Tavoit­tei­ta ja moti­vaa­tio­ta treeniin

Oli­pa kysees­sä pal­jon tree­naa­va urhei­li­ja, lii­kun­nan tai kun­to­sa­li­har­joit­te­lun vas­ta-alka­ja tai pai­non­pu­dot­ta­ja, alkuun ja tavoit­tee­seen pää­se­mi­seen tar­vi­taan omaa tah­toa ja moti­vaa­tio­ta. Kan­nat­taa aset­taa tavoi­te, jota koh­ti voi ede­tä pie­nem­pien väli­ta­voit­tei­den kaut­ta. Tämä yllä­pi­tää myös moti­vaa­tio­ta ja innos­tus­ta, neu­voo urhei­lu­hie­ro­ja ja per­so­nal trai­ner Joo­nas Kolehmainen. 

Tavoit­tei­siin pää­se­mi­sen tuke­na voi olla ohjaa­ja tai valmentaja.
– Minul­le tär­ke­ää val­men­nuk­ses­sa on, että asia­kas halu­aa itse­kin oppia ja teh­dä muu­tok­sia, jot­ta saa­daan halut­tu­ja tulok­sia. Kun­to­sa­lil­la haluan opet­taa asiak­kaal­le oikeat tek­nii­kat niin, ettei lii­ket­tä teh­dä “vähän sin­ne päin” tai vää­räl­lä lihak­sel­la. Haluan että oikea lihas­tun­tu­ma löy­tyy, jot­ta saa­daan aikaan oikean­lai­nen kehi­tys ja sitä kaut­ta tuloksia.

Isoin vir­he Koleh­mai­sen mukaan on, että tree­naa­mi­sen aloit­ta­va kat­soo netis­tä mal­lia har­joit­te­luun ja liik­kei­siin. Esi­merk­kiä voi antaa 20 vuot­ta lajia har­joi­tel­lut urhei­li­ja, jon­ka perus­kun­to ja läh­tö­ta­so on aivan toinen.

– Liik­keel­le kan­nat­taa läh­teä varo­vai­sem­min, oman kun­non mukaan ja pyy­tää apua ohjaa­jal­ta tai val­men­ta­jal­ta. Läh­tö­ti­lan­net­ta voi­daan sel­vit­tää myös tes­tauk­sel­la ja ohjel­ma raken­taa itse kun­kin tavoit­tei­den mukaan sopi­vak­si, neu­voo Kolehmainen.
Jos tree­na­tes­sa kokee, että enhän minä pys­ty tähän, voi innos­tus ja koko hom­ma tys­sä­tä sii­hen. Moti­vaa­tio voi tosin olla jos­kus hukas­sa jokai­sel­la. Jos tree­niä on pal­jon, kan­nat­taa myös miet­tiä, ehtii­kö keho saa­da tar­peek­si lepoa. Riit­tä­vä uni on myös tär­ke­ää, sil­lä sil­loin keho palautuu.
– Jos käy salil­la mon­ta ker­taa vii­kos­sa, urhei­lee ja osal­lis­tuu ryh­mä­lii­kun­toi­hin, myös riit­tä­vä ravin­to on tär­ke­ää. Keho tar­vit­see hii­li­hy­draat­te­ja, pro­teii­ne­ja ja ras­vo­ja, muis­tut­taa Kolehmainen.

Hie­ron­nas­sa Joo­nas Koleh­mai­nen on eri­kois­tu­nut urhei­lu­hie­ron­taan sekä klas­si­seen hie­ron­taan. Urhei­lu­hie­ron­nas­sa hän huo­mioi eri lajien eri­tyis­tar­peet ja ‑vaa­ti­muk­set, mut­ta myös urhei­li­jat tar­vit­se­vat ren­tout­ta­vaa hie­ron­taa. Hie­ron­nal­la voi­daan myös ennal­taeh­käis­tä vaivoja.
– Usein onkin, että hie­ro­jan puo­leen kään­ny­tään vas­ta sit­ten, kun on jo sär­ky­jä ja ja jumeja.

22-vuo­tias urhei­lu­hie­ro­ja ja per­so­nal trai­ner Joo­nas Koleh­mai­nen val­mis­tui alal­le kesä­kuus­sa, jol­loin hän halusi heti perus­taa oman yri­tyk­sen. Hie­ron­ta­huo­ne sijait­see Kel­lon Coren tilois­sa, mut­ta val­men­nuk­sia hän tekee myös Coren Hau­ki­pu­taan liikuntakeskuksessa.
– Tämä paik­ka kun­to­sa­lin yhtey­des­sä tun­tui luon­te­val­ta ja sopi­val­ta, sil­lä iso osa asiak­kais­ta käy tääl­lä tree­naa­mas­sa. Olen Hau­ki­pu­taal­ta kotoi­sin ja tree­nan­nut itse­kin aina tääl­lä, ker­too Joonas.

Hänen toi­mia­la­naan on klas­si­nen- ja urhei­lu­hie­ron­ta eri­kois­aloi­na fit­ness- ja kehon­muok­kaus­har­joit­te­lu. Asia­kas­kun­ta koos­tuu niin urhei­li­jois­ta kuin vas­ta-alka­jis­ta­kin. Val­men­nuk­seen kuu­luu myös ravin­to­val­men­nus ja hän aut­taa myös painonpudottajia.
– Tämä ala on todel­la mie­len­kiin­toi­nen ja moni­puo­li­nen, kuvai­lee Joonas.
Hän kokee ole­van­sa todel­la­kin omal­la alal­laan, joka on hänel­le hyvin­kin tut­tu, sil­lä äiti on toi­mi­nut hierojana.
– Seu­ra­sin kiin­nos­tu­nee­na hänen työ­tään pie­nes­tä pitäen, sain oppia ja olen hie­ro­nut itse­kin jo kauan.

Hie­ro­jal­le ja val­men­ta­jal­le ihmi­sen ana­to­mian tun­te­mi­nen on tär­ke­ää, sil­lä sil­loin tie­tää, mis­tä mikä­kin asia joh­tuu ja tai voi juon­taa juu­ren­sa. Myös omas­ta kun­nos­ta täy­tyy pitää huol­ta. Joo­nas tree­naa nel­jä vii­si ker­taa vii­kos­sa salil­la, venyt­te­lee ja tekee muun muas­sa put­ki­rul­laus­ta ja käy hieronnassa.
– Tämä työ on fyy­sis­tä, mut­ta sitä ei teh­dä pel­käs­tään käsien lihas­voi­mal­la, vaan vaan käy­te­tään koko kro­pan pai­noa ja lii­ke­voi­maa hyö­dyk­si, kuvai­lee Joo­nas työtään.

Vink­ke­jä lii­kun­nal­li­sem­paan arkeen

Vas­ta-alka­jil­le:
• Vii­kos­sa esi­mer­kik­si kun­to­sa­li­har­joit­te­lua kak­si ker­taa, käve­ly- tai pyörälenkki.
• Lisää arkiliikuntaa
• Koto­na­kin voi liik­kua, teh­dä koti­jum­pan, kyyk­ky­jä, vat­so­ja ja punnerruksia.
• Muis­ta venyt­te­ly ja riit­tä­vä uni
• Tar­kis­ta ruokailutottumuksia
• Jos jou­dut istu­maan päi­vän töis­sä, älä pas­si­voi­du illak­si soh­val­le, vaan liiku.

• Pal­jon tree­naa­vat: muis­ta myös venyt­te­ly, riit­tä­vä lepo, uni ja ravinto

Työ­pai­kal­la:
• Tie­to­ko­neen äärel­lä: tar­kis­ta työ­pöy­dän, tuo­lin tai satu­la­tuo­lin kor­keu­det ja ryh­ti ja oikea istu­ma-asen­to. Har­tiat ja kädet ren­to­na työ­pöy­däl­lä ja näppiksellä.
• Muis­ta välil­lä venytellä.
• Työs­ken­te­le välil­lä sei­saal­laan, jos pöy­tää voi säätää.