Kie­li­tai­to kart­tui reis­sus­sa, kou­lu­ku­rin huo­mat­tiin ole­van höl­lem­pää Ruotsissa

Haukiputaalaiset oppilaat kokivat, että kuri ruotsalaiskoulussa oli huono, koulu helpompaa ja rennompaa verrattuna täkäläiseen koulunkäyntiin.Haukiputaalaiset oppilaat kokivat, että kuri ruotsalaiskoulussa oli huono, koulu helpompaa ja rennompaa verrattuna täkäläiseen koulunkäyntiin.

Mat­ka­ker­to­mus: Hau­ki­pu­taan kou­lun A2-ruot­sin luki­jat teki­vät Nordplus-yhteis­työ­reis­sun Luu­la­jaan 11.–15.9.2023

Meno­mat­kal­la kävim­me tutus­tu­mas­sa Outo­kum­mun Tor­nion teräs­teh­taa­seen. Outo­kum­pu on Tor­nion ja Kemin seu­dul­la erit­täin mer­kit­tä­vä työ­nan­ta­ja. Noin 2100 ihmis­tä tor­nio­lais­ta ja kemi­läis­tä käy siel­lä töis­sä päi­vit­täin. Suu­ri osa työn­te­ki­jöis­tä työs­ken­te­lee pro­ses­si­työs­sä kyl­mä- tai kuu­ma­vals­saa­mol­la ja he ovat val­mis­tu­neet ammat­tiin Lapin ja Oulun ammat­ti­kor­kea­kou­luis­ta, Oulun yli­opis­tol­ta tai Lap­pia ammattikoulusta.

Haukiputaan koulu on mukana pohjoismaisessa kouluyhteistyössä.

Hau­ki­pu­taan kou­lu on muka­na poh­jois­mai­ses­sa kouluyhteistyössä.

Seu­raa­vak­si suun­ta­sim­me Luu­la­jaan, mis­sä ensik­si kävim­me Gam­mels­ta­dis­sa, mikä on Unescon maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de. Siel­lä on yli 400 punai­sek­si maa­lat­tua ns. kirk­ko­tu­paa. Pää­sim­me pii­pah­ta­maan myös Gam­mels­ta­din kirk­kos­sa sisäl­lä. Kes­kus­tas­sa majoi­tuim­me CItys­leep-hos­tel­liin. Eväs­ruo­kai­lun jäl­keen läh­dim­me kau­pun­gil­le. Kau­pat Luu­la­jas­sa meni­vät suu­rim­mak­si osak­si kiin­ni kel­lo 18. Vain ruo­ka­kau­pat, ravin­to­lat ja kios­kit ovat auki myö­hem­pään. “Kotiin­tu­loai­ka” oppi­lail­la oli kel­lo 20.

Tiis­tai­na kou­lul­la olleen aamu­pa­lan jäl­keen meil­lä oli 9d-luo­kan kans­sa luo­kan­val­vo­jan tuo­kio, jon­ka jäl­keen jakau­duim­me nel­jään eri ryh­mään eri 9. luok­kien tun­neil­le. Sekä me opet­ta­jat että myös oppi­laat ihmet­te­lim­me luok­kien huo­noa työ­rau­haa. Osa oppi­lais­ta istus­ke­li jalat pöy­däl­lä tun­neil­la ja hom­mai­li ihan muu­ta, mitä oli pyy­det­ty teke­mään. Jokai­ses­sa luo­kas­sa vain muu­ta­ma oppi­las teki kun­nol­la töi­tä “Suo­men mal­liin” ja suu­ri osa hen­gai­li tun­neil­la teh­den ihan jotain muu­ta. Jos opet­ta­ja sat­tui ole­maan sai­raa­na, ei hänel­lä ollut sijais­ta, vaan tun­ti peruttiin.

Mate­ma­tii­kas­sa oppi­laat oli jaet­tu seit­se­mään eri taso­ryh­mään. Ryh­mä, mis­sä itse olin pai­kal­la, opis­ke­li mei­dän mit­ta­puun mukaan 7. luo­kan tasois­ta mate­ma­tiik­kaa. Mei­dän oppi­laat ymmär­si­vät ruot­sin­kie­li­siä sanal­li­sia ohjei­ta hyvin ja pys­tyi­vät teke­mään myös sanal­li­set las­ku­toi­mi­tuk­set. Jol­la­kin ryh­mäl­lä oli koti­ta­lout­ta, mis­sä las­ket­tiin opis­ke­li­jan bud­jet­tia, jol­la­kin toi­sel­la ryh­mäl­lä oli musiik­kia. Musii­kin tun­nis­ta oppi­laat tun­tui­vat tyk­kää­vän kovas­ti. Kuvis­tun­nil­la ruot­sa­lai­set vii­meis­te­li­vät esi­tel­miä, joten siel­lä oli vähän tyl­sää vain seu­ra­ta tois­ten työn tekoa. Englan­nin tun­nil­la teh­tä­vä­nä oli joko kään­tää englan­nin­kie­li­siä lau­lun sano­ja ruot­sik­si tai kään­tää ruot­sin­kie­li­siä englanniksi.

Tun­tien jäl­keen käve­lim­me Tek­ni­kens husil­le. Siel­lä meil­lä oli kak­si työ­pa­jaa. Toi­ses­sa teh­tiin kemial­li­sia kokei­ta, toi­ses­sa saa­tiin mag­neet­tien avul­la “juna” liu­ku­maan rai­tei­ta pit­kin. Tek­ni­kens husil­la sai myös tut­kia, mil­lais­ta on Norr­bot­te­nis­sa, mit­kä elin­kei­not siel­lä ovat tär­kei­tä (kai­vos, ava­ruus­tut­ki­mus, met­sät ja vesivoima).

Kes­ki­viik­ko­na seu­ra­sim­me taas eri 9. luok­kien tun­te­ja. 9E:n tun­nil­la oli ns. ele­vens val-tun­ti. Siel­lä teh­tiin luo­kan­val­vo­jan joh­dol­la mm. räs­tis­sä ole­via teh­tä­viä. Lisäk­si luo­kan­val­vo­ja ker­toi­li, mitä kokei­ta on tulos­sa, tet-jak­sos­ta jne. Osas­sa luo­kis­sa teh­tiin töi­tä ihan kun­nol­la, toi­sis­sa oli yhtä levo­ton­ta kuin eili­sil­lä­kin tun­neil­la. Tote­sim­me oppi­lai­den kans­sa, että jos­kus pitää läh­teä kau­as, että näkee lähel­le eli tääl­lä monen sil­mät ovat avau­tu­neet sil­le, mik­si on hyvä, että kou­lus­sa on sään­nöt, joi­ta noudatetaan.

Seu­raa­vak­si läh­dim­me Luu­la­jan kau­pun­gin vie­raik­si kau­pun­gin­ta­lol­le. Siel­lä mei­dät vas­taa­not­ti Anne-Mari Ange­ria, joka vas­taa suo­men­kie­lis­ten, saa­men­kie­lis­ten ja meän­kie­lis­ten asiois­ta. Kat­soim­me aluk­si pät­kän elo­ku­vas­ta, jos­sa ruot­sin­suo­ma­lai­nen Kat­ja ker­toi omas­ta taus­tas­taan. Hänen isoi­sän­sä oli tul­lut 1960-luvun lopus­sa Ruot­siin töi­hin ja per­he oli sit­ten aset­tu­nut Ruot­siin. Suo­ma­lai­set tuli­vat töi­hin mm. auto­teh­tail­le ja kan­gas­teh­tail­le teke­mään ns. likai­set työt, joi­ta ruot­sa­lai­set eivät halun­neet teh­dä. Suo­ma­lai­sia ei sil­loin kovin arvos­tet­tu Ruot­sis­sa, vaan he koki­vat syr­jin­tää ja rasis­mia. Kuu­los­taa tutul­ta tämän päi­vän Suomessa.

Kat­jan isä oli pie­ne­nä häven­nyt, että oli suo­ma­lai­nen, mut­ta myö­hem­min hän oli halun­nut säi­lyt­tää kie­len ja lah­jo­nut lap­sen­sa­kin puhu­maan suo­mea. Kat­ja ker­toi, että isä lah­joi hänet kän­ny­käl­lä, että hän alkai­si puhua suo­mea. Nykyi­sin Kat­ja puhuu suo­mea mie­lel­lään ja halu­aa vaa­lia suo­men kie­len taitoaan.

Ruot­sis­sa ruot­sin­suo­ma­lai­sil­la on oma lip­pu ja heil­lä on myös oma päi­vä 24.2.Sverigefinnarnas dag. Luu­la­jas­sa on panos­tet­tu kovas­ti sii­hen, että suo­ma­lais­ta alku­pe­rää ole­vat saa­vat pal­ve­lu­ja suo­mek­si. Suo­men ope­tus­ta saa Luu­la­jas­sa 170 oppi­las­ta, saa­mea opis­ke­lee 35 oppi­las­ta ja meän­kiel­tä 45 oppilasta.

Meil­le tar­jot­tiin kun­non fikat eli tar­jol­la oli kah­via, tee­tä, voi­lei­piä ja eri­lai­sia lei­von­nai­sia sekä hedel­miä. Sit­ten esit­täy­tyi Film­pool Nord, joka rahoit­taa elo­ku­via ja tv-sar­jo­ja Ruot­sis­sa. Usei­ta ruot­sa­lai­sia sar­jo­ja ja elo­ku­via on kuvat­tu Poh­jois-Ruot­sis­sa, esim. Älvs­bys­sä, Kii­ru­nas­sa ja Haa­pa­ran­nal­la. Film­pool Nor­dil­la on 4–6 isom­paa elo­ku­va- tai tv-sar­ja-pro­jek­tia vuo­des­sa. Toi­nen esit­te­li­jöis­tä, Kat­ja Här­kö­nen, oli kotoi­sin Suo­mes­ta. Hänen Ruot­si-innos­tuk­sen­sa oli alun­pe­rin läh­te­nyt kou­lus­ta ja hän oli hakeu­tu­nut Nord­jobb-töi­hin Ruot­siin. Nyky­ään Nord­jobb-töi­hin voi hakeu­tua vas­ta 18-vuo­ti­aa­na, mut­ta Kat­ja oli aloit­ta­nut jo nuo­rem­pa­na. Lopul­ta hän löy­si mie­hen Göte­bor­gis­ta ja nyt per­he asuu mie­hen koti­paik­ka­kun­nal­la Luulajassa.

Läh­dim­me Luu­la­jas­sa suo­mea opis­ke­le­vien kans­sa Alcat­raz-nimi­seen pako­huo­ne­paik­kaan ja mini­gol­faa­maan. Kie­let suo­mi, ruot­si ja englan­ti sekoit­tui­vat muka­vas­ti kes­ke­nään. Suo­men kie­len luki­jat tule­vat käy­mään Hau­ki­pu­taal­la vii­kol­la 42 eli juu­ri ennen syys­lo­maa, joten on kiva tava­ta hei­tä vie­lä uudestaan.

Tors­tai­na­kin meil­lä oli ohjel­mas­sa tun­tien seu­raa­mis­ta. Tii­nan kans­sa me tapa­sim­me aamul­la kou­lun reh­to­rin Eli­sa­bet­hin. Jut­te­lim­me myös Åsa-opet­ta­jan kans­sa, joka oli meil­lä käy­mäs­sä tois­sa vuon­na oppi­las­ryh­män kans­sa. Tors­tai­na oli taas usei­ta opet­ta­jia pois. Sijai­sia on todel­la vai­kea saa­da kou­luil­le ja vain yhdel­lä pois­sao­li­jois­ta oli koko päi­vän sijai­nen. Pois­sao­lot vai­kut­ti­vat myös mei­dän oppi­lai­den tunteihin.

Illal­la söim­me yhtei­sen illal­li­sen ravin­to­la Wal­dorf­sis­sa Björks­ka­ta­nin 9d-luo­kan kans­sa. Oppi­lais­ta osa läh­ti vie­lä viet­tä­mään aikaa ruot­sa­lais­ten kans­sa ja osa pala­si hos­tel­lil­le. Aina­kin osal­le oppi­lais­ta on löy­ty­nyt kave­rei­ta ja toi­vot­ta­vas­ti yhtey­den­pi­to jat­kuu vie­lä koti­maas­ta­kin päin.

Koko­sim­me oppi­lail­ta palau­tet­ta reis­sus­ta per­jan­tai­na. Oppi­lai­den piti vas­ta­ta kysy­myk­siin mm. Suo­men ja Ruot­sin kou­lu­jen ja yhteis­kun­nan erois­ta ja mitä tai­to­ja täl­lä vii­kol­la oli opit­tu. Oppi­lai­den mie­les­tä kou­lus­sa on ollut huo­no kuri, ja kou­lu on ollut hel­pom­paa ja ren­nom­paa. Kou­lus­sa on myös pal­jon maa­han­muut­ta­jia ja moni­kult­tuu­ri­suus näkyy koulussa.

Plus­saa on kou­lus­sa val­mis­tet­tu mau­kas kou­lu­ruo­ka ja se, että ei ole ulko­vä­li­tun­te­ja. Ruot­sin sano­ja on opit­tu ja hok­sat­tu, että ruot­sia ymmär­re­tään jo tosi pal­jon. Sosi­aa­li­set tai­dot ovat paran­tu­neet ja oppi­laat ovat uskal­ta­neet puhua var­sin­kin englan­tia. Kave­rei­ta on saa­tu, mut­ta oli­si toi­vot­tu, että 9d-luo­kan kans­sa oli­si ollut enem­män yhteis­tä teke­mis­tä. Oppi­lai­den mie­les­tä ruot­sa­lai­set ovat sosi­aa­li­sem­pia kuin suo­ma­lai­set. Pako­huo­ne-vie­rai­lu suo­men opis­ke­li­joi­den kans­sa oli kivaa, samoin Tek­ni­kens hus ja kau­pun­gin­ta­lol­la käynti.

Tapaa­mam­me suo­men kie­len opet­ta­jat pyy­si­vät lähet­tä­mään mei­dän nuo­ril­le ter­vei­set: “Oli kiva viet­tää iltaa niin kivo­jen, hie­nos­ti käyt­täy­ty­vien ja puhe­liai­den nuor­ten seu­ras­sa.” Me muka­na olleet opet­ta­jat voim­me yhtyä näi­hin kom­ment­tei­hin. Reis­sus­sa olleet oppi­laat ovat edus­ta­neet Hau­ki­pu­das­ta ja Hau­ki­pu­taan kou­lua mal­lik­kaas­ti. Kii­tos kai­kil­le mat­ka­lai­sil­le seurasta!

Pau­la Nur­mos, apulaisjohtaja,

Hau­ki­pu­taan kou­lu lk 7–9