Ihmi­sen elä­män koko kir­jo lau­luik­si. Nel­jä vuo­si­kym­men­tä iskel­miä sanoit­ta­neel­le Rei­jo Päk­ki­läl­le tunnustusta

Yli-Iin Jak­ku­ky­läs­tä läh­töi­sin ole­val­le iskel­mä­sa­noit­ta­jal­le Rei­jo Päk­ki­läl­le myön­net­tiin Vuo­den Iskel­mä­sa­noit­ta­ja 2025 ‑kun­nia­tau­lu. Pal­kin­to luo­vu­tet­tiin syys­kuus­sa Tam­pe­reel­la lava­kau­den päät­tä­jäi­sis­sä, jois­sa huo­mioi­tiin jouk­ko ansioi­tu­nei­ta musii­kin alan vaikuttajia.

Rei­jo Päk­ki­lä, 68, on sanoit­ta­nut ja tuot­ta­nut musiik­kia vuo­des­ta 1985 läh­tien, jol­loin jul­kais­tiin ensim­mäi­nen levy­tys ja hän liit­tyi musii­kin teki­jöi­den ja kus­tan­ta­jien jär­jes­töön Teos­toon. Nel­jän vuo­si­kym­me­nen aika­na Päk­ki­lä on sanoit­ta­nut noin tuhat lau­lua, jois­ta on levy­tet­ty puo­let. Hän on tuot­ta­nut kah­dek­san pit­kä­soit­toa ja yli 60 singleä, vii­mei­sin­pi­nä Piri­ta Nie­men­maan Sain elä­mäl­le suun­nan, joka on ollut Radio Poo­kin lis­tan ykkö­nen. Ässil­le Päk­ki­lä on teh­nyt hei­dän 14 vii­mei­sin­tä lau­lua ja pit­kä­soi­ton, johon hän sanoit­ti kaik­ki kappaleet.

Ensim­mäi­sen lau­lun sanoi­tuk­sen­sa Päk­ki­lä teki 27-vuo­ti­aa­na yhdes­sä jää­li­läi­sen sävel­tä­jä- ja sanoit­ta­ja­mes­ta­rin Veik­ko Jun­tusen kans­sa, ja yhteis­työ jat­kuu edelleen.

– Olen kii­tol­li­nen Vei­kol­le hänen neu­vois­taan alku­tai­pa­leel­la­ni, Päk­ki­lä kiittää.

Nykyi­sin Oulus­sa asu­va Rei­jo Päk­ki­lä on syn­ty­nyt ja kas­va­nut Yli-Iin Jak­ku­ky­läs­sä ja hän on asu­nut myös Iis­sä. Hil­jai­sem­pi­kin kausi mah­tui mat­kan var­rel­le, sil­lä 1980- ja 1990-luvuil­la sanoi­tus­ten teke­mi­seen ei juu­ri­kaan jää­nyt aikaa, kun kii­rei­set myyn­ti­työt vei­vät suu­ren osan hänen ajastaan.

Mis­tä kipi­nä iskel­mä­musii­kin sanoit­ta­mi­seen syt­tyi, sii­tä Rei­jo Päk­ki­läl­lä on vah­va aavis­tus. Hän kas­voi les­ta­dio­lais­ko­dis­sa Jak­ku­ky­läs­sä, joka kuu­luu nykyi­sin Iin kun­taan. Hänen isän­sä kuo­li, kun Rei­jo oli vain kahdeksanvuotias.

Hän muis­taa kym­men­vuo­ti­aa­na hok­san­neen­sa, että radios­ta tuli maaan­tai-iltai­sin kuu­del­ta Met­sä­ra­dio. Kun äiti läh­ti sii­hen aikaan navet­taan, Rei­jo kii­pe­si tuo­lil­le yltääk­seen sei­näl­lä ole­val­le pat­te­ri­ra­diol­le ja kään­tä­mään kana­van Yleis­ra­dion ykkö­sel­tä Rin­nak­kais­oh­jel­mal­le. Koto­na, seu­rois­sa ja pyhä­kou­lus­sa poi­ka oli tot­tu­nut kuu­le­maan lähin­nä vir­siä ja hen­gel­lis­tä musiik­kia, niin­pä Met­sä­ra­dios­sa soi­te­tut kap­pa­leet sai­vat hänet hal­tioi­tu­maan: Voi­ko täl­lais­ta musiik­kia olla olemassa!

Ohjel­man kuun­te­lu päät­tyi kui­ten­kin aina sii­hen, kun äiti pala­si nave­tas­ta ja moi­tis­kel­len vään­si kana­van takai­sin ykkö­sel­le ja ilta­har­tau­den puolelle.

Rei­jo Päk­ki­län iskel­mä­musii­kin sanoi­tuk­set kuvaa­vat ihmi­sen elä­män koko kir­joa – tun­tei­ta ja tari­noi­ta, rak­kaut­ta, kai­paus­ta ja surua. Ins­pi­raa­tion ja ideat hän ammen­taa elä­väs­tä elä­mäs­tä sekä ympä­ril­lään näke­mis­tään ja kuu­le­mis­taan tilan­teis­ta, tari­nois­ta sekä muis­tois­ta. Sanoi­tuk­sis­sa tär­kein­tä on saa­da sano­ma väli­tet­tyä lyhyes­sä, noin 3–3,5 minuu­tin mit­tai­ses­sa lau­lus­sa, joka sopii myös radio­ka­na­vien soittomittaan.

– Luen myös pal­jon kir­jo­ja, eri­tyi­ses­ti rikos­ro­maa­ne­ja. Jo yksi sana – tai havain­to ympä­ril­lä, voi antaa sytyk­keen lau­lun sanoi­tuk­sel­le, hän kertoo.

Lau­lu­jen sanoi­tuk­sia syn­tyy vuo­sit­tain noin 80, ja yhden lau­lun kir­joit­ta­mi­nen vie yleen­sä 1–2 tun­tia – jos se on val­mis syn­ty­mään. Toki teks­ti on hyvä jät­tää hau­tu­maan myö­hem­pää tar­kas­te­lua ja hion­taa varten.

Sanoi­tuk­sia Päk­ki­lä on teh­nyt muun muas­sa Sou­va­reil­le, Jas­ka Mäky­sel­le, Teu­vo Oinak­sel­le, Sami Ros­hol­mil­le, Esko Rah­ko­sel­le, Tar­ja Yli­ta­lol­le, Kau­ko Simo­sel­le, TT Puron­ta­kal­le ja Arja Sipo­lal­le. Vii­me lau­an­tai­na Päk­ki­lä jul­kai­si Juk­ka Lam­pe­lal­le kol­man­nen sin­kun Palo­nar­kaa, jos­sa on hänen sanoituksensa.

Sanoit­ta­ja-tuot­ta­ja Rei­jo Päk­ki­läl­le on tär­ke­ää, että lau­la­jat pää­se­vät lois­ta­maan musii­kil­laan, eikä hän ole halun­nut tuo­da itse­ään esil­le. Iskel­mä­musii­kin ohel­la hän on rii­mit­tä­nyt myös joi­ta­kin Lap­pi-aihei­sia teks­te­jä, jou­lu­lau­lu­ja sekä hen­gel­li­siä teks­te­jä kirkkokuorolle.

Jamp­pa Tuo­mi­sel­le Veik­ko Jun­tu­nen on sävel­tä­nyt ja sanoit­ta­nut kym­me­niä iki­vih­rei­tä ja unoh­tu­mat­to­mia kap­pa­lei­ta. Tuo­mi­sen Sil­mät kuin enke­lil­lä sanoit­ti­vat Jun­tu­nen ja Rei­jo Päk­ki­lä yhdessä.

Rak­kaat muis­tot ‑kap­pa­lee­seen (sävel­lys Jun­tu­nen, sanat Päk­ki­lä ja Jun­tu­nen) liit­tyy mie­len­kiin­toi­nen tari­na. Jamp­pa Tuo­mi­nen oli kuul­lut lau­lun radios­sa toi­sen lau­la­jan esit­tä­mä­nä ja halusi levyt­tää sen itse­kin. Levy-yhtiö ei kui­ten­kaan jul­kais­sut sitä, kos­ka sanat viit­ta­si­vat mene­tet­tyyn Kar­ja­laan. Myö­hem­min Tuo­mi­sen kuo­le­man jäl­keen Jun­tu­nen löy­si kokoel­mis­taan kysei­sen ääni­nau­han, ja kap­pa­le jul­kais­tiin Tuo­mi­sen kokoelma-albumeilla.

Ensim­mäi­set sanoi­tuk­set Rei­jo Päk­ki­läl­tä syn­tyi­vät 40 vuot­ta sit­ten, mut­ta ammat­ti­mai­ses­ti hän on teh­nyt sanoi­tuk­sia vii­mei­set 20 vuot­ta ja työ jatkuu.

Päk­ki­lä ker­too pitä­vän­sä yleen­sä kesä­kuu­kau­det lomaa, mök­kei­lee ja kalas­te­lee, mut­ta syk­syn tul­len kevää­seen asti hän paneu­tuu sanoi­tuk­siin. Yleen­sä pro­ses­si ete­nee niin, että hän tar­jo­aa sanoi­tuk­si­aan sävel­tä­jil­le, joi­ta vii­me vuo­si­na ovat olleet Veik­ko Jun­tu­nen, Jari Rönk­kö, Juha­ni Hako­pu­ro, Jus­si Rasin­kan­gas ja Robin Berg. Kun lau­lu on val­mis, sitä tar­jo­taan lau­la­jil­le, tai se on jo val­miik­si mie­tit­ty­nä. Rasin­kan­kaan kans­sa yhteis­työ­ku­vio toi­mii myös niin, että Rasin­kan­kaal­ta tulee Päk­ki­läl­le sanoi­tet­ta­vak­si ensik­si sävellys.

– Nykyi­sin lau­la­jat kuin kuu­li­jat­kin arvos­ta­vat iskel­mä­sa­noi­tuk­sis­sa yhä enem­män sisäl­töä ja tari­naa, Rei­jo Päk­ki­lä toteaa.

Lava­kau­den 2025 päät­tä­jäi­sa­pah­tu­mas­sa Tam­pe­reel­la pal­kit­tiin mm. Vuo­den 2025 Tans­sit­ta­ja ja Tans­sit­ta­ja­tu­lo­kas sekä tans­si­lis­tan Klas­sik­ko­hi­tit ja Vuo­den 2024 Radio­hitit.