Kii­min­ki­jo­ki­laak­so halu­taan palaut­taa enti­seen loistoonsa

Nui­ja­mies­ten laval­la jär­jes­tet­tiin kes­ki­viik­ko­na 18.7.2022. Kihi­nää Kii­min­ki­joel­la – Kii­min­ki­jo­ki­laak­son asu­ka­sil­ta, mis­sä puhut­tiin niin Kii­min­ki­joen veden laa­dus­ta kuin Mat­ki-hank­keen tavoit­teis­ta ja etenemisestä.

Tilai­suu­des­sa kuul­tiin usei­ta puheen­vuo­ro­ja, mis­sä koros­tet­tiin Kii­min­ki­jo­ki­laak­son mer­ki­tys­tä niin alu­een asuk­kail­le kuin myös mat­kai­li­joil­le ja yri­tyk­sil­le. Yhtei­nen huo­li oli vesis­tön ruo­hot­tu­mi­nen ja huo­no veden laa­tu. Kii­min­ki­jo­ki ry:n ja Kii­min­ki­joen kala­ta­lous­a­lu­een puheen­joh­ta­ja Pent­ti Mart­ti­la-Tor­nio toi­voi, että veden laa­tu saa­tai­siin hank­keen sekä alu­een toi­mi­joi­den kans­sa koval­la työl­lä jäl­leen kirk­kaam­mak­si. Nega­tii­vis­ta hank­keis­ta alueil­le hän nos­taa esiin mal­min etsin­nän, mut­ta mai­nit­see kuul­leen­sa Sto­ra Enson ja UMP:n ole­van kehit­tä­mäs­sä puu­poh­jais­ta akku­ma­te­ri­aa­lia, joka läm­mit­ti monen mieltä.

–Ruop­pauk­sil­la on saa­tu pal­jon hyvää aikaan ja nyt oli­si tär­ke­ää saa­da huo­no­laa­tui­set vedet kiin­ni ja sii­tä se läh­tee. Ei anne­ta perik­si, Mart­ti­la-Tor­nio sanoi.

Tut­ki­ja ja Mat­ki-hank­keen pro­jek­ti­pääl­lik­kö Alek­si Räsä­nen ker­toi tilai­suu­des­sa hank­keen ete­ne­mi­ses­tä. Suun­nit­te­lu­han­ke kes­tää vuo­den 2024 lop­puun asti, jon­ka jäl­keen suun­ni­tel­mia on tar­koi­tus läh­teä toteut­ta­maan eri toi­mi­joi­den ja hank­kei­den kautta.

–Hank­kees­sa suun­nit­te­lem­me yhdes­sä valu­ma-alu­een toi­mi­joi­den kans­sa mitä alu­eel­le tuli­si teh­dä. Kuun­te­lem­me alu­een toi­mi­joi­den ja asuk­kai­den toi­vei­ta ja sel­vi­täm­me myös toi­mien ilmas­to­vai­ku­tuk­set. Ensi vuo­den aika­na on tar­koi­tus teh­dä kent­tä­har­joi­tuk­sia alu­eel­le, jot­ta pys­tym­me näke­mään mil­lai­sia vai­ku­tuk­sia alu­eel­le muu­tos­ten myö­tä tuli­si, Räsä­nen kertoi.

Tut­ki­musa­vus­ta­jan roo­lis­sa hank­kees­sa työs­ken­te­le­vä Olli Haan­pää Oulun Yli­opis­tos­ta ker­toi, että teh­dyis­sä haas­tat­te­luis­sa on nous­sut esil­le Kii­min­ki­joen his­to­ria ja joen hen­ki­lö­koh­tai­nen merkitys.

–Ihmi­set ovat hyvin osal­lis­tu­neet haas­tat­te­lui­hin ja kiin­nos­tus­ta on ollut pal­jon. Ide­aa­li tilan­ne oli­si, jos pää­si­sim­me met­sä­no­mis­ta­jien ja mui­den toi­mi­joi­den kans­sa käy­mään pai­kan pääl­lä kat­so­mas­sa, mit­kä oli­si­vat nii­tä olen­nai­sim­pia asioi­ta teh­tä­väk­si, Haan­pää sanoi.

Vesien­suo­je­lun rahoi­tuk­ses­ta puhu­mas­sa oli Met­sä­kes­kuk­ses­ta Maria Iso­lah­ti, joka ker­toi osan koh­teis­ta sopi­van KEME­RA-rahoi­tuk­seen luon­non­hoi­to­hank­kee­na, ja hake­muk­sia he otta­vat vas­taan ensi vuo­den syys­kuun loppuun.

–Jos rahat eivät rii­tä, istu­taan sit­ten yhdes­sä alas ja mie­ti­tään mis­tä muu­al­ta han­ke voi hakea rahoi­tus­ta, Iso­lah­ti sanoi.

Met­sä­kes­kuk­sen met­sän- ja luon­non­hoi­don asia­kas­neu­vo­ja Vil­le Kouk­ka­ri ker­toi kesän aika­na tut­ki­tuis­ta koh­teis­ta nous­seen puo­len kym­men­tä paran­nus­ta tar­vit­se­vaa koh­det­ta eri­tyi­ses­ti esil­le. Näi­tä koh­tei­ta oli­vat muun muas­sa Nuo­rit­ta­joel­la Syvä­oja ja Jur­va­sen­lam­pi Hete­ky­läl­lä, jon­ne on tar­koi­tus teh­dä ensi tal­ven aika­na kosteikko.

Tilai­suu­des­sa esit­täy­tyi­vät myös muu­ta­mat alu­een yrit­tä­jät ja kylä­toi­mi­kun­nat. Mart­tis­jär­vi kun­toon ry:stä ja Juor­ku­nan kalas­tus­kun­nas­ta esit­te­lyn piti Mat­ti Pulk­ka, joka ker­toi mitä kaik­kea hyvää he ovat saa­neet tal­koil­la aikaan.

–Kaik­ki alkoi sii­tä, kun en pääs­syt enää erä­käm­pän ran­taan veneel­lä. Jär­vi oli niin ruo­hot­tu­nut ja umpeu­tu­nut. 2019 perus­tet­tiin yhdis­tys ja aloim­me kerää­mään havain­to­ja ja mie­tim­me yhdes­sä met­sä­hal­li­tuk­sen edus­ta­jan kans­sa mitä voi­sim­me teh­dä, Pulk­ka kertoi.

Ensim­mäi­se­nä edes­sä oli niit­to ja nyt jär­vi on Pul­kan mukaan jo jär­ven näköi­nen. Niit­to on teh­ty suun­ni­tel­mal­li­ses­ti ja niit­to­jät­teet on pois­tet­tu jär­ves­tä mah­dol­li­sim­man tark­kaan. Tär­keä koe­ka­las­tus teh­tiin jär­vel­le vii­me vuonna.

Pet­ri Haa­pa­la ker­toi Kii­min­ki­joel­la käy­tös­sä ole­vas­ta yhteis­vie­he­lu­vas­ta, joka oikeut­taa kalas­ta­maan per­hol­la ja uis­ti­mel­la kaik­kia kala­la­je­ja koko joen pää­uo­mas­sa Puo­lan­gan Kiva­rin­jär­ves­tä aina Hau­ki­pu­taan joki­suul­le saak­ka yhteen­sä noin 170 kilo­met­rin matkalta.

–Joen mat­kai­lu- ja vir­kis­tys­käy­tös­tä täy­tyy huo­leh­tia. Tau­ko­paik­ko­ja on uusit­tu ja net­ti­kar­tas­ta löy­tyy kaik­ki alu­een koh­teet, Haa­pa­la kertoi.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.