Vep­sä muka­na Niit­ty­hei­nä ja kis­san­kel­lo -kam­pan­jas­sa

Vepsän iltakahvien päätteeksi katsottiin yhdessä Vepsän koulun pihapiirin reunoilla ja ympäristössä näkyvää ja vaalittavaa kulttuurimaisemaa. Tarkoitus on hoitaa aluetta poistamalla vadelmaa ja rehevämpiä lajeja, jotta niittykasvit saisivat tilaa.

Oulun Maa- ja koti­ta­lous­nais­ten Tai­mi Maho­se­na­ho kävi Vep­sän­ky­lä­läi­set ry:n ilta­kah­vi­vie­raa­na Vep­sän enti­sel­lä kou­lul­la. Pai­kal­la oli muka­vas­ti väkeä kuu­le­mas­sa muun muas­sa luon­non niit­ty­jen hoi­dos­ta ja puu­tar­hois­ta luon­toon leviä­vien vie­ras­la­jien tor­jun­nas­ta. Tilai­suu­des­sa esi­tel­tiin Niit­ty­hei­nä ja kis­san­kel­lo -kam­pan­ja, johon Vep­sän­ky­lä­läi­set aikoi­vat osal­lis­tua tal­koi­le­mal­la niit­ty­jen hoi­dos­sa kesän aika­na.

Oulun Maa- ja koti­ta­lous­nais­ten Niit­ty­hei­nä ja kis­san­kel­lo -kam­pan­ja liit­tyy kult­tuu­ri­pe­rin­nön euroop­pa­lai­seen tee­ma­vuo­teen 2018. Kam­pan­jan tavoit­tee­na on herät­tää asuk­kai­ta ja yhtei­sö­jä vaa­li­maan niit­ty­kult­tuu­ria ja maa­seu­tu­mai­se­maa osa­na yhteis­tä kult­tuu­ri­pe­rin­töäm­me.

Vep­säl­lä hyvin hoi­det­tua mai­se­maa

Vep­säl­lä maa­seu­tu­mai­se­maa on hoi­det­tu muun muas­sa vesis­tö­nä­ky­män rai­vauk­sel­la. Vep­sän­ky­lä­läi­set ry:n puheen­joh­ta­ja Veli Kois­ti­nen ker­toi, että Vep­sän­jär­vi Kun­toon ry on hoi­ta­nut jär­veä hyvin tulok­sel­li­ses­ti ja koko Vep­sän kyläs­tä on teh­ty mai­se­ma­hoi­to­suun­ni­tel­ma. Tai­mi Maho­se­na­ho kehui kylä­läis­ten hyvin hoi­ta­maa ja vaa­lit­tua mai­se­maa.

Tilai­suu­des­sa kat­sot­tiin yhdes­sä Vep­sän ilma­ku­via, jois­ta huo­mat­tiin, mis­tä mah­dol­li­ses­ti löy­tyi­si luon­non niit­ty­aluei­ta. Maho­se­na­ho ker­toi, että useim­mi­ten niit­ty­kas­ve­ja löy­tyy perin­tei­sil­tä avoi­mi­na pysy­neil­tä alueil­ta, joi­ta on aiem­min lai­dun­net­tu tai nii­tet­ty, mut­ta ei ole muo­kat­tu tai lan­noi­tet­tu.

Maho­se­na­hon mukaan niit­ty­jen niit­to tuli­si yleen­sä ajoit­taa siten, että ei toi­vo­tut kas­vi­la­jit nii­te­tään leh­del­li­si­nä ennen nii­den sie­men­tä­mis­tä ja pois­te­taan samal­la viher­mas­saa ja köyh­dy­te­tään kas­vu­paik­kaa. Ei toi­vot­tu­ja laje­ja nii­tyil­lä ovat esi­mer­kik­si vadel­ma, hal­lit­se­ma­ton pajuk­ko, kas­tik­ka, hors­ma, koi­ran­put­ki ja rehe­vät hei­nä­kas­vit sekä vie­ras­la­jit kuten lupii­ni ja jät­ti­pal­sa­mi. Toi­vot­tu­ja ja hyviä niit­ty­la­je­ja ovat hen­nom­mat hei­nät kuten röl­li ja nata sekä kuk­ki­vat niit­ty­kas­vit kuten kel­lo­kas­vit, päi­vän­kak­ka­ra, pukin­juu­ri ja pik­ku­lauk­ku. Toi­vo­tut lajit pyri­tään niit­tä­mään vas­ta sie­men­tä­mi­sen jäl­keen.
– Yleen­sä hoi­don alku­vai­hees­sa toi­mi­taan ei toi­vot­tu­jen lajien ehdoil­la, mut­ta huo­mioi­daan kui­ten­kin myös, ettei häi­ri­tä lin­tu­jen pesin­tää eikä poi­kuei­ta nii­tol­la, Maho­se­na­ho tote­aa.

Myös mui­ta kyliä ja yhtei­sö­jä toi­vo­taan ilmoit­tau­tu­maan mukaan Niit­ty­hei­nä ja kis­san­kel­lo -kam­pan­jaan kesä­kuun aika­na. Ilmoit­tau­tua voi Tai­mi Maho­se­na­hol­le. Lisä­tie­to­ja löy­tyy osoit­tees­ta: http://www.proagriaoulu.fi/fi/niittyheina-ja-kissankello/

Vie­ras­la­jit kuriin

Toi­nen mie­len­kiin­toi­nen ja kes­kus­te­lua aiheut­ta­nut ilta­kah­vien aihe oli­vat vie­ras­la­jien tor­jun­ta.
– Vie­ras­la­jeik­si kut­su­taan nii­tä eläi­miä, kas­ve­ja ja mui­ta eliöi­tä, jot­ka ovat levin­neet luon­tai­sel­ta levin­nei­syy­sa­lu­eel­taan uudel­le alu­eel­le ihmi­sen myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la ja ylit­tä­neet luon­tai­set leviä­mi­ses­teet, kuten man­te­reen, meren tai vuo­ris­ton.

– Hai­tal­lis­ten vie­ras­la­jien EU-luet­te­los­sa on 49 lajia, jois­ta on mää­ri­tel­ty ole­van huo­mat­ta­vaa uhkaa tai vaka­vaa vahin­koa alku­pe­räis­la­jeil­le, eko­sys­tee­meil­le, vil­je­ly­kas­veil­le, met­sä­ta­lou­del­le tai muil­le elin­kei­noil­le, Tai­mi ker­too.

Esi­mer­kik­si peru­na­rut­to on vie­ras­la­ji, joka on maa­il­man­laa­jui­ses­ti yksi tuhoi­sim­mis­ta peru­nan tau­deis­ta. Maho­se­na­ho tote­si, että huk­ka­kau­ra on han­ka­la vie­ras­la­ji, jos­ta maan­vil­je­li­jöi­den pitää ilmoit­taa ja sitä kysy­tään myös tuki­ha­ke­muk­sis­sa­kin. Huk­ka­kau­ra on han­ka­la, kos­ka jos esi­mer­kik­si pui vil­jaa, niin se levi­ää. Maho­se­na­ho vink­kaa, että huk­ka­kau­ran erot­taa par­hai­ten sii­tä, että se kas­vaa muu­ta kau­raa kor­keam­mal­la ja se on ohuem­paa ja hap­su­mai­sem­paa.

Tor­jut­ta­via laje­ja ovat muun muas­sa lupii­ni, jät­ti­pal­sa­mi ja jät­ti­put­ki. Tilai­suu­des­sa todet­tiin, että laje­ja on näky­nyt myös Yli­kii­min­gis­sä ja osa lajeis­ta on niin kau­nii­ta, min­kä vuok­si nii­tä ei ras­ki­si hävit­tää.
– Jät­ti­pal­sa­mi on eri­tyi­sen hai­tal­li­nen, kos­ka se hävit­tää alleen muut kas­vit ja levi­ää tehok­kaas­ti sie­men­tä­mäl­lä kos­tei­kois­sa ja ran­ta­met­sis­sä joki- ja puron­var­sia myö­ten. Sitä voi kit­keä vaik­ka pal­jain käsin ja tär­kein­tä on estää sen kuk­ki­mi­nen ja sie­men­ten kehit­ty­mi­nen, Maho­se­na­ho pai­not­taa ja jat­kaa, että esi­mer­kik­si jät­ti­pal­sa­min kas­va­tus, käyt­tö ja ympä­ris­töön pääs­tä­mi­nen on ollut kiel­let­tyä vii­me syk­sys­tä läh­tien EU:n vie­ras­la­jia­se­tu­kis­sa.

Tilai­suu­des­sa moni ker­toi ihas­te­le­van­sa lupii­ne­ja. Tai­mi Maho­se­na­ho tote­si, että jos lupii­nin leviä­mis­tä ei ole koko ajan vah­ti­mas­sa, niin äkkiä laji val­loit­taa aluei­ta. Maho­se­na­ho ker­toi, että lupii­ni on hai­tal­li­nen vie­ras­kas­vi, kos­ka se levi­ää tehok­kaas­ti ja syr­jäyt­tää muut niit­ty­kas­vit tehok­kaas­ti.
– Kukin­to­var­ret pitää kat­kais­ta ennen sie­men­ten kyp­sy­mis­tä, jot­ta este­tään lupii­nin leviä­mi­nen ja vähen­ne­tään maa­pe­räs­sä säi­ly­vien sie­men­ten mää­rää. Uudet ja pie­net kas­vus­tot kai­ve­taan juu­ri­neen maas­ta. Se on työ­läs, mut­ta teho­kas mene­tel­mä, Tai­mi ker­too.

Tai­mi Maho­se­na­ho muis­tut­ti, että jät­ti­put­ki on vie­ras­la­ji, joka kan­nat­taa hävit­tää välit­tö­mäs­ti. Kas­vi­jät­teet pitää sul­kea huo­lel­li­ses­ti säk­kei­hin ja polt­taa ne. Kit­ket­ty alue pei­te­tään tii­viil­lä pres­sul­la useak­si vuo­dek­si. Jät­ti­put­ki lisään­tyy tehok­kaas­ti sie­me­nis­tä, ja sie­me­net säi­ly­vät maas­sa itä­vi­nä pit­kään. Myös juu­rak­ko on hävi­tet­tä­vä vaik­ka­pa kat­kai­se­mal­la pis­to­la­piol­la 10 — 20 sen­tin syvyy­des­tä. Tai­mi varoit­ti, että jät­ti­put­kea käsi­tel­les­sä on syy­tä suo­ja­ta itsen­sä, kos­ka kas­vi sisäl­tää voi­ma­kas­ta kas­vi­nes­tet­tä, joka aiheut­taa ihol­la palo­vam­man kal­tai­sia hitaas­ti para­ne­via rak­ku­loi­ta.
– Var­sin­kin lap­sil­le jät­ti­put­ki­kas­vus­to on vaa­ral­li­nen, sil­lä se näyt­tää vii­da­kol­ta, joka hou­kut­taa lap­sia leik­ki­mään, Tai­mi varoit­taa.

Vie­ras­la­jeis­ta ja nii­den tor­jun­nas­ta löy­tyy lisä­tie­to­ja osoit­tees­ta: http://www.proagriaoulu.fi/fi/vieraslajitalkoot/
Maho­se­na­ho muis­tut­taa, että var­hai­nen havain­noin­ti on tär­ke­ää vie­ras­la­jien tor­jun­nas­sa. Sivus­tol­la Vieraslajit.fi on myös hyö­dyl­lis­tä tie­toa vie­ras­la­jeis­ta. Siel­lä voi myös ilmoit­taa teke­mis­tään vie­ras­la­jien havain­nois­ta.

Ilta­kah­vit per­jan­tai­sin

Vep­sän­ky­lä­läi­set ry on jär­jes­tä­nyt suo­sit­tu­ja ilta­kah­ve­ja jo kak­si vuot­ta joka per­jan­tai-ilta. Ilta­kah­vi­vie­rai­na on ollut monen alan asian­tun­ti­joi­na ja pal­jon mie­len­kiin­toi­sia tee­mo­ja.
– Mei­dän alu­eel­la on neli­sen­kym­men­tä yksin asu­vaa ihmis­tä. Mie­tim­me, miten sai­sim­me ihmi­set näke­mään toi­si­aan ja vaih­ta­maan kuu­lu­mi­sia. Sii­tä kehit­tyi ilta­kah­vit, Vep­sän­ky­lä­läi­set ry:n puheen­joh­ta­ja Veli Kois­ti­nen ker­too ja toi­vot­taa kaik­ki ter­ve­tul­leik­si ilta­kah­veil­le.

Vep­sän­ky­lä­läis­ten ilta­kah­veis­ta ja tapah­tu­mis­ta löy­tyy tie­toa Vep­sän kyläyh­dis­tyk­sen Face­book-sivul­ta.