Toi­mit­ta­jal­ta: Sov­jet­ti-Suo­mi 1940

“Oli onni, että Suo­mel­la oli heik­kouk­sis­taan huo­li­mat­ta riit­tä­vän luja hal­li­tus ja ennen kaik­kea puo­lus­tus­tah­toi­nen kan­sa. Sta­lin ei pääs­syt suo­rit­ta­maan Suo­mes­sa suun­nit­te­le­mi­aan sov­je­ti­soin­tia, kam­mot­ta­via puh­dis­tuk­sia ja väes­tön siir­to­ja ympä­ri Neu­vos­to­liit­toa.”

Noin kir­joit­taa jouk­ko tal­vi­so­dan taus­toi­hin pereh­ty­nyt­tä his­to­rian tun­ti­jaa Kana­va-leh­des­sä. Leh­ti jul­kai­see asian­tun­ti­ja-artik­ke­lei­ta yhteis­kun­tae­lä­män eri alueil­ta.

Kir­joit­ta­jien mukaan Neu­vos­to­lii­ton ja Sta­li­nin tar­koi­tus oli tal­vi­so­dan alla ja sen jäl­keen­kin liit­tää Suo­mi Neu­vos­to­liit­toon. Mitä se oli­si mer­kin­nyt 80 vuot­ta sit­ten ja vuot­ta 1940 seu­ran­nei­na vuo­si­na? Samaa kuin esi­mer­kik­si Viros­sa. Ran­ta­poh­jan alu­eel­ta­kin oli­si ensin vie­ty sivis­ty­neis­tö, vir­ka­kun­ta, opet­ta­jat ja papit koh­ti Sipe­rian lei­re­jä. Sen jäl­keen oli­si luul­ta­vas­ti ollut vuo­ros­sa talon­po­jat. Maa­ti­lat oli­si muu­tet­tu kol­hoo­seik­si. Suo­mes­sa oli­si täl­lä­kin het­kel­lä nykyis­tä pal­jon suu­rem­pi venä­läis­väes­tö. Suo­ma­lai­set yri­tyk­set oli­si kaa­pat­tu val­tion hal­tuun. Suo­men nuo­ret mie­het oli­si­vat jou­tu­neet pal­ve­le­maan Neu­vos­to­liit­ton armei­jas­sa. Sanan­va­paut­ta tai toi­si­na­jat­te­lua ei oli­si sal­lit­tu. Huo­no­jen asioi­den lis­ta on lopu­ton.

Tal­vi­so­dan päät­ty­mi­ses­tä tulee huo­men­na kulu­neek­si 80 vuot­ta. Suo­men itse­näi­syys­tais­te­lun muis­te­lu on muu­ten­kin jäl­leen ajan­koh­tais­ta, kun seu­raa itäi­sen naa­pu­rin kehi­tys­tä. Paris­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa Venä­jä on muut­tu­nut hei­kos­ta demo­kra­tias­ta ensin auto­ri­taa­ri­sek­si val­tiok­si ja on mah­dol­li­ses­ti lui­su­mas­sa koh­ti tota­li­ta­ris­mia.

Suo­mi sel­vi­si sodis­taan ras­kain uhrauk­sin itse­näi­syy­ten­sä säi­lyt­täen ja se mer­kit­si kan­sal­le tyys­tin eri­lais­ta näky­mää tule­vai­suu­teen kuin se, että yhteis­kun­ta­jär­jes­tys­tä oli­si muu­tet­tu ja maa oli­si mie­hi­tet­ty. Toki vapau­den aste oli Suo­mes­sa sotien jäl­keen eri­lai­nen kuin tänä päi­vä­nä, mut­ta maa säi­lyi kui­ten­kin demo­kra­tia­na. Se loi poh­jan ennen­nä­ke­mät­tö­mäl­le hyvin­voin­nin kas­vul­le.