­tuk­sen­sa oli alun­pe­rin läh­te­nyt kou­lus­ta ja hän oli hakeu­tu­nut Nord­jobb-töi­hin Ruot­siin. Nyky­ään Nord­jobb-töi­hin voi hakeu­tua vas­ta 18-vuo­ti­aa­na, mut­ta Kat­ja oli aloit­ta­nut jo nuo­rem­pa­na. Lopul­ta hän löy­si mie­hen Göte­bor­gis­ta ja nyt per­he asuu mie­hen koti­paik­ka­kun­nal­la Luulajassa.

Läh­dim­me Luu­la­jas­sa suo­mea opis­ke­le­vien kans­sa Alcat­raz-nimi­seen pako­huo­ne­paik­kaan ja mini­gol­faa­maan. Kie­let suo­mi, ruot­si ja englan­ti sekoit­tui­vat muka­vas­ti kes­ke­nään. Suo­men kie­len luki­jat tule­vat käy­mään Hau­ki­pu­taal­la vii­kol­la 42 eli juu­ri ennen syys­lo­maa, joten on kiva tava­ta hei­tä vie­lä uudestaan.

Tors­tai­na­kin meil­lä oli ohjel­mas­sa tun­tien seu­raa­mis­ta. Tii­nan kans­sa me tapa­sim­me aamul­la kou­lun reh­to­rin Eli­sa­bet­hin. Jut­te­lim­me myös Åsa-opet­ta­jan kans­sa, joka oli meil­lä käy­mäs­sä tois­sa vuon­na oppi­las­ryh­män kans­sa. Tors­tai­na oli taas usei­ta opet­ta­jia pois. Sijai­sia on todel­la vai­kea saa­da kou­luil­le ja vain yhdel­lä pois­sao­li­jois­ta oli koko päi­vän sijai­nen. Pois­sao­lot vai­kut­ti­vat myös mei­dän oppi­lai­den tunteihin.

Illal­la söim­me yhtei­sen illal­li­sen ravin­to­la Wal­dorf­sis­sa Björks­ka­ta­nin 9d-luo­kan kans­sa. Oppi­lais­ta osa läh­ti vie­lä viet­tä­mään aikaa ruot­sa­lais­ten kans­sa ja osa pala­si hos­tel­lil­le. Aina­kin osal­le oppi­lais­ta on löy­ty­nyt kave­rei­ta ja toi­vot­ta­vas­ti yhtey­den­pi­to jat­kuu vie­lä koti­maas­ta­kin päin.

Koko­sim­me oppi­lail­ta palau­tet­ta reis­sus­ta per­jan­tai­na. Oppi­lai­den piti vas­ta­ta kysy­myk­siin mm. Suo­men ja Ruot­sin kou­lu­jen ja yhteis­kun­nan erois­ta ja mitä tai­to­ja täl­lä vii­kol­la oli opit­tu. Oppi­lai­den mie­les­tä kou­lus­sa on ollut huo­no kuri, ja kou­lu on ollut hel­pom­paa ja ren­nom­paa. Kou­lus­sa on myös pal­jon maa­han­muut­ta­jia ja moni­kult­tuu­ri­suus näkyy koulussa.

Plus­saa on kou­lus­sa val­mis­tet­tu mau­kas kou­lu­ruo­ka ja se, että ei ole ulko­vä­li­tun­te­ja. Ruot­sin sano­ja on opit­tu ja hok­sat­tu, että ruot­sia ymmär­re­tään jo tosi pal­jon. Sosi­aa­li­set tai­dot ovat paran­tu­neet ja oppi­laat ovat uskal­ta­neet puhua var­sin­kin englan­tia. Kave­rei­ta on saa­tu, mut­ta oli­si toi­vot­tu, että 9d-luo­kan kans­sa oli­si ollut enem­män yhteis­tä teke­mis­tä. Oppi­lai­den mie­les­tä ruot­sa­lai­set ovat sosi­aa­li­sem­pia kuin suo­ma­lai­set. Pako­huo­ne-vie­rai­lu suo­men opis­ke­li­joi­den kans­sa oli kivaa, samoin Tek­ni­kens hus ja kau­pun­gin­ta­lol­la käynti.

Tapaa­mam­me suo­men kie­len opet­ta­jat pyy­si­vät lähet­tä­mään mei­dän nuo­ril­le ter­vei­set: “Oli kiva viet­tää iltaa niin kivo­jen, hie­nos­ti käyt­täy­ty­vien ja puhe­liai­den nuor­ten seu­ras­sa.” Me muka­na olleet opet­ta­jat voim­me yhtyä näi­hin kom­ment­tei­hin. Reis­sus­sa olleet oppi­laat ovat edus­ta­neet Hau­ki­pu­das­ta ja Hau­ki­pu­taan kou­lua mal­lik­kaas­ti. Kii­tos kai­kil­le mat­ka­lai­sil­le seurasta!

Pau­la Nur­mos, apulaisjohtaja,

Hau­ki­pu­taan kou­lu lk 7–9