Suomen Kylät ry julkisti viime viikolla pamfletintyyppisen kannanoton nimeltään Kyläkoulujen pelastuspaketti, jossa sitä valmistellut työryhmä esittelee kuusikohtaisen ohjelman vielä jäljellä olevien kyläkoulujen pelastamiseksi. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota mm. koulujärjestelmän rahoitukseen ja koulumatka-aikoihin.
Työryhmän hankkimien tietojen mukaan yli puolet Suomen peruskouluista on lakkautettu viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Lakkautukset ovat kohdistuneet erityisesti maaseudun lähikouluverkkoon, joka on supistunut yli 90 prosenttia. Raju keskittäminen on työryhmän mukaan johtanut oppilaiden huomattavaan kuljetustarpeiden lisääntymiseen, päivittäisten koulumatka-aikojen pitenemiseen ja koulutyöskentelyn rauhattomuuden kasvuun.
Pelastuspaketin valmistelleessa työryhmässä todettiin, että Suomessa rikotaan lasten yhdenvertaisia sivistyksellisiä perusoikeuksia. “Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samaan aikaan koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin”, pelastuspakettia koskevassa tiedotteessa todetaan.
Alle 100 oppilaan koulujen määrä on Tilastokeskuksen mukaan vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2021 noin 1 500:sta reiluun viiteensataan. Alle 50 oppilaan koulujen kohdalla lakkautustahti on ollut vielä hurjempaa. Tuhannesta koulusta oli viime vuonna jäljellä enää vajaa 300. Työryhmän mukaan vain noin kolmannes lakkautuksista on perusteltavissa lasten määrän pienemisellä, mikä on johtanut isojen koulujen määrän kasvuun.
“Toisena perusteena käytetyt säästöt eivät nekään näytä toteutuneen, sillä vuoden 2014 4,6 miljardin kokonaiskustannukset ovat kasvaneet noin 5,2 miljardiin euroon. Suhteellisesti eniten ovat kasvaneet hallinnon, kiinteistöjen ylläpidon sekä oppilashuollon kustannukset. Toistaiseksi yhdessäkään suomalaisessa tutkimuksessa ei ole tilastollisin menetelmin tutkittu, onko lakkautuksilla saatu aikaiseksi säästöjä”, työryhmä toteaa.
Kyläkoulujen pelastuspaketin koonnut työryhmä esittää vuoden 2023 hallitusohjelmassa linjattavaksi maaseudun 10 miljoonan euron lähikoululisän aloittamisesta, millä turvattaisiin lasten sivistyksellisten oikeuksien toteuttaminen.
– Miksi aikuisten hammashoidon jonotusajoista asetetaan sakko kunnalle, mutta samaa käytäntöä ei hyödynnetä, kun kunnat rikkovat lasten oikeutta inhimilliseen koulumatkaan?, Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto kysyy ja viittaa työryhmän vaatimukseen uhkasakosta sekä koulumatka-aikojen maksimirajan asettamiseen EU:n epävirallisen suosituksen mukaisesti alakouluikäisillä 1,5 tuntiin ja yläkouluikäisillä 2,5 tuntiin.
Kyläkoulujen pelastuspaketissa esitetään päiväkoti- ja kouluverkkoa tarkasteltavaksi yli kuntarajojen sekä kuntayhteistyön tiivistämistä. Vastaavia uusia yhteistyön ja verkostoitumisen keinoja haetaan myös Kuntaliiton verkostoperuskoulukokeilulla.
Rantapohjankin alueella on lakkautettu merkittävä määrä kyläkouluja, ja Oulu suunnittelee parhaillaan useampien koulujen toiminnan lopettamista.
Kyläkoulujen pelastuspaketti on luettavissa kokonaisuudessaan sivustolla https://suomenkylat.fi/