Val­tao­sa autoi­li­jois­ta ei tie­dä, kuin­ka van­hoil­la ren­kail­la ajaa

Renkaitten kunto on merkittävä merkittävä turvallisuustekijä liikenteessä. Kuva: Rantapohjan arkistoRenkaitten kunto on merkittävä merkittävä turvallisuustekijä liikenteessä. Kuva: Rantapohjan arkisto

Jos ren­kai­den iäs­tä tai kun­nos­ta ei ole tie­toi­nen, huo­no pito saat­taa käy­dä ilmi vas­ta lii­ken­tees­sä, kun esi­mer­kik­si äkki­jar­ru­tus ei onnis­tu­kaan. Ren­kai­den ikä ja kun­to kan­nat­taa tar­kis­taa aina tal­vi- ja kesä­ren­kai­den vaih­don yhtey­des­sä, jol­loin se tulee teh­tyä vähin­tään kak­si ker­taa vuo­des­sa, sanoo Lähi­Ta­pio­lan joh­ta­ja Tapa­ni Ala­vii­ri.

Val­tao­sa suo­ma­lai­sis­ta ajaa ren­kail­la, joi­den pito saat­taa olla jo vaa­ral­li­sen heik­ko. Lähi­Ta­pio­lan teet­tä­män Arjen kat­saus ‑kyse­lyn mukaan vain 37 pro­sent­tia autoi­li­jois­ta tie­tää, mil­loin auton ren­kaat on val­mis­tet­tu eli kuin­ka van­hat ne ovat.

Nai­sil­la osuus on sel­väs­ti mata­lam­pi (25 %), mut­ta myös mie­hil­lä osuus jää alle puo­leen (47 %). Vain 39 pro­sent­tia autoi­li­jois­ta ker­too, että koti­ta­lou­den auton ren­gas­pai­nei­ta käy­dään sää­tä­mäs­sä vähin­tään aina tar­vit­taes­sa. Kyse­lyn toteut­ti tut­ki­mus­yh­tiö Verian.

Lähi­Ta­pio­lan lii­ke­toi­min­nan ohjaa­mi­ses­ta vas­taa­va joh­ta­ja Tapa­ni Ala­vii­ri pitää tulok­sia hälyt­tä­vi­nä. Ren­kai­den pito heik­ke­nee, kun ne van­he­ne­vat ja kulu­vat, ja myös ren­gas­pai­neet vai­kut­ta­vat ren­kai­den pitoon. Ala­vii­ri kehot­taa tar­kis­ta­maan tai tar­kis­tut­ta­maan ren­kaat aina ren­kai­den kausi­vaih­don yhtey­des­sä, jol­loin se tulee teh­tyä vähin­tään kah­des­ti vuodessa.

– Suo­men ties­tön kun­to on hei­ken­ty­nyt, hen­ki­lö­au­to­jen kes­ki-ikä on nous­sut ja lisäk­si sade­mää­rät ovat kas­va­neet eri­tyi­ses­ti tal­vi­sin. Ris­kit lii­ken­tees­sä ovat siis lisään­ty­neet, ja on entis­tä­kin tär­keäm­pää, että ren­kaat pitä­vät haas­ta­vis­sa olo­suh­teis­sa. Jos ren­kai­den iäs­tä tai kun­nos­ta ei ole tie­toi­nen, huo­no pito saat­taa käy­dä ilmi vas­ta esi­mer­kik­si tilan­tees­sa, jos­sa pitää jar­rut­taa äkil­li­ses­ti väis­tääk­seen jalankulkijaa.

Ren­kaan val­mis­tus­vuo­si lukee ren­kaas­sa. Sen lisäk­si olen­nais­ta on, kuin­ka kau­an ren­kaat ovat olleet käy­tös­sä. Lain mukaan tal­vi­ren­kai­den ura­sy­vyy­den on olta­va vähin­tään 3,0 mil­li­met­riä. Suo­si­tel­tu ura­sy­vyys on kui­ten­kin vähin­tään 4 mil­li­met­riä. Kesä­ren­kai­den mini­miu­ra­sy­vyys on vähin­tään 1,6 mm. Uusien kesä­ren­kai­den ura­sy­vyys on 8 mm luokkaa.

Vain 37 pro­sen­tis­sa Arjen kat­saus ‑kyse­lyyn vas­tan­nei­den autoi­li­joi­den koti­ta­louk­sis­ta ren­kaat vaih­de­taan aina uusiin ennen kuin ne ovat kovin kulu­neet. Nyrk­ki­sään­tö on, että kan­nat­taa alkaa har­ki­ta ren­kai­den vaih­ta­mis­ta vii­meis­tään sil­loin, kun ne ovat olleet käy­tös­sä vii­si vuot­ta, Ala­vii­ri sanoo.

– Vaik­ka laki­sää­tei­nen mini­mi­sy­vyys vie­lä täyt­tyi­si­kin, ren­gas on jo menet­tä­nyt suu­ren osan pito-omi­nai­suuk­sis­taan. On myös hyvä muis­taa, että kulu­tus­pin­nas­ta riip­pu­mat­ta ren­kaat kovet­tu­vat ja hal­kei­le­vat van­he­tes­saan, mikä sekin hei­ken­tää pitoa. Vaik­ka ren­kai­ta oli­si käyt­tä­nyt hyvin vähän, ne alka­vat olla elin­kaa­ren­sa pääs­sä vii­meis­tään kym­me­nen vuo­den kulut­tua valmistuksesta.

Tie­lii­ken­ne­la­ki ei enää ase­ta tark­kaa ajal­lis­ta pak­koa tal­vi­ren­kai­den vaih­ta­mi­sel­le, vaan tal­vi­ren­kai­ta on käy­tet­tä­vä mar­ras­kuun alus­ta maa­lis­kuun lop­puun sil­loin kun sää tai keli sitä edel­lyt­tä­vät. Ajo­neu­von kul­jet­ta­jal­la on siis entis­tä suu­rem­pi vas­tuu rengasvalinnasta.

Arjen kat­saus ‑kyse­lyyn vas­ta­si 1 049 hen­ki­löä 12.–19.9.2025. Vas­taa­jat edus­ta­vat Man­ner-Suo­men 18 vuot­ta täyt­tä­nyt­tä väes­töä. Kysy­myk­siin auton ren­kais­ta vas­ta­si 900 hen­ki­löä, jot­ka joko omis­ta­vat auton, joil­la on auto käy­tet­tä­vis­sään joka­päi­väi­seen liik­ku­mi­seen tai jot­ka ovat aja­neet autoa vii­mei­sen 12 kuu­kau­den aika­na. Tulos­ten tilas­tol­li­nen vir­he­mar­gi­naa­li on noin 3,1 pro­sent­tiyk­sik­köä koko aineis­ton tasolla.