Uutis­ten vii­kon tut­ki­mus: Uuti­set ovat tär­keä osa nuor­ten media-arkea

Uuti­set ovat tär­keä osa 13–18-vuotiaiden nuor­ten media-arkea. Noin puo­let nuo­ris­ta seu­raa uuti­sia päi­vit­täin. Vain kol­me pro­sent­tia nuo­ris­ta ker­too, ettei seu­raa uuti­sia lain­kaan. Nuor­ten uutis­ten seu­raa­mi­nen on lisään­ty­nyt koro­na-aika­na. Tämä sel­vi­ää Uutis­me­dian lii­ton Kan­tar TNS:llä teet­tä­mäs­tä Nuo­ret, uuti­set ja luot­ta­mus ‑tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa sel­vi­tet­tiin, miten 13–18-vuotiaat nuo­ret käyt­tä­vät uuti­sia ja mil­lai­se­na he koke­vat media­si­säl­tö­jen luo­tet­ta­vuu­den. Tut­ki­mus on osa 1.2. alka­vaa Uutis­ten viikkoa.

Uutis­ten seu­raa­mi­sen mää­rä kas­vaa iän myö­tä: van­him­mat eli 17–18-vuotiaat nuo­ret seu­raa­vat uuti­sia sel­väs­ti sään­nöl­li­sem­min kuin nuo­rem­mat. Pojat seu­raa­vat uuti­sia hie­man aktii­vi­sem­min kuin sama­ni­käi­set tytöt.

Koro­na on saa­nut ison osan nuo­ris­ta seu­raa­maan uuti­sia aiem­paa enem­män. Sama tulos saa­tiin myös vii­me kevää­nä samal­le ikä­ryh­mäl­le toteu­te­tus­sa tut­ki­muk­ses­sa, joten on mah­dol­lis­ta, että koro­na-aika oli­si lisän­nyt nuor­ten uutis­ten käyt­töä pysyvämmin.

Nuo­ria kiin­nos­ta­vat ennen kaik­kea isot uuti­sai­heet sekä maa­il­mal­la että Suo­mes­sa. Myös pai­kal­li­suu­ti­set kiin­nos­ta­vat. Iän myö­tä kiin­nos­tus eri­tyi­ses­ti isoi­hin uuti­siin kasvaa.

– Ylä­kou­lui­käi­set ja toi­sel­la asteel­la opis­ke­le­vat nuo­ret ovat sel­väs­ti var­sin kiin­nos­tu­nei­ta yhteis­kun­nal­li­sis­ta tee­mois­ta ja ajan­koh­tais­ten aihei­den seu­raa­mi­ses­ta. Onkin tär­ke­ää, että nuor­ten näkö­kul­mat huo­mioi­daan medias­sa myös isois­sa val­ta­kun­nal­li­sis­sa ja glo­baa­leis­sa uuti­sai­heis­sa, media­kas­va­tus­asian­tun­ti­ja Han­na Romp­pai­nen Uutis­me­dian lii­tos­ta sanoo.

Tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­si, että nuor­ten tär­kein yksit­täi­nen uutis­läh­de ovat ilta­päi­vä­leh­tien verk­ko­si­vut. Nii­tä seu­raa lähes 50 pro­sent­tia nuo­ris­ta. Jos uutis­läh­tei­tä niput­taa isom­piin koko­nai­suuk­siin, seu­ra­tuim­mak­si uutis­ka­na­vak­si nouse­vat some­pal­ve­lut. Some­pal­ve­luis­ta nuo­ril­le tär­keim­mät uutis­ka­na­vat ovat Ins­ta­gram ja YouTube.

Val­tao­sa nuo­ris­ta uskoo vah­vas­ti suo­ma­lais­ten uutis­me­dioi­den kor­ke­aan laa­tuun. Nuo­ret myös usko­vat, että luo­tet­ta­van tie­don mer­ki­tys tulee tule­vai­suu­des­saan entuu­des­taan kasvamaan.

Nuo­ret kui­ten­kin koke­vat var­sin vah­vas­ti, että hei­dän äänen­sä ei kuu­lu riit­tä­väs­ti medias­sa. 54 pro­sent­tia nuo­ris­ta on sitä miel­tä, että hei­dän näke­myk­si­ään kuul­laan medias­sa joko erit­täin tai mel­ko huo­nos­ti. Vain rei­lu nel­jän­nes nuo­ris­ta kokee, että hei­dän näke­myk­sen­sä kuu­lu­vat vähin­tään mel­ko hyvin koro­naa kos­ke­vas­sa uutisoinnissa.

Nuo­ret koke­vat oman media­lu­ku­tai­ton­sa var­sin hyvä­nä. 59 pro­sent­tia nuo­ris­ta sanoo, että hei­dän on vähin­tään mel­ko help­poa arvioi­da, onko jokin uuti­nen tot­ta vai ei. Iän myö­tä luot­ta­mus omiin tai­toi­hin luo­tet­ta­vuu­den arvioin­nis­sa vah­vis­tuu. Nuo­ret myös koke­vat, että jour­na­lis­min erot­ta­mi­nen mui­den sisäl­tö­jen jou­kos­ta on mel­ko helppoa.

Nuo­ret luot­ta­vat ennen kaik­kea Ylen verk­ko­si­vuil­la jul­kais­ta­viin sekä tele­vi­sios­sa lähe­tet­tä­viin uuti­siin. Seu­raa­vak­si ylei­sim­min luo­te­taan leh­tien uuti­soin­tiin prin­tis­sä ja ver­kos­sa. Some­ka­na­viin luo­te­taan vain vähän.

Nuo­ret tör­mää­vät epä­sel­vään, vir­heel­li­seen tai val­heel­li­seen tie­toon media-arjes­saan mel­ko usein. Isoa osaa nuo­ris­ta huo­les­tut­taa vir­heel­li­sen tai val­heel­li­sen tie­don yleistyminen.