Koti­va­ran mer­ki­tys koros­tuu krii­si­ti­lan­tees­sa – Yli-Iis­sä panos­te­taan varautumiskoulutukseen

– Koro­na opet­ti ja Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan sai taas herää­mään sii­hen, että koti­va­ra oli­si tar­peen. Onhan siel­lä koto­na hir­ven­li­haa pur­kis­sa, mut­ta kyl­lä se varau­tu­mi­nen kui­ten­kin on aika hei­kol­la tasol­la niin itsel­lä, kuin monel­la muul­la­kin, myön­tää yli-iiläi­nen Teu­vo Lapin­kan­gas.

Punai­sen Ris­tin Yli-Iin osas­to jär­jes­ti varau­tu­mis­kou­lu­tuk­sen, jos­sa Oulun Mart­to­jen Anne Lam­pe­la oli herät­te­le­mäs­sä yli-iiläi­siä sii­hen, mitä kaik­kea kotoa pitäi­si löy­tyä poik­keus­ti­lan­tei­ta var­ten kol­men vuo­ro­kau­den tar­pei­siin. Lapin­kan­kaan tavoin monet ker­toi­vat, että mitään eri­kois­ta varau­tu­mis­va­ras­toa ja ‑tuot­tei­ta ei heil­tä kotoa löy­dy, mut­ta kou­lu­tus sai ajat­te­le­maan aihet­ta uudelleen.

– Kun asum­me kau­ka­na kau­pas­ta, niin taval­laan sitä koti­va­raa on jo luon­nos­taan, poh­tii Sinik­ka Pirt­ti­maa.

– Kyl­lä­hän koti­va­raa oli­si hyvä olla jo vaik­ka ihan pit­kän säh­kö­kat­kon tai tul­van aiheut­ta­mien tilan­tei­den vuok­si. Mones­ta syys­tä pitäi­si varau­tua, mut­ta vähäl­le se on itsel­lä­kin jää­nyt, sanoo Päi­vi Yli­siu­rua.

Teu­vo ja Rau­ni Lapin­kan­gas myös ajat­te­le­vat, että monel­la van­hem­man suku­pol­ven ihmi­sel­lä varau­tu­mi­nen saat­taa tul­la luonnostaan.

– Vaik­ka onhan nuo­ris­sa­kin pal­jon nii­tä, jot­ka osaa­vat suh­tau­tua tähän varau­tu­mi­seen riit­tä­väl­lä taval­la, Teu­vo Lapin­kan­gas pohtii.

Hänen mie­les­tään on hyvä, että varau­tu­mi­seen herä­tel­lään, kos­ka kou­lu­tuk­ses­ta saa hyvät vin­kit ja ohjeet sii­hen, mitä pitäi­si huomioida.

Oma­toi­mi­nen varau­tu­mi­nen on Suo­men Pelas­tusa­lan Kes­kus­lii­ton mukaan Suo­mes­sa suh­teel­li­sen hyväl­lä mal­lil­la: yli kol­mas­osa SPE­Kin vii­me jou­lu­kuus­sa jul­kai­se­maan tut­ki­muk­seen vas­tan­neis­ta pitää varau­tu­mis­taan mel­ko tai erit­täin hyvä­nä. Osal­la suo­ma­lai­sis­ta on kui­ten­kin puut­tei­ta varau­tu­mi­ses­sa. Varau­tu­mis­tar­vik­keis­ta suo­ma­lai­sil­la on hyvin hoi­dos­sa lääk­keet, valon­läh­teet ja paris­tot, mut­ta hei­kom­min pul­lo­ve­si. Juo­ma­ve­den lisäk­si vet­tä pitää vara­ta myös hygie­ni­aan ja wc:n huuhteluun.

– Suo­ma­lai­nen kulut­taa voin 100–300 lit­raa vet­tä päi­väs­sä. Koti­va­raa pitäi­si olla noin 10–20 lit­raa vuo­ro­kaut­ta var­ten yhdel­le hen­ki­löl­le. Kau­pas­ta on hyvä ostaa iso­ja vesi­pul­lo­ja vara­ve­dek­si. Myös puh­tai­ta kan­nel­li­sia san­ko­ja pitäi­si olla vet­tä var­ten koto­na, ker­toi Anne Lam­pe­la Yli-Iissä.

Puut­teel­li­sen varau­tu­mi­sen syi­tä ovat SPE­Kin kyse­ly­tut­ki­muk­sen mukaan vähäi­nen kiin­nos­tus asi­aan ja toi­saal­ta luot­ta­muk­seen sii­tä, että kaik­ki toi­mii häi­riö­ti­lan­tees­sa. Vas­taa­jat toi­vat myös esil­le epä­var­muu­den, miten pitäi­si varau­tua. Varau­tu­mi­sen hin­ta on estee­nä noin vii­den­nek­sel­le vastaajista.

Jokai­sen kan­nat­taa koo­ta koti­va­ra sel­lai­sis­ta elin­tar­vik­keis­ta, joi­ta käyt­tää muu­ten­kin. Samoin on syy­tä miet­tiä, miten ruo­kaa lait­taa esi­mer­kik­si säh­kö­kat­kon aikana.

– Meil­lä on mah­dol­li­suus lait­taa ruo­kaa kaa­sul­la. Samoin tak­kaa tai lei­vi­nuu­nia voi­si ongel­mien tul­les­sa käyt­tää hyväk­seen, Rau­ni Lapin­kan­gas sanoo.

Mar­tat ohjeis­ta­vat hank­ki­maan koti­va­raan muun muas­sa seu­raa­via asioi­ta: juo­ta­vak­si val­mis­ta mehua ja pul­lo­tet­tua vet­tä, tuo­rei­ta hedel­miä, kas­vik­sia ja juu­rek­sia sekä säi­lyk­kei­tä, lei­pää, näk­ki­lei­pää, rii­si­kak­ku­ja, korp­pu­ja, päh­ki­nöi­tä, sie­me­niä, kui­vat­tu­ja hedel­miä, hil­lo­ja, sosei­ta, muro­ja, mys­le­jä, hiu­ta­lei­ta, mehu­ja, mehu­keit­to­ja, huo­neen­läm­mös­sä säi­ly­vää mai­toa ja kas­vi­juo­mia, kala‑, liha- ja papusäi­lyk­kei­tä, las­ten­ruo­kia, pika­rii­siä, lins­se­jä, pas­taa, nuu­de­lei­ta, pus­si­keit­to­ja, val­mis­kas­tik­kei­ta, kas­ti­ke­jau­hei­ta, muusi­jau­het­ta, soi­ja­rou­het­ta, tar­vit­taes­sa eri­tyis­ruo­ka­va­lioi­sel­le sopi­vaa ruo­kaa, väli­pa­la­pa­tu­koi­ta, kek­se­jä, suklaa­ta, sip­se­jä ja lem­mi­keil­le ruokaa

– Jokai­sen kan­nat­taa pitää huol­ta sii­tä, että koto­na on paris­toil­la tai akul­la toi­mi­va radio, sil­lä näin saa tie­toa poik­keus­ti­lan­teen kehit­ty­mi­ses­tä, vaik­ka säh­köt lop­pui­si­vat­kin, Lam­pe­la kertoo.

– Joku vara­vir­ta­läh­de oli­si myös hyvä olla kän­nyk­kää var­ten, Teu­vo Lapin­kan­gas hoksauttaa.

Mui­ta tär­kei­tä varau­tu­mis­tar­vik­kei­ta ovat muun muas­sa lääk­keet, töl­ki­na­vaa­ja, hygie­nia­tar­vik­keet, tas­ku­lamp­pu, paris­tot, kynt­ti­lät, tuli­ti­kut, jodi­table­tit ja kätei­nen raha.

Myös ensia­pu­tai­dot sekä oman koko­nais­tur­val­li­suu­den poh­ti­mi­nen ovat tär­keä osa varau­tu­mis­ta. Yli-Iis­sä ensia­pu­tai­to­ja pää­see har­joit­te­le­maan Punai­sen Ris­tin ensia­pu­ryh­mäs­sä, joka kokoon­tuu kol­men vii­kon välein tors­tai­sin kel­lo 18 Yli-Iin kou­lul­la. Seu­raa­va kokoon­tu­mi­nen on tors­tai­na 11.4. kel­lo 18. Tuol­loin aihee­na on palo­vam­mat. Pai­kal­le toi­vo­taan myös uusia osallistujia.

Punai­sen Ris­tin Yli-Iin osas­to jär­jes­ti varau­tu­mis­kou­lu­tuk­sen samal­la, kun se jakoi Yli-Iin alu­eel­le saa­mi­aan Euroo­pan sosi­aa­li­ra­has­ton rahoit­ta­mia ESR+-maksukortteja, jot­ka ovat 40 euron arvoi­sia, ja tar­koi­tet­tu vähävaraisille.

– Nämä kor­vaa­vat ruo­ka­kas­si­ja­ke­lut, joi­ta on ollut ennen. Saim­me Yli-Iin Punai­sel­le Ris­til­le täk­si vuo­dek­si kaik­ki­aan 300 mak­su­kort­tia jaet­ta­vak­si. Näi­tä jae­taan kol­mes­sa eri tilai­suu­des­sa tämän vuo­den aika­na, ja Kii­min­gin seu­ra­kun­nan dia­ko­ni jakaa kort­te­ja mah­dol­li­ses­ti myös muu­al­le seu­ra­kun­nan alu­eel­le, ker­too Punai­sen Ris­tin Yli-Iin osas­ton puheen­joh­ta­ja Mer­ja Kir­ja­vai­nen.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.