- Päivän huipennus oli illan hämärtyessä esitetty Kiiminkijoki – Veden äärellä ‑videoteos, jossa nähdään joen lisäksi paikallisia ihmisiä. Kuvat: Tuija Järvelä-Uusitalo
- Kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Terhi Hanhela, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Lyytinen ja videoteoksen tekijä Marja Haapakangas kuuluivat Valoa Kiiminkijoella ‑illan toimijoihin.
- Valoa kiiminkijoella ‑tapahtuma kokosi väkeä Taiga Resortin pihamaalle.
- Adele Moisala ja Lilja Orava kävivät tutustumassa Kiiminkijoki-valokuviin.
- Marita Soronen ihasteli Asemakylän koulun kakkosluokkalaisten tekemiä purjeveneitä.
- Taiga Resortissa oli Terhi Hanhelan (kuvassa oikealla) Valjastamaton virta ‑taidenäyttely. Aseman koulun oppilaat kävivät tutustumassa näyttelyyn. Kuva: Timo Pirilä
- Aseman koulun nelosluokkalaiset tekivät Säppikoskelle teoksen Joen muisto. Kuva: Marika Junes-Turtia
- Koululaiset pääsivät ihmettelemään nahkiaisia, joita kaikki eivät olleet ennen nähneetkään. Kuva: Päivi Kaveri
- Aseman kyläyhdistyksen väki opasti lauantain koulupäivässä koululaisia onkimiseen. Kuva: Marika Junes–Turtia
Kiiminkijokea juhlittiin Haukiputaan Asemakylällä lauantaina aamusta iltaan. Teemana oli Valoa Kiiminkijoella – Luontokulttuuria joen varrella.
Päivä käynnistyi Aseman koulun lauantaityöpäivänä, jonka aikana koululaiset kiersivät Kiiminkijokeen liittyvissä toimintapisteissä. Oppilaat tutustuivat esimerkiksi lippoamisen saloihin, kokeilivat onkimista, tutustuivat joen veden happamuuden mittaamiseen ja pääsivät näkemään nahkiaisia.
Aseman koulun oppilaat ovat tehneet hienoja taideteoksia, joihin sai tutustua myös päivä- ja iltatapahtumissa. Illan pimetessä pihlajaan ripustetut ekaluokkalaisten tekemät ötökkälyhdyt valaisivat upeasti.
Kaikelle kansalle suunnattu päiväohjelma alkoi Myllysaaressa. Siellä Asemakylällä asuva tunneterapeutti Terhi Hanhela ohjasi luontosointukylvyn.
– Kylpyyn tulleet asettuivat riippumattoihin ja retkipatjoille. Minä soitin tiibetiläisiä äänimaljoja sekä shamaanihelistimiä ja ‑rumpuja. Sen jälkeen jokainen maalasi, kirjoitti tai tanssi kokemuksensa pohjalta.
Hanhelan omia maalauksia oli esillä myös Taiga Resortilla, jonka ympäristössä järjestettiin iltapainotteinen ohjelma. Se alkoi tuhdilla tietopaketilla Kiiminkijoen tilasta. Aihetta valottivat Kiiminkijoen valuma-alueen ympäristön parantamisen koordinaatiohankkeen KIVAKOn projektipäällikkö Satu Räsänen sekä kulttuuriantropologian väitöskirjatutkija ja Kiiminkijoki ry:n sihteeri Olli Haanpää. Molempien luennoissa nousi esiin tavoite saada Kiiminkijoki tilaan, jossa se oli ennen metsäojituksia ja turvetuotantoa.
Kiiminkijoen valuma-alueen maankäytön tiekarttaan on kirjattu visioksi vuodelle 2050: Vapaana virtaava Kiiminkijoki on puhtaasta vedestään ja lohikaloistaan tunnettu, arvostettu joki, jonka ympäristössä ihmiset, elinkeinot ja luonto ovat sopusoinnussa.
Valoa Kiiminkijoella ‑illan järjestivät Asemakylän kyläyhdistys, Kiiminkijoki ry, KIVAKO-hanke sekä taiteilijat Marja Haapakangas ja Terhi Hanhela.
Kiiminkijoki ry:n hallituksen jäsen Pasi Haapakangas totesi, että kaikkien tavoite on sama.
– Kiiminkijoki on ottanut siipeensä monella lailla. Tavoitteena on, että Kiiminkijoki on meidän jälkeisille sukupolville paremmassa kunnossa kuin meidän aikanamme.
Ohjelmaan kuului musiikkiesityksiä ja tulitaideteos, jonka päätteeksi sytytettiin rannan lohiteos.
Juhlassa oli mukana Kiiminkijokivarren asukkaita ja ystäviä, joille joki on rakas asia monella tapaa. Asemakylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Lyytinen kertoi joen olevan hänelle rauhoittumisen paikka.
– Tulen päivän päätteeksi jokirantaan ja mieleni rauhoittuu. Istun, kuuntelen ja katselen. Kalastankin, ja saan joesta ainakin kalat kissalle.
Aseman koulua käyvä Lilja Orava kertoi Kiiminkijoen tarkoittavan hänelle etenkin kalastuspaikkaa. Adele Moisalalle puolestaan tulee mieleen uiminen sekä jokivarressa oleva mummon mökki.
Kiiminkijokivarressa 1970-luvulta lähtien asunut Marita Soronen ei osaa eritellä joen merkitystä.
– Olen asunut joen varressa täällä Asemakylällä ja Niemeläntörmällä. Se on minulle läsnä aina, joten sen merkitystä on vaikea sanoa.
Laajemmin Kiiminkijoen merkitykseen sai perehtyä illan kohokohdan koittaessa. Taiga Resortin pihalla sai ensi-iltansa videoteos Kiiminkijoki – Veden äärillä. Tunnin mittaisen videon on ohjannut, käsikirjoittanut, kuvannut ja editoinut Asemakylältä lähtöisin oleva video- ja kuvataiteilija Marja Haapakangas. Kiiminkijoki ry:n tilaama teos toteutettiin Kiiminkijoki ry:n ja Leaderin rahoituksella. Haapakankaalle teoksen tekeminen oli paluu omille juurille.
– Luonto, etenkin vesiluonto on minulle todella tärkeä. Olen aina asunut joen, meren tai järven rannalla. Lapsuudenkotini on Asemakylällä ja sukuani on Ylikiimingissä. Olen asunut myös Puolangalla, joten Kiiminkijoki on rakas.
Haapakangas kertoo, että videoteos paisui sitä tehdessä. Lopulta siinä ja sen tekemisessä oli mukana lähes sata henkeä joen valuma-alueelta.
– Projekti vei täysin mukanaan. Siitä tuli prosessi, joka oli kuin joki, joka virtaa kohti laajempia vesiä.
Teosta varten on haastateltu ihmisiä, joilla on vahva suhde Kiiminkijokeen asuinpaikkana tai työnsä kautta. Siinä käytettiin apuna myös jokialueen ihmisten kirjeitä Kiiminkijoelle.
– Oli helppo huomata, kuinka tärkeä joki on ihmisille ja yhteisöille. Ihmisillä on jokeen paljon tunnesuhteita.
Veden äärillä ‑teos on upea kuvaus Kiiminkijoesta. Siinä kuljetaan jokea Puolangan latvavesiltä merenrantaan Haukiputaalle. Mukana on kaikki vuodenajat, joen kasvit, eläimet ja ihmiset. Runollista kerrontaa siivittää pääosin jousisoittimilla toteutettu äänimaisema, jonka toteutuksesta vastaa kiiminkiläinen säveltäjä Ilmari Mäenpää. Haapakankaan kuvausta täydentää luontokuvaaja Markus Hanhelan kuvaamat otokset majavasta, saukosta, kalaparvesta ja ravuista.
Toivottavasti Kiiminkijoki – Veden äärelle ‑teoksen pääsee moni näkemään. Rantapohjan alueella sen pääsevät viime lauantain ensi-illan jälkeen näkemään kutsuvierasnäytöksessä sen tekemiseen osallistuneet ihmiset Vesaisenlinnalla. Esitys on tulossa myös ainakin Kiimingin Syke-talon auditorioon.












