Kuinka moni iiläinen tietää, mistä yhdyskuntalautakunta oikeastaan päättää?
Myönnän, että kysymys ei herätä aamukahvipöydässä kovin suurta mielenkiintoa. Yhdyskuntalautakunnan päätöksiä ei yleensä seurata samalla innolla kuin kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston ratkaisuja.
Silti juuri yhdyskuntalautakunnassa päätetään monesta asiasta, joka näkyy iiläisen arjessa lähes joka päivä.
Vuoden 2026 kokouksissa on puhuttu mm. investoinneista, teistä, liikenteestä, metsistä, palveluliikenteestä, venepaikoista, liikenneturvallisuudesta ja kunnan kiinteistöistä.
Toisin sanoen aika tavallisesta elämästä.
Alkuvuodesta lautakunta hyväksyi yhdyskuntapalvelujen vuoden 2026 investointien rakentamisohjelman. Kiinteistö- ja rakennuttamispalveluiden investointeihin on varattu 7,76 miljoonaa euroa. Infra- ja ympäristöpalvelujen rakentamisohjelman nettoinvestoinnit ovat puolestaan noin 1,7 miljoonaa euroa.
Mutta investoinnit eivät ole vain euroja paperilla. Ne ovat rakennuksia, ympäristöjä ja infraa, joiden pitää kestää vuosikymmeniä.
Siksi pitäisi aina kysyä: mitä tarvitsemme nyt ja mitä tarvitsemme vielä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä?

Jari-Jukka Jokela.
Hyvä esimerkki ovat myös yksityistiet.
Iissä on paljon ihmisiä, joiden arkeen yksityistien kunto vaikuttaa joka päivä. Vuoden 2026 yksityisteiden kunnossapitoon on varattu 55 000 euroa.
Tällaiset päätökset eivät ehkä näy sosiaalisessa mediassa suurina uutisina. Mutta kysykääpä ihmiseltä, jonka kotiin kulkevan tien kunto on heikko. Silloin tie ei ole vain tie. Se on kulkuyhteys kotiin, kouluun, töihin, kauppaan ja palveluihin.
Myös liikenne on ollut vahvasti esillä. Lautakunta päätti käynnistää uuden palveluliikenteen hankinnan vuosille 2027–2028. Kaikilla ei ole autoa eivätkä kaikki voi ajaa itse. Varsinkin ikääntyneelle ihmiselle toimiva palveluliikenne voi ratkaista sen, pääseekö hän kauppaan, terveyskeskukseen tai muille asioille.
Huhtikuussa pöydälle tulivat myös liikenneturvallisuus ja tonttikatujen nopeusrajoitukset. Kun puhumme liikenteestä, emme puhu vain autoilijoista. Puhumme lapsista, koululaisista, pyöräilijöistä, jalankulkijoista ja ikäihmisistä.
Kunnan tehtävä on rakentaa ympäristöä, jossa on turvallista elää.
Yksi kiinnostava päätös liittyi kunnan ja paikallisten yhteisöjen yhteistyöhön. Lautakunta hyväksyi periaatteen, jonka mukaan yhdistysten ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden kanssa voidaan tehdä kumppanuussopimuksia esimerkiksi kunnan hallinnoimien alueiden hoidosta ja kehittämisestä.
Tässä on mielestäni ajatusta tulevaisuuteen. Kunnan ei tarvitse aina tehdä kaikkea itse. Iissä on osaamista, talkoohenkeä ja halua pitää omasta ympäristöstä huolta. Molemminpuolisella yhteistyöllä voidaan saada aikaan enemmän kuin yksin.
Kunnan rahat eivät ole rajattomat. Vuoden 2026 talousarviossa haasteiksi on nostettu muun muassa korjausvelan kasvu ja talouden niukkuus.
Siksi tulevaisuuden kuntapolitiikka ei voi olla vain sitä, että kysytään, mitä uutta rakennetaan. Pitää kysyä myös, mitä meillä jo on ja miten pidämme siitä huolta.
Me päätämme yhdyskuntalautakunnassa rakennusten korjaamisesta, mutta samalla siitä, että kuntalaisten arki toimii ja palvelut säilyvät. Me päätämme teistä, mutta samalla siitä, onko eri puolilla Iitä mahdollista asua ja elää sujuvasti. Me päätämme metsistä ja ympäristöstä, mutta samalla siitä, millaisen kunnan jätämme lapsillemme. Kun päätämme eurojen käytöstä, päätämme myös siitä, millaista Iitä rakennamme tulevaisuudessa.
Kuntapolitiikka saattaa joskus näyttää ulospäin pieniltä päätöksiltä. Yksi nopeusrajoitus. Yksi tie. Yksi investointi. Yksi palveluliikenteen kilpailutus. Yksi kumppanuussopimus. Kun näitä päätöksiä tehdään vuodesta toiseen, niistä muodostuu jotakin suurempaa.
Niistä muodostuu osaltaan Iin kunta. Ja juuri siksi yhdyskuntalautakunnan työ on ennen kaikkea iiläisen arjen rakentamista.
Jari-Jukka Jokela, Iin kunnanvaltuutettu, yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja, Keskusta


