Toi­mit­ta­jal­ta: Puhe­li­met soi­vat Ran­ta­poh­jas­sa, kun pos­ti ei kul­je

Meil­lä tääl­lä Ran­ta­poh­jas­sa oli­vat puhe­li­met kuu­mi­na vii­me vii­kol­la. Syy­nä oli Pos­tin ja työ­te­ki­jä­jär­jes­tö PAU:n (Pos­ti ja logis­tiik­ka-alan unio­ni) väli­nen työ­eh­to­rii­ta, joka joh­ti työn­te­ki­jöi­den lak­koon pos­tin­ku­lun tär­keis­sä sol­mu­koh­dis­sa eli lajit­te­lu­kes­kuk­sis­sa. Kun työt oli­vat niis­sä pysäh­dyk­sis­sä, vain osa pos­tis­ta saa­tiin asiak­kail­le, ja niin­pä Ran­ta­poh­ja­kin jäi monel­ta tilaa­jal­ta saa­mat­ta ilmes­ty­mis­päi­vä­nä.

Pahoit­te­len Ran­ta­poh­jas­ta riip­pu­ma­ton­ta tilan­net­ta ja ymmär­rän samal­la hyvin hei­tä, jot­ka har­mis­tui­vat jake­lun epä­on­nis­tu­mi­ses­ta. Itsel­le­ni­kin tilaa­ma­ni leh­den saan­ti ja sen luke­mi­nen on hen­ki­lö­koh­tai­nen koke­mus, jon­ka rik­kou­tu­mi­nen har­mit­taa. Samal­la olen iloi­nen sii­tä, että niin moni oli mei­hin yhtey­des­sä. Se osoit­taa, että Ran­ta­poh­jal­la on tär­keä paik­kan­sa ihmis­ten elä­mäs­sä.

Lak­ko­vii­kol­la kohis­tiin Pos­tin toi­mi­tus­joh­ta­jan Heik­ki Mali­sen pal­kas­ta ja palk­kiois­ta. Nehän ovat hui­mal­la tasol­la, mut­ta suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan kan­nal­ta mer­kit­tä­väm­pää voi olla se, mitä Mali­nen oikein tar­koit­ti ennus­ta­mal­la Maa­seu­dun Tule­vai­suu­des­sa, että kir­jei­den ja pai­net­tu­jen leh­tien jaka­mi­nen lop­pui­si ensi vuo­si­kym­me­nen aika­na. Tosin Pos­ti kor­ja­si lausu­maa pian eikä uhkail­lut enää lopet­taa perus­teh­tä­vään­sä. Sehän oli­si­kin jok­seen­kin sama kuin jos Väy­lä­vi­ras­to ilmoit­tai­si lopet­ta­van­sa jon­kin tie­o­suu­den tal­vi­au­rauk­sen koko­naan, kos­ka sil­lä ei ole ihan tar­peek­si lii­ken­net­tä. Viras­ton pomo sai­si var­mas­ti pot­kut.

Moni leh­tia­lan ammat­ti­lai­nen pitää oman leh­ten­sä tule­vai­suu­den suu­rim­pa­na uhka­na juu­ri jake­lun hin­nan kehi­tys­tä, huo­noa tasoa ja jopa sitä, onko Pos­tin jake­lua enää tule­vai­suu­des­sa tyy­dyt­tä­väl­lä taval­la ole­mas­sa­kaan. Kyse on myös sanan­va­pau­des­ta, jon­ka pitäi­si olla demo­kraat­ti­sen yhteis­kun­nan eri­tyi­ses­sä suo­je­luk­ses­sa. Val­tion tulee­kin taa­ta kir­jei­den ja leh­tien kul­ku kan­sa­lai­sil­le. Jos toi­min­ta ei kan­na­ta itses­sään, oli­si syy­tä har­ki­ta sen tuke­mis­ta. Kysee­seen voi­si tul­la esi­mer­kik­si täs­mä­tu­ki Pos­til­le tai kul­je­tus­tu­ki leh­dil­le. Täl­lai­nen leh­tien kul­je­tus­tu­ki oli­kin taka­vuo­si­na ole­mas­sa ja se oli ylei­ses­ti hyväk­syt­ty.

Ran­ta­poh­jan jake­lu palaa tänään monin osin Hau­ki­pu­das­ta pai­kal­li­sen jake­lu­yh­tiön teh­tä­väk­si. Tut­kim­me jat­ku­vas­ti saman­tyyp­pis­ten rat­kai­su­jen toteut­ta­mis­ta muu­al­la­kin levik­kia­lu­eel­lam­me.