Laa­tu ja kes­tä­vyys edel­lä

Säynäjäahon puutarha on toiminut 45 vuotta Pateniemen Herukassa. Jaana Säynäjäaho on toisen polven yrittäjä.

Äitien­päi­vä­ruusut ja lukui­sat muut kesä­ku­kat ovat puh­jen­neet kuk­kaan ja vihan­nes­ten tai­met ovat hyväs­sä kas­vus­sa Säy­nä­jä­ahon puu­tar­hal­la Pate­nie­men Heru­kas­sa. Puu­tar­ha avat­tiin perin­tei­ses­ti heti vapun jäl­keen ja edes­sä on seson­ki, joka on vilk­kaim­mil­laan tou­ko­kuun vii­mei­sel­lä vii­kol­la ennen kou­lu­jen päät­ty­mis­tä.

Puu­tar­hal­la kas­va­te­taan itse kesä­ku­kat ja vihan­nes­ten tai­met sie­me­nis­tä ja pis­tok­kais­ta alus­ta lop­puun asti, kyl­vö­työt alkoi­vat jo tam­mi-hel­mi­kuun vaih­tees­sa.

– Itse kas­vat­ta­mal­la voim­me var­mis­taa kas­vien laa­dun ja kes­tä­vyy­den, mikä on tär­kein­tä, sanoo yrit­tä­jä Jaa­na Säy­nä­jä­aho.

Siis­teys ja jär­jes­tys ovat myös avai­na­se­mas­sa, jot­ta puu­tar­hal­la asioi­vat voi­vat kokea elä­myk­siä esteet­ti­ses­sä ympä­ris­tös­sä, jos­sa kuk­ka­ri­vis­töt ovat suo­ria ja värit har­mo­nias­sa. Asiak­kai­ta halu­taan pal­vel­la myös neu­vo­mal­la valin­nois­sa ja ker­to­mal­la hoi­to-ohjei­ta.

Jaa­na Säy­nä­jä­aho on puu­tar­hay­rit­tä­jä toi­ses­sa pol­ves­sa. Hänen van­hem­pan­sa Tuu­lik­ki ja Vesa Säy­nä­jä­aho aloit­ti­vat puu­tar­ha­toi­min­nan sivu­toi­mi­ses­ti pie­ni­muo­toi­sel­la tomaa­tin­vil­je­lyl­lä vuon­na 1974 yhdes­sä kas­vi­huo­nees­sa. Ensim­mäi­set äitien­päi­vä­ruusut kas­va­tet­tiin vuot­ta myö­hem­min.

– Isä­ni oli tilan­nut alka­jai­sik­si tuhat ruusun­juu­rak­koa, mitä tukus­sa oli ihme­tel­ty, ker­too Jaa­na Säy­nä­jä­aho.

Säy­nä­jä­ahon puu­tar­ha laa­je­ni ja toi­min­nas­ta tuli pää­toi­mis­ta.  Jaa­na-tyt­tö kas­voi kuvain­nol­li­ses­ti kuk­kien kes­kel­lä, mut­ta halusi osal­lis­tua puu­tar­han töi­hin pie­nes­tä pitäen. Hän oppi myös sen, että laa­tu vaa­tii pal­jon työ­tä ja ympä­ri­pyö­rei­tä päi­viä, sil­lä laa­tu ei syn­ny itses­tään.

Puu­tar­hu­rit Anu Nie­me­lä (vas.), Kati Mäke­lä ja yrit­tä­jä Jaa­na Säy­nä­jä­aho vii­meis­te­le­mäs­sä myyn­ti­tis­kiä puu­tar­hal­la.

 

Onnis­tu­mi­sen iloa ja luot­ta­mus­ta

– Vas­ta­pai­nok­si saa onnis­tu­mi­sen iloa ja kokea luot­ta­mus­ta, kun asiak­kaat palaa­vat vuo­si vuo­del­ta uudes­taan. Asiak­kai­ta onkin usean suku­pol­ven ajal­ta.

Yrit­tä­jä­nä koti­puu­tar­hal­laan Jaa­na Säy­nä­jä­aho on toi­mi­nut 18-vuo­ti­aas­ta asti. Suku­pol­ven­vaih­dos toteu­tet­tiin vuon­na 2003, jol­loin hänen van­hem­pan­sa jäi­vät eläk­keel­le. Isä Vesa on edes­men­nyt nel­jä vuot­ta sit­ten. Äiti käy  puu­tar­hal­la sil­loin täl­löin sil­mäi­le­mäs­sä tilan­net­ta.

Säy­nä­jä­ahon puu­tar­hal­la on kol­me kas­vi­huo­net­ta ja kausi­kas­vi­huo­ne. Ton­til­la ei ole mah­dol­li­suuk­sia laa­jen­taa toi­min­taa, eikä sii­hen näh­dä tar­vet­ta­kaan nykyi­sil­lä resurs­seil­la ja laa­dun takaa­mi­sek­si. Seson­kiai­ka­na työn­te­ki­jöi­tä on enim­mil­lään seit­se­män, jois­ta nel­jä on puu­tar­hu­rei­ta.

– Olen iloi­nen ammat­ti­tai­toi­ses­ta hen­ki­lö­kun­nas­ta ja mah­dol­li­suu­des­ta pal­ka­ta myös har­joit­te­li­joi­ta ja nuo­ria kesä­työn­te­ki­jöi­tä, kiit­te­lee Säy­nä­jä­aho.

Ennen tou­ko­kuus­sa alka­nut­ta myyn­ti­kaut­ta taka­na on jo monia työ­vai­hei­ta. Kas­vu edel­lyt­tää oikei­ta läm­pö­ti­lo­ja, valoa ja kas­te­lua. Vii­mei­sim­mäk­si val­mis­tu­vat esi­mer­kik­si kras­sit ja kur­pit­san­tai­met, jot­ka voi istut­taa ulos vas­ta sään läm­met­tyä.

Kesä­ku­kat ja vihan­nes­ten tai­met myy­dään suo­raan puu­tar­hal­ta ja myyn­ti­kausi päät­tyy sit­ten, kun kaik­ki  on myy­ty. Puu­tar­ha on auki joka päi­vä. Vii­me kesä­nä kausi päät­tyi 16. kesä­kuu­ta.

Kau­den pää­tyt­tyä on sau­maa pitää lomaa, mut­ta seu­raa­van kau­den val­mis­te­lut alka­vat var­hain. Lisäk­si teh­dään kas­vi­huo­neis­sa tar­vit­ta­via huol­to- ja kor­jaus­töi­tä.

– Olem­me tot­tu­neet teke­mään tääl­lä kai­ken itse, olem­me flo­ris­te­ja, sii­voo­jia, raken­ta­jia ja kor­jaa­jia, nau­rah­taa Säy­nä­jä­aho.

Yksi vuo­si­kym­me­niä jat­ku­nut hom­ma on kui­ten­kin nyt pois­sa.

– Tähän asti olen kerän­nyt pit­kin tal­vea kau­pois­ta pah­vi­laa­ti­koi­ta asiak­kail­le kul­je­tuk­seen, mut­ta  kier­rä­tyk­sen myö­tä ja pak­kaus­ten vähen­tyes­sä nii­tä ei ole enää pal­jon saa­ta­vis­sa. Sik­si toi­vom­me­kin, että asiak­kaat ottai­si­vat oman laa­ti­kon mukaan, tote­aa Jaa­na Säy­nä­jä­aho.

 

Ruusu­ja ja orvok­ke­ja äidil­le

Äitien­päi­vä­ruusu on säi­lyt­tä­nyt suo­sion­sa vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen. Laji­kir­jo ja väri­tar­jon­ta on laa­jen­tu­nut ruusu­jen kuten mui­den­kin kesä­kuk­kien suh­teen niin, että suu­rin pul­ma lie­nee valin­nan vai­keus. Oikeal­la hoi­dol­la ja kas­vu­pai­kan valin­nal­la kukis­ta riit­tää iloa pit­kään.

Säy­nä­jä­ahol­la jalo­ruusu­ja on tar­jol­la seit­se­mää sort­tia, lisäk­si on patio­ruusu­ja, mini­ruusu­ja ja suo­sit­tu­ja kook­kai­ta run­ko­ruusu­ja. Ruusu ei viih­dy sisäl­lä pit­kään, vaan se kan­nat­taa istut­taa ulos isom­paan ruuk­kuun tai maa­han kun läm­pö­ti­la on yli +5 astet­ta. Ruusu tyk­kää sään­nöl­li­ses­tä kas­te­lus­ta ja lan­noi­tuk­ses­ta.

Kun kukin­ta on ohi, kan­nat­taa var­ret lei­ka­ta 15–20 sen­tin kor­kui­sik­si, jon­ka jäl­keen ruusu kas­vat­taa uudet kuk­ka­var­ret. Syk­syl­lä ruusu kes­tää hyvin hal­laa, mut­ta tal­vek­si se kan­nat­taa siir­tää kel­la­riin tai kai­vaa maa­han tal­veh­ti­maan.

Suo­sit­tu­ja kesä­kuk­kia myös äitien­päi­vä­ku­kik­si ovat orvo­kit, joi­ta on myös ase­tel­mi­na ja amp­pe­leis­sa. Orvo­kin voi vie­dä jo nyt myös  hau­ta­ku­kak­si, sil­lä se sie­tää kyl­mää­kin.

Amp­pe­lia help­po lii­kut­taa

Atsa­lea, hor­ten­sia, tuli­lat­va ja muu­ri­kel­lo ovat tuok­sut­to­mia vaih­toeh­to­ja. Uusia suo­sik­ke­ja ovat muun muas­sa inka­lil­ja, jon­ka voi myös istut­taa ulos, sekä  amp­pe­li­kuk­ka­na­kin viih­ty­vä mus­ta­sil­mä­susan­na. Perin­teis­tä pelar­go­ni­aa on saa­ta­vil­la 20 eri lajia ja värien kir­jo on laa­ja. Mil­joo­na­kel­loa eli japa­nin­kel­loa on 27 laji­ket­ta.

Myös tomaat­tiamp­pe­lit ovat suo­sit­tu­ja lah­jak­si tai omak­si ilok­si. Amp­pe­lit ovat käte­viä sii­tä, että ne voi hel­pos­ti nos­taa sisäl­le jos yöt ovat vie­lä kyl­miä.

Tuu­lik­ki ja Vesa Säyn­jä­aho ensim­mäi­sen kas­vi­huo­neen edus­tal­la vuon­na 1975. Kuva on tyt­tä­ren Jaa­na Säy­nä­jä­ahon kokoel­mas­ta ja se jul­kais­tu myös Pate­nie­men kylä­kir­jas­sa.

– Istu­tim­me 14. hel­mi­kuu­ta äitien­päi­vä­ruusu­jen juu­ra­kot, ker­too Jaa­na Säy­nä­jä­aho.