Yli­kii­min­gin kalas­tus­kun­ta koko valu­ma-alu­een asial­la – Pal­kin­to­ra­hoil­la har­juk­sen poi­ka­sia Yli­kii­min­gin koskiin

Oulun seu­dun ympä­ris­tö­toi­mi –lii­ke­lai­tok­sen joh­to­kun­ta myön­si kes­tä­vän kehi­tyk­sen tun­nus­tus­pal­kin­non Yli­kii­min­gin kalas­tus­kun­nal­le. Eikä suot­ta. Kalas­tus­kun­ta on vuo­si­kym­me­nien ajan teh­nyt mää­rä­tie­tois­ta työ­tä alu­een kala­ve­sien paran­ta­mi­sek­si hyvin moni­puo­li­sel­la taval­la. Lisäk­si se ei ole pitä­nyt kynt­ti­lään­sä vakan alla, vaan jaka­nut osaa­mis­taan koko Kii­min­ki­joen valu­ma-alu­eel­le ja vähän muuallekin.

Kalas­tus­kun­nan tavoit­tee­na on, ei enem­pää eikä vähem­pää kuin saa­da Kii­min­ki­jo­ki palau­tet­tua enti­seen lois­toon­sa eli samaan tilaan, jos­sa se oli ennen kuin tur­ve­tuo­tan­to alkoi pila­ta vesiä. Samaan paket­tiin kuu­lu­vat kaik­ki valu­ma-alu­een jär­vet, joet ja purot. Kalas­tusa­lu­een esi­mies Pent­ti Mart­ti­la-Tor­nio uskoo vakaas­ti joen ennal­lis­ta­mi­sen mah­dol­li­suuk­siin. Jo nyt on ole­mas­sa merk­ke­jä sii­tä, että enti­nen on täl­tä osin mah­dol­lis­ta saavuttaa.

Pent­ti Mart­ti­la-Tor­nio ja Juha Lindström.

– Tämä vuo­si­tu­han­nen aika­na teh­dyt kun­nos­tus­työt ovat jo näyt­tä­neet, että Kii­min­ki­joen ja vesis­tö­alu­een palau­tus aiem­paan lois­toon­sa on mah­dol­lis­ta. Vesi on jo kir­kas­tu­nut ja kalat ovat alka­neet teh­dä paluu­ta jokeen. On näh­ty istu­tet­tu­jen kalo­jen pär­jää­vän joes­sa sekä luon­non­ka­lan nouse­van yhä ylem­mäs, hän sanoo.

Yli­kii­min­gin kalas­tus­kun­ta tekee aktii­vis­ta yhteis­työ­tä Kii­min­ki­joen alu­een eri osa­kas­kun­tien ja yhdis­tys­ten kans­sa. Eri­tyi­sen aktii­vis­ta yhteis­työ on luon­nol­li­ses­ti Kii­min­ki­joen kala­ta­lous­a­lu­een kans­sa, jon­ka toi­min­nan­joh­ta­ja Juha Lind­ström tote­aa Yli­kii­min­gin kalas­tus­kun­nan toi­min­nan ole­van poik­keuk­sel­li­sen aktii­vis­ta ja laajaa.

– Pen­tin roo­li kai­kis­sa teh­dyis­sä ja suun­nit­teil­la ole­vis­sa töis­sä on todel­la suu­ri. Hänen esi­merk­kin­sä ruok­kii mui­den­kin toi­min­taa. Pent­ti neu­voo ja opas­taa aina toisia.

Mart­ti­la-Tor­nio on ollut kalas­tus­kun­nan puheen­joh­ta­ja­na vuo­des­ta 2003. Tämän jäl­keen on kun­nos­tet­tu Vep­sän­jär­veä, Juo­pu­lin­jär­veä, Jolos­jär­veä sekä istu­tus­lam­pien Ter­va­lam­men ja Vaa­ra­lam­men ympä­ris­töä. Vuo­sien var­rel­la on muun muas­sa ros­ka­ka­las­tet­tu, teh­ty kos­tei­koi­ta, kun­nos­tet­tu kutuso­rai­koi­ta ja nii­tet­ty järviä.

Jolos­joen kun­nos­tus on alku­met­reil­lä ja Nuo­rit­ta­joen kun­nos­tuk­set ovat suun­nit­teil­la. Kii­min­ki­jo­kea on var­sin­kin vii­me vuo­si­na kun­nos­tet­tu aktii­vi­ses­ti usei­den eri toi­mi­joi­den yhteis­työs­sä. Vep­sän­joen ja Kivi­joen kun­nos­tus on ken­ties vuo­ros­sa kun­han nyt meneil­lään ole­vat pro­jek­tit valmistuvat.

Tämän het­ken isoin ongel­ma on Mart­ti­la-Tor­nion mukaan edel­leen tur­veon­gel­ma, jon­ka rat­kai­se­mi­nen vaa­tii rut­kas­ti rahaa ja resurs­se­ja. Tämän rat­kai­se­mi­sek­si on kui­ten­kin saa­tu kool­le poik­keuk­sel­li­sen laa­ja jouk­ko toi­mi­joi­ta. Eri viran­omais­ta­hot kuten Luon­non­va­ra­kes­kus ja Met­sä­hal­li­tus ovat aktii­vi­ses­ti rat­ko­mas­sa ongelmaa.

– Joki­suis­to on nyt hyväl­lä mal­lil­la, samoin joen ylä­pää, mut­ta tämä väli­pät­kä on han­ka­la. Sii­nä on pal­jon teke­mis­tä. Tur­ve­mail­ta valu­va lie­ju aiheut­taa val­ta­vas­ti ongel­mia muun muas­sa kalo­jen lisään­ty­mi­sen onnis­tu­mi­sel­le, Mart­ti­la-Tor­nio sanoo.

Yli­kii­min­gin kalas­tus­kun­nan Mart­ti­la-Tor­nio roh­kai­see kaik­kia kalas­tus­kun­tia hake­maan avus­tuk­sia alu­een­sa kala­ve­sien kun­nos­tuk­seen. Rahoi­tus­ta on saa­ta­vil­la useil­ta eri tahoil­ta. Tämä ja tal­koo­työ yhdis­tä­mäl­lä saa­daan tulok­sia aikaan.

– Nuo­rem­pia tal­koo­lai­sia sai­si tosin tul­la mukaan toi­min­taan. Meil­lä­kin alkaa tämä elä­ke­läis­po­ruk­ka jo van­hen­tua aut­ta­mat­ta. Toi­voi­sin, että hyvä työ ei päät­tyi­si väen vanhenemiseen.

Yli­kii­min­gin kalas­tus­kun­ta saa tun­nus­tus­pal­kin­nos­ta tuhat euroa. Mart­ti­la-Tor­nio ker­too, että suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä kalas­tus­kun­ta aikoo ostaa koko rahal­la har­juk­sen poi­ka­sia alu­een seit­se­mään kos­keen istu­tet­ta­vak­si. Ton­nil­la nii­tä riit­tää­kin joka kos­keen noin 500–600 poikasta.

Yli­kii­min­gin kalas­tus­kun­nan hal­li­tuk­sen jäse­net, Pent­ti Mart­ti­la-Tor­nio, Mat­ti Mart­ti­la-Tor­nio, Eero Myk­kä­nen, Vei­jo Vää­nä­nen, Mat­ti Hut­tu­nen, Niko Kon­tiai­nen ja Ant­ti Ropponen.