Kui­va­nie­men kes­ki­kou­lus­ta tekeil­lä his­to­riik­ki – Mat­rik­ke­liin hae­taan tie­to­ja

Aaro Tiilikainen (vas.), Eero Koivuniemi, Tapani Blomster ja Seija Niemelä kirjoittavat kirjaa Kuivaniemen kunnallisesta keskikoulusta.

Kui­va­nie­men kun­nal­li­ses­ta kes­ki­kou­lus­ta jul­kais­taan his­to­riik­ki ja mat­rik­ke­li. Kir­jaa ovat kokoa­mas­sa kou­lun ensim­mäi­sen vuo­si­kurs­sin oppi­laat Sei­ja Nie­me­lä, Aaro Tii­li­kai­nen ja Eero Koi­vu­nie­mi sekä toi­sen vuo­si­kurs­sin oppi­las Tapa­ni Bloms­ter.

Aja­tus kir­jas­ta syn­tyi kesäl­lä 2017, kun kes­ki­kou­lun ensim­mäi­set oppi­laat jär­jes­ti­vät kou­lun päät­ty­mi­sen 50-vuo­tis­ta­paa­mi­sen Kui­va­nie­mel­lä.

Kir­jas­sa käy­dään läpi kou­lun nel­jä­tois­ta­vuo­ti­nen his­to­ria. Sii­nä on liit­tee­nä Sei­ja Nie­me­län tois­sa vuon­na teke­mä kan­di­daa­tin­tut­kiel­ma. Hänen Lapin yli­opis­ton yhteis­kun­ta­tie­teel­li­seen tie­de­kun­taan teke­män­sä tut­kiel­man aihe on “Lap­suus- ja nuo­ruus­muis­tot Kui­va­nie­men kun­nal­li­ses­ta kes­ki­kou­lus­ta. Paik­ka­ko­ke­mus ja iden­ti­teet­ti kes­ki­kou­lun ensim­mäis­ten oppi­lai­den ker­to­muk­sis­sa”.

Nie­me­län tut­kiel­man tut­ki­musai­neis­to muo­dos­tuu kes­ki­kou­lun ensim­mäis­ten oppi­lai­den kir­jal­li­sis­ta ja suul­li­sis­ta muis­te­luis­ta kes­ki­kou­lua­jal­ta.

– Kan­din aihet­ta ohjaa­ja­ni kans­sa miet­ties­sä minul­la oli luok­ka­ko­kouk­sen takia mie­len pääl­lä tämä kou­lua­sia. Halusin tie­tää, mitä meil­le kuu­luu, Nie­me­lä ker­too.

Kir­jaan on tulos­sa luku myös sii­tä, mihin oppi­laat Kui­va­nie­men kes­ki­kou­lus­ta pää­tyi­vät.

– Kou­lun tulo Kui­va­nie­mel­le vai­kut­ti monen elä­mään. Kou­lun käy­neil­le avau­tui uuden­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia opis­ke­luun ja työ­ural­le, val­tao­san kir­jan teks­teis­tä kir­joit­ta­nut Bloms­ter sanoo.

Kir­ja­työ­ryh­mään kuu­lu­vat Kui­va­nie­men kun­nal­li­sen kes­ki­kou­lun oppi­laat ovat pää­ty­neet asu­maan Poh­jois-Suo­meen. Muhok­sel­la asu­va Tapa­ni Bloms­ter on toi­mi­nut lukion ja ylä­kou­lun reh­to­ri­na. Oulus­sa asu­va Sei­ja Nie­me­lä on työs­ken­nel­lyt toi­mis­tois­sa, eläk­keel­le hän jäi Oulun oikeus­a­pu­toi­mis­ton oikeus­a­pusih­tee­rin pai­kal­ta. Kemis­sä asu­va Aaro Tii­li­kai­nen on hal­lin­to­tie­tei­den toh­to­ri, joka jäi eläk­keel­le Oulun yli­opis­ton tut­ki­jan ja pro­jek­ti­pääl­li­kön pai­kal­ta. Oulus­sa asu­va raken­nusin­si­nöö­ri Eero Koi­vu­nie­mi puo­les­taan jäi eläk­keel­le vesi­voi­mayh­tiön hen­ki­lös­tö­pääl­li­kön pai­kal­ta.

Kir­jan mat­rik­ke­lio­suu­teen koo­taan tie­dot kai­kis­ta noin kol­mes­ta­sa­das­ta päät­tö­to­dis­tuk­sen Kui­va­nie­men kun­nal­li­ses­ta kes­ki­kou­lus­ta saa­neis­ta. Mat­rik­ke­liin tulee heis­tä kuva ja tie­to­ja opin­nois­ta, työs­tä ja har­ras­tuk­sis­ta.

– Olem­me saa­neet tie­dot noin kol­mas­osal­ta oppi­lais­ta. Oli­si tär­ke­ää, että sai­sim­me ne mah­dol­li­sim­man monil­ta. Jos joku tie­tää muu­al­la asu­via kou­lun käy­nei­tä, niin pyy­däm­me välit­tä­mään tie­toa asias­ta. Mikä­li halu­aa antaa vain osan tie­dois­ta, niin sekin käy, Bloms­ter sanoo.

Kir­jan teki­jät koros­ta­vat, että mui­den­kin kuin kou­lun oppi­lai­den kan­nat­taa osal­lis­tua pro­jek­tiin anta­mal­la tie­to­ja oppi­lais­ta, jot­ka ovat mah­dol­li­ses­ti muut­ta­neet ulko­mail­le, sai­ras­tu­neet vaka­vas­ti tai kuol­leet.

Mat­rik­ke­liin kerät­tä­viä tie­to­ja var­ten löy­tyy säh­köi­nen loma­ke Face­boo­kin Kui­va­nie­mi-ryh­mäs­tä. Loma­ket­ta voi pyy­tää myös Bloms­te­ril­ta säh­kö­pos­tit­se osoit­tees­ta tapaniblomster@gmail.com tai puhe­lin­nu­me­ros­ta 045 225 9835.

Työ­ryh­mäl­lä on tavoit­tee­na saa­da kir­ja val­miik­si tämän vuo­den aika­na. Kir­jaa voi tila­ta samal­la kun antaa sii­hen tie­ton­sa. Sitä tulee aika­naan myyn­tiin myös aina­kin Kui­va­nie­mel­le.

Kes­ki­kou­lu toi­mi 14 vuot­ta

Kun­nal­li­sen kes­ki­kou­lun perus­ta­mis­ta käsi­tel­tiin Kui­va­nie­men kun­nan­val­tuus­tos­sa use­aan ker­taan vuo­si­na 1960–61. Val­tio­neu­vos­ton lupa kou­lun perus­ta­mi­seen saa­tiin kevääl­lä 1962 ja kou­lu aloit­ti toi­min­tan­sa 1.8.1962.

Kes­ki­kou­luun saat­toi pyr­kiä kan­sa­kou­lun nel­jän­nel­tä, vii­den­nel­tä tai kuu­den­nel­ta vuo­si­luo­kal­ta. Kou­luun oli pää­sy­koe.

Kui­va­nie­men kou­lun raken­nus val­mis­tui vuon­na 1967 kun­nal­lis­ta kes­ki­kou­lua var­ten.

Kes­ki­kou­lu toi­mi aluk­si Kui­va­nie­men kan­sa­lais­kou­lun tilois­sa. Tilan­tar­ve kas­voi joka luku­vuo­si, kun oppi­las­mää­rä lisään­tyi uusien aloit­ta­vien luok­kien tul­les­sa kou­luun. Kou­luun otet­tiin vuo­sit­tain neli­sen­kym­men­tä oppi­las­ta. Uusi kou­lu­ra­ken­nus kes­ki­kou­lul­le val­mis­tui vuon­na 1967.

Siir­ty­mi­nen perus­kou­luun, ja sen myö­tä kes­ki­kou­lun alas­ajo, alkoi Kui­va­nie­mel­lä syys­lu­ku­kau­den alus­ta vuo­na 1972. Kui­va­nie­men kun­nal­li­nen kes­ki­kou­lu toi­mi 14 vuot­ta. Siten, että kai­kil­la vuo­si­luo­kil­la oli oppi­lai­ta, kou­lu ehti toi­mia ainoas­taan vii­si luku­vuot­ta eli syk­sys­tä 1966 kevää­seen 1972.

Ennen Kui­va­nie­men kun­nal­li­sen kes­ki­kou­lun perus­ta­mis­ta kun­nas­ta men­tiin oppi­kou­luun pää­asias­sa Kemiin ja Iihin. Oppi­kou­lu oli mak­sul­li­nen. Van­hem­pien oli mak­set­ta­va luku­kausi­mak­su, oppi­kir­jat ja tar­vik­keet, kou­lu­ruo­kai­lu ja mones­ti vie­lä asun­non vuo­kra. Kus­tan­nus­ten vuok­si oppi­kou­luun meno jäi monel­la vain haa­veek­si.

Kun­nal­li­sen kes­ki­kou­lun saa­mi­nen omal­le paik­ka­kun­nal­le muut­ti tilan­teen rat­kai­se­vas­ti. Kou­lu oli kan­sa­kou­lu­hal­lin­non alai­nen ja oppi­lail­le mak­su­ton. Nyt kai­kil­la lah­jak­kail­la lap­sil­la oli mah­dol­li­suus oppi­kou­lun käy­mi­seen riip­pu­mat­ta van­hem­pien varal­li­suu­des­ta tai sosi­aa­li­ses­ta ase­mas­ta.

Moni jat­koi kes­ki­kou­lus­ta lukioon. Lukion käy­mi­nen hel­pot­tui, kun Simon Yhteis­kou­lun lukio aloit­ti vuon­na 1968. Lukio Simos­sa oli mak­sul­li­nen, mut­ta sitä saat­toi käy­dä koto­na asuen.

Lukion käy­neil­le avau­tui opis­ke­lu­mah­dol­li­suus yli­opis­toi­hin tai opis­to­ta­soi­siin oppi­lai­tok­siin. Jo pelk­kä kes­ki­kou­lun käy­mi­nen ava­si monel­le oven työ­elä­mään.