Iin kun­nan­val­tuus­to kes­kus­te­li hen­ki­lös­tös­tä ja hyvinvoinnista

Iin kunnanvaltuusto piti maanantai-iltana syksyn ensimmäisen kokouksensa. Kuvassa puheenvuoroa käyttämässä Heli-Hannele Haapaniemi. Kuva verkkolähetyksestäIin kunnanvaltuusto piti maanantai-iltana syksyn ensimmäisen kokouksensa. Kuvassa puheenvuoroa käyttämässä Heli-Hannele Haapaniemi. Kuva verkkolähetyksestä

Iin kun­nan­val­tuus­ton syk­syn ensim­mäi­ses­sä kokouk­ses­sa eni­ten kes­kus­te­lua herät­ti­vät hen­ki­lös­tö­oh­jel­ma ja hyvinvointisuunnitelma.

Val­tuus­to mer­kit­si tie­dok­si hen­ki­lös­tö­oh­jel­man vuo­sil­le 2026–2029. Se mää­rit­tää yhtei­sen suun­nan hen­ki­lös­tön, esi­hen­ki­lö­työn ja työyh­tei­sö­jen kehit­tä­mi­sel­le. Ohjel­man tavoit­tee­na on vah­vis­taa hyvin­voin­tia, osaa­mis­ta ja hyvää joh­ta­mis­ta sekä raken­taa entis­tä vah­vem­paa organisaatiokulttuuria.

Hen­ki­lös­tö­oh­jel­maan on otet­tu kun­ta­stra­te­gian kol­me tavoi­tet­ta. Nii­den mukaan kun­nas­sa on osaa­va ja moti­voi­tu­nut hen­ki­lös­tö, kun­ta on veto- ja pito­voi­mai­nen työ­nan­ta­ja ja siel­lä on laa­du­kas joh­ta­mi­nen. Kun­kin tavoit­teen saa­vut­ta­mi­seen on mää­ri­tel­ty toi­men­pi­teet ja mit­ta­rit, joil­la tavoit­tei­den saa­vut­ta­mis­ta mitataan.

Hen­ki­lös­tö­oh­jel­mas­sa yksi tavoit­teis­ta on, että kun­nas­ta on mie­li­ku­va välit­tä­vä­nä työ­nan­ta­ja­na. Kes­kus­te­lus­sa Lee­na Tii­ro (vas.) tote­si, että kun­nan tuli­si olla välit­tä­vä työ­nan­ta­ja, eikä vain luo­da mie­li­ku­vaa välit­tä­väs­tä työnantajasta.

Jari-Juk­ka Joke­la (kesk.) kysyi, mitä tar­koit­taa, että kun­nas­ta on mie­li­ku­va välit­tä­vä­nä työ­nan­ta­ja­na ja miten se toteu­tuu täl­lä het­kel­lä. Hyvin­voin­ti­joh­ta­ja Jan­ne Puo­li­tai­val tote­si, että sitä on itse vai­kea arvioida.

– Omas­ta koke­muk­ses­ta ja kyse­lyi­den perus­teel­la olem­me onnis­tu­neet sii­nä hyvin, mut­ta toki aina pitää paran­taa. Syk­syl­lä käyn­nis­täm­me ulko­puo­li­sen tahon teke­män työn­te­ki­jä­kult­tuu­rin kar­toi­tuk­sen. Sii­nä haas­ta­tel­laan työn­te­ki­jöi­tä ja pyri­tään löy­tä­mään kipu­pis­teet ja tun­nis­ta­maan onnistumiset.

Rai­no Oja­la (kesk.) toi­voo, että ohjel­ma saa­daan kyt­ket­tyä työn­te­ki­jöi­den arkeen.

– Hen­ki­lös­tö­oh­jel­man perus­teel­la voi­sin aivan hyvin pyr­kiä töi­hin Iin kun­taan, mikä­li se oli­si mahdollista.

Val­tuus­ton puheen­joh­ta­ja Johan­nes Tuo­me­la (kesk.) tote­si, että työn­te­ki­jät ovat sekä yri­tys­ten että kun­nan tär­kein voimavara.

– Mitä parem­min työn­te­ki­jät voi­vat ja pär­jää­vät, sitä parem­paa tulos­ta tulee.

Pek­ka Kos­ke­la (kesk.) toi­voi, että kun­nas­sa oli­si roh­keut­ta panos­taa kouluttamiseen.

– Mones­ti käy niin, että työn­te­ki­jän elä­köi­dyt­tyä kukaan ei osaa hänen teh­tä­vi­ään, joten jou­du­taan palk­kaa­maan uusi. Jos meil­lä on hyvä työn­te­ki­jä, niin kou­lu­te­taan hänet niin, että hän voi kun­nas­sa ede­tä urallaan.

Kun­nan­joh­ta­ja Mar­juk­ka Man­ni­nen ker­toi, että tämä on pyrit­ty huomioimaan.

– Meil­lä on pal­jon pit­kä­ai­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä. On tär­ke­ää, ettei hil­jais­ta tie­toa pääs­te­tä pois, vaan voi­daan kou­lut­taa seuraajat.

Tau­no Kive­lä (vas.) kysyi, miten työn­te­ki­jät ovat pys­ty­neet vai­kut­ta­maan hen­ki­lös­tö­oh­jel­maan ja miten yhteis­työ hei­dän kans­saan sujuu.

Hal­lin­to- ja talous­joh­ta­ja Jon­ne Karin­kan­ta ker­toi, että yhteis­toi­min­ta hen­ki­lös­tön kans­sa on aktii­vis­ta ja säännöllistä.

– Kehit­tä­mis­koh­tei­ta on laa­dit­tu hen­ki­lös­töl­le teh­ty­jen kyse­ly­jen poh­jal­ta. Myös ohjel­ma kävi yhteis­työ­toi­mi­kun­nas­sa, joka hyväk­syi sen yksi­mie­li­ses­ti. Hen­ki­lös­tön palau­te on aktii­vis­ta ja he uskal­ta­vat nos­taa esiin epä­koh­tia. Puu­tum­me nii­hin tar­vit­taes­sa ja käym­me kes­kus­te­lua kai­kil­la orga­ni­saa­tion tasoilla.

Val­tuus­to hyväk­syi kun­nan hyvin­voin­ti­suun­ni­tel­man vuo­sil­le 2026–2030. Se on laki­sää­tei­nen asia­kir­ja, johon koo­taan tie­toa kun­ta­lais­ten hyvin­voin­nis­ta ja ter­vey­den edis­tä­mi­ses­tä. Iin suun­ni­tel­maan on koot­tu mit­ta­vas­ti tie­toa eri-ikäi­sis­tä iiläisistä.

– Hyvin­voin­ti­suun­ni­tel­ma toteut­taa kun­ta­stra­te­gian tavoit­tei­ta. Hyvin­voin­tia edis­tä­vien toi­mien tavoit­tee­na on hyvin­voi­va, itse­näi­nen ja omal­la kyläl­lä asu­va kun­ta­lai­nen, joka naut­tii ja saa hyvin­voin­tia liik­ku­mi­ses­ta, luon­nos­ta ja kult­tuu­ris­ta, ker­toi suun­ni­tel­maa esi­tel­lyt hyvin­voin­ti­joh­ta­ja Jan­ne Puolitaival.

Kes­kus­te­luis­sa val­tuu­tet­tu Tii­na Vuo­non­vir­ta (vihr.) kehui kun­nan hyvin­voin­ti­suun­ni­tel­man para­ne­van vuo­si vuodelta.

– Jos jota­kin haluai­si vie­lä parem­mak­si, voi­si sii­nä olla koos­te asiois­ta, jot­ka Iis­sä ovat eri­tyi­sen hyvin ja mit­kä asiat huolestuttavat.

Nuo­ri­so­val­tuus­ton edus­ta­ja Lukas Kyn­kään­nie­mi kiit­ti, että ohjel­maan on tuo­tu nuo­ri­so­val­tuus­ton toi­vo­mia asioita.

– Nuo­ri­so­val­tuus­tos­sa on poh­dit­tu kou­lu­ruo­kai­luun, psyyk­ki­seen hyvin­voin­tiin ja lii­kun­taan liit­ty­viä asioi­ta. Nii­den suh­teen esil­lä on ollut huo­les­tut­ta­via luku­ja, joten hyvä kun ne huomioidaan.

Ilk­ka Pako­nen (kesk.) tote­si, että myös Poh­teen toi­min­nan myö­tä hyvin­voin­nis­sa riit­tää työsarkaa.

– On pal­jon ihmi­siä, jot­ka eivät pys­ty huo­leh­ti­maan itses­tään eivät­kä omis­ta asiois­taan. Jos tur­va­verk­ko­ja ei ole ole­mas­sa, ovat he kar­mi­vas­sa tilan­tees­sa. Meil­lä kai­kil­la on vas­tuu ja vel­vol­li­suus auttaa.

Kun­nan­val­tuus­to hyväk­syi Yli­ran­nan ran­ta-ase­ma­kaa­van. Kaa­vas­sa on osoi­tet­tu nel­jä uut­ta raken­nus­paik­kaa Yli­ran­nan poh­jois­ran­nal­le. Kaa­voi­tus käyn­nis­tyi tois­sa vuon­na maa­no­mis­ta­jien aloit­tees­ta. Hei­dän tavoit­tee­naan oli saa­da 4–6 rakennuspaikkaa.

Vesi­lii­ke­lai­tok­sen joh­to­kun­taan kun­nan­val­tuus­to valit­si Anne Mati­kai­sen. Vesi­lii­ke­lai­tok­sen joh­to­kun­nan vara­jä­se­nek­si valit­tiin Pir­jo Kla­si­la.

Osa­vuo­si­kat­saus vuo­den ensim­mäi­sel­tä puo­lis­kol­ta näyt­tää sil­tä, että kun­ta tulee saa­vut­ta­maan talous­ar­vion mukai­sen 36 000 euron yli­jää­män. Kun­nan­joh­ta­ja Mar­juk­ka Man­ni­nen tote­aa osa­vuo­si­kat­sauk­ses­sa, että suu­rim­mat ris­ki­te­ki­jät liit­ty­vät vero­tu­lo­jen enna­koi­tua hei­kom­paan kas­vuun, val­tio­no­suus­leik­kauk­siin sekä rahoi­tus­mark­ki­noi­den arvaa­mat­to­muu­teen, joka vai­kut­taa kun­nan nostamien

inves­toin­ti­lai­no­jen myö­tä korkokuluihin.

Kokouk­sen aluk­si elin­voi­ma­joh­ta­ja Hele­na Illi­kai­nen piti elin­voi­ma- ja yri­tys­pal­ve­lui­den toi­min­ta­kat­sauk­sen. Sii­nä val­tuu­tet­tu­ja ilah­dut­ti muun muas­sa kun­taan perus­tet­tu­jen yri­tys­ten mää­rä. Vii­me vuon­na kun­taan perus­tet­tiin 59 yri­tys­tä. Tänä vuon­na nii­tä on perus­tet­tu elo­kuun lop­puun men­nes­sä lähes sama määrä.

Val­tuu­tet­tu Han­nu Kais­to (kesk.) tote­si, että kun­nan elin­voi­ma­pal­ve­lui­den työ­tä on ilo seurata.

– Jos jos­kus Iis­sä on ollut pöhi­nää, niin nyt aina­kin on. On kes­kei­nen asia, että saam­me elin­voi­ma­puo­lel­le vauh­tia, sil­lä kun­taan tar­vi­taan vero­tu­lo­ja, joi­den kaut­ta tulee työ­paik­ko­ja, asuk­kai­ta ja ken­ties hyviä palkanmaksajia.