Toi­mit­ta­jal­ta: Luke­mi­nen on kesä­te­ke­mis­tä parhaimmillaan

Rei­lut pari­kym­men­tä astet­ta läm­min­tä, lasil­li­nen kyl­mää jää­tee­tä, vie­res­sä kul­hol­li­nen man­si­koi­ta ja käsis­sä hyvä kirja.

Sii­tä on minun täy­del­li­nen kesäil­ta­päi­vä­ni tehty.

Kesä on luku­tou­kan kul­ta-aikaa. Luke­maan voi men­nä koti­pi­hal­le tai puis­toon, ja kir­jan voi napa­ta mukaan myös kesä­reis­sul­le junas­sa tai bus­sis­sa luettavaksi.

Olen itse ollut aina kova luke­maan, ja suo­sin perin­tei­siä, kova­kan­ti­sia kir­jo­ja tai hätä­ta­pauk­ses­sa pok­ka­rei­ta. Pape­rin­se­laa­mi­ses­sa sor­men­päil­lä on vaan jotain ren­tout­ta­vaa ja loh­dut­ta­vaa, ja ahke­ral­la luki­jal­la sivu­jen kään­tö lie­nee jo lihasmuistissa.

Olen kyl­lä har­kin­nut myös ääni­kir­jo­ja — hyvää luku­put­kea ei tar­vit­si­si enää kat­kais­ta edes len­kil­le läh­ties­sä, kun tari­na seu­rai­si kuu­lok­kei­den kaut­ta lenkkipolullekin.

E‑kirjoista en ole oikein innos­tu­nut, eikä minun tar­vit­se­kaan. Eikä e‑kirjojen ystä­vän tar­vit­se raa­hau­tua kir­jas­toon tai kir­ja­kaup­paan. Kaik­ki luke­mi­sen muo­dot ovat aivan yhtä hyviä, pää­asia on, että lukee ja naut­tii hyvis­tä tarinoista.

Omal­la luku­lis­tal­la­ni tänä kesä­nä ovat muun muas­sa Agus­ti­na Baz­ter­rican Rotu­kar­ja ja jo kevääs­tä asti havit­te­le­ma­ni Tho­mas Erik­so­nin Idioo­tit Ympä­ril­lä­ni. Kir­jas­tois­ta ja kir­ja­kaup­po­jen ale­laa­reis­ta tosin tart­tuu mukaan toi­si­naan myös ennes­tään tut­tu­ja kir­jo­ja, kos­ka mik­si­pä ei – hyvän tari­nan pariin on aina muka­va palata.

Luku­vink­ke­jä voi käy­dä myös kysy­mäs­sä kir­jas­tos­ta. Kol­le­ga­ni Mai­ja kävi alku­vii­kos­ta Hau­ki­pu­taan kir­jas­tos­sa sel­vit­tä­mäs­sä, mitä kir­jo­ja on kesä­ai­kaan varat­tu eni­ten. Nämä kir­ja­vink­kauk­set löy­ty­vät täs­tä Ran­ta­poh­jan numerostakin.

Muka­via luku­het­kiä, oli­vat­pa ne sit­ten Ran­ta­poh­jan kesäis­ten jut­tu­jen paris­sa tai kir­jo­jen ääressä!

Ter­hi Haapakoski