Kan­san­edus­ta­ja kuu­li hevos­ti­lay­rit­tä­jien huo­lia. “Kyl­lä tääl­lä maal­la hymyil­lää­kin ja ollaan onnel­li­sia”

Kansanedustaja Jenna Simula tutustui kummiyritykseensä haukiputaalaiseen Alarmi Stables -hevostalliin ja sen arkeen. Yrittäjä Seppo Pekkala kertoi puolisonsa Jutan kanssa tämän hetken mieltä askarruttavista asioista, jotka rassaavat maaseudun pienyrittäjää. Tapetilla oli yksityistie- ja lomitusoikeus.

Kan­san­edus­ta­ja Jen­na Simu­la (ps.) tapa­si hau­ki­pu­taa­lai­sen Alar­mi Stable­sin hevos­ti­lan yrit­tä­jät Jut­ta ja Sep­po Pek­ka­lan Taa­tan­pe­räl­lä. Pek­ka­lat ovat Simu­lan kum­miy­rit­tä­jiä, joil­ta kan­san­edus­ta­ja halu­aa kuul­la mitä on pie­ny­rit­tä­jän elä­mä ja mitä haas­tei­ta arjes­sa koh­da­taan. Maa­nan­tai-ilta­päi­vään kuu­lui tal­li­tu­vas­sa käy­dyn jut­tu­tuo­kion ohel­la myös rat­sas­tus­ret­ki maas­toon.

– Kan­san­edus­ta­ja ei saa kuplau­tua Arka­dian­mäel­le, sanoi Pate­nie­mes­tä syn­tyi­sin ole­va Simu­la.

Pääl­lim­mäi­sik­si huo­le­nai­heik­si nousi nyt laa­jal­ti tape­til­la ole­vat yksi­tyis­tie­asiat uuden lain tul­les­sa voi­maan.  Myös lomi­tus­pal­ve­lut, joi­hin hevos­ti­lat eivät ole oikeu­tet­tu­ja, nos­tet­tiin esil­le.

– Näis­tä epä­koh­dis­ta huo­li­mat­ta haluam­me sanoa, että kyl­lä meil­lä hymyil­lään­kin ja ollaan onnel­li­sia tääl­lä maal­la, tote­si­vat Pek­ka­lat.

Pek­ka­lat perus­ti­vat hevos­ti­lan pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten.  Paik­ka on osoit­tau­tu­nut oikeak­si ympä­ris­tök­si rat­sas­tus- ja tera­pia­rat­sas­tus­toi­min­nal­le. Tal­lis­sa on 11 hevos­ta ja tilal­la kak­si kis­saa, jot­ka toi­mi­vat myy­rän­tor­jun­nas­sa myrk­ky­jen sijas­ta.

Jut­ta on rat­sas­tus- ja toi­min­ta­te­ra­peut­ti ja vam­mais­rat­sas­tuk­sen ohjaa­ja. Sep­po toi­mii CEF-ken­gi­tys­sep­pä­nä ja huo­leh­tii vai­mon­sa kans­sa yri­tyk­ses­tä ja kiin­teis­tö–  ja tal­li­töis­tä. Omis­ta­ja­par­si­kun­nan lisäk­si yri­tys työl­lis­tää ali­han­kin­ta­na tera­pia­pal­ve­lu­tuot­ta­jia.

Yksi­tyis­tie rasit­taa yrit­tä­jiä ja asuk­kai­ta

Hevos­ti­la sijait­see kuu­den kilo­met­rin mit­tai­sen Taa­tan­tien var­rel­la. Taa­tan­tie on yksi­tyis­tie ja yhdys­tie Hau­ki­pu­taan­tien (van­han nelos­tien) ja Putaan­ky­län­tien välil­lä Hau­ki­pu­taan poh­jois­osas­sa.

Yksi­tyis­tei­tä kos­ke­van laki­muu­tok­sen myö­tä yksi­tyis­tei­den kun­nos­sa­pi­toon kau­pun­gil­ta haet­ta­van avus­tuk­sen edel­ly­tyk­se­nä on tie­kun­nan perus­ta­mi­nen ja rekis­te­röi­mi­nen. Sel­lai­nen Taa­tan­tiel­lä­kin jo on, ja tie­kun­nan osuu­dek­si on ero­tet­tu Taa­tan­ties­tä noin 1 kilo­met­rin mit­tai­nen osuus, jon­ka var­rel­la on 15 asu­mus­ta ja Pek­ka­lan tilan lisäk­si toi­nen yri­tys Auto­huol­to Hele­nius. Lop­puo­sa Taa­tan­ties­tä on tien­var­ren maan- ja met­sä­omis­ta­jien vas­tuul­la.

Yri­tys­ten toi­min­nan kuten mui­den­kin asuk­kai­den kan­nal­ta on tär­ke­ää, että tie on hyvä ja kul­ku­kel­poi­nen. Taa­tan­tie on myös sii­tä mie­len­kiin­toi­nen, että tiel­lä on niin läpi­kul­ku- kuin ras­kas­ta lii­ken­net­tä­kin, mut­ta sil­ti tie on yksi­tyis­tie. Tie­kun­nas­sa ei voi­da tar­kal­leen etu­kä­teen arvioi­da, pal­jon­ko tien­hoi­to­ku­lut ovat tai saa­daan­ko avus­tus­ta min­kä ver­ran. Jos saa­daan, se jää­nee muu­ta­miin sata­siin, kun tie­kun­nan vuo­si­kus­tan­nuk­set liik­ku­vat useis­sa tuhan­sis­sa eurois­sa. Myös yri­tyk­sil­le tien­hoi­to­kus­tan­nus­ten arvioi­mi­nen on haas­ta­vaa, eikä lisä­ku­lu­ja voi lait­taa asia­kas­mak­sui­hin, sil­lä sil­loin yri­tys hin­noit­te­lee itsen­sä ulos mark­ki­noil­ta.

Ongel­ma on laa­jem­pi kuin arva­ta­kaan, sil­lä Suo­mes­sa on 33 000 yri­tys­tä yksi­tyis­tei­den var­sil­la, eikä tähän ole las­ket­tu maa- ja met­sä­ta­lous­yri­tyk­siä, tie­tää Sep­po Pek­ka­la.

–  Ei var­mas­ti­kaan kan­na­ta odot­taa tie­a­vus­tus­ten nouse­van, mut­ta jon­kin­lais­ta kom­pen­saa­tio­ta yri­tyk­set tar­vit­si­si­vat. Niin yri­tys­ten kuin asuk­kai­den­kaan kon­tol­le ei  pitäi­si lisä­tä enää mitään rasit­tei­ta, tote­aa Pek­ka­la.

Taval­lis­ta on, että yksi­tyis­tei­den var­sil­la jou­du­taan myös itse tien­hoi­toon tai hank­ki­maan apua tut­ta­vil­ta tai jopa asiak­kail­ta. Ura­koi­den kil­pai­lu­tuk­ses­sa lumen sent­ti- ja laa­tu­kri­tee­rei­tä on han­ka­la mää­rit­tää ja koke­muk­sia on myös sii­tä, että tien­pi­tä­jän kalus­to ei ole sopi­va kysei­sel­le tiel­le.

Jois­sa­kin kun­nis­sa on teh­ty pää­tös, että avus­tus on mah­dol­lis­ta ilman tie­kun­nan perus­ta­mis­ta tie­tyin ehdoin, mut­ta ei Oulus­sa.

– Nyt on hyvä kuul­la koke­muk­sia täs­tä sinän­sä hyvää tar­koit­ta­vas­ta laki­uu­dis­tuk­ses­ta ja sen vai­ku­tuk­sis­ta käy­tän­nös­sä, sanoi Simu­la.

Hänel­lä itsel­lään on myös hen­ki­lö­koh­tai­sia koke­muk­sia vii­me tal­vel­ta mitä on asua yksi­tyis­tien var­rel­la, kun koti­pi­has­ta ei run­saan lumen­tu­lon jäl­keen pääs­syt läh­te­mään liik­keel­le.

Val­mii­na maas­toon. Sep­po Pek­ka­la talut­taa Kris­tal­lia, rat­sail­la kan­san­edus­ta­ja Jen­na Simu­la. Etua­lal­la ole­van Väi­nön suit­sis­sa Simu­lan edus­kun­ta-avus­ta­ja Min­na Par­ta­nen. – Nyt sit­ten vaan hen­git­te­let­te syvään ja nau­tit­te maas­to­ret­kes­tä, ohjeis­ti Jut­ta Pek­ka­la (oik.) vie­rai­ta, jot­ka sai­vat naut­tia Taa­tan­pe­rän mai­se­mis­ta.

Vapaan pitä­mi­nen vai­ke­aa

Jut­ta Pek­ka­la halusi nos­taa esil­le hevos­ti­loil­ta puut­tu­van oikeu­den lomi­tus­pal­ve­lui­hin. Nii­den pii­riin ei kuu­lu­ta, kun tilal­la ei ole pel­to­pin­ta-alaa vil­jel­tä­vä­nä.

– Hevos­ten kans­sa toi­mi­taan 24/7, joten edes vähäi­nen lomi­tusoi­keus tun­tui­si koh­tuul­li­sel­ta, huo­maut­taa Jut­ta Pek­ka­la.

Jen­na Simu­las­ta­kin käy­tän­tö tun­tuu kum­mal­ta, eikö eläin­ten­pi­to kai­ken jär­jen mukaan pitäi­si arvot­taa nykyis­tä kor­keam­mal­le, eikä pai­not­taa lii­kaa pel­toa­laa.

Molem­min­puo­lis­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta

Jen­na Simu­lan ja Pek­ka­loi­den kum­mi­ta­paa­mi­nen tapaa­mi­nen oli ensim­mäi­nen. Kum­miyh­teis­työ alkoi Poh­jois-Poh­jan­maan yrit­tä­jien väli­tyk­sel­lä.

– Tie­dus­tel­tiin, oli­sim­me­ko kiin­nos­tu­nei­ta kum­mi­toi­min­nas­ta, ja tot­ta kai olim­me, ker­toi Sep­po Pek­ka­la, joka toi­mii Hau­ki­pu­taan yrit­tä­jien vara­pu­heen­joh­ta­ja­na.

– Odo­tuk­se­na on, että saam­me maa­seu­dul­la toi­mi­van pie­ny­rit­tä­jän ään­tä kuu­lu­vil­le, voim­me ker­toa mitä kipu­koh­tia ja huo­le­nai­hei­ta on ja ker­toa myös, mikä tekee yrit­tä­mi­ses­tä ja alas­ta sydä­men asian.

Myös Jen­na Simu­lan odo­tuk­set molem­min­puo­li­ses­ta vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta ovat kor­keal­la. Hän halu­aa itse­kin asua luon­toa lähel­lä maa­seu­tu­mai­ses­sa ympä­ris­tös­sä, kuten tut­ki­muk­sen mukaan yli puo­let suo­ma­lai­sis­ta haluai­si. Sik­si val­lal­la ole­va kes­kit­tä­mis­po­li­tiik­ka kau­pun­ki­kes­kuk­siin ei ole ollen­kaan hyvä suun­ta, vaan myös haja-asu­tusa­lueil­la pitää voi­da asua, yrit­tää ja käyt­tää pal­ve­lui­ta.

30-vuo­tias Jen­na Simu­la on ensim­mäi­sen kau­den kan­san­edus­ta­ja. Sitä ennen hän sai tun­tu­maa työs­tä toi­mies­saan kah­dek­san vuot­ta edus­kun­ta-avus­ta­ja­na.

Simu­la asuu tätä­ny­kyä mie­hen­sä kans­sa Lapin­kan­kaal­la Oulun San­gin­suus­sa. Simu­la on kou­lu­tuk­sel­taan myös eläin­ten­hoi­ta­ja. Omas­ta talou­des­ta löy­tyy kol­me ame­ri­kancoc­kers­pa­nie­lia ja 17 kanaa. Vii­me kesä­nä oli kol­mat­ta ker­taa kesä­lam­pai­ta “mai­se­moin­ti­töis­sä”.  Simu­la har­ras­taa myös met­säs­tys­tä. Hän on muun muas­sa edus­kun­nan maa- ja met­sä­ta­lous­va­lio­kun­nan jäsen.

– Koin itse­kin aikoi­naan Pate­nie­mes­sä mitä oli elää kau­em­pa­na Oulun kes­kus­tas­ta ja kun pal­ve­lut alkoi­vat vähe­tä. Pate­nie­mi kuu­lui Hau­ki­pu­taan kun­taan vuo­teen 1965 saak­ka, jol­loin Pate­nie­men alue lii­tet­tiin  alue­lii­tok­sel­la osak­si Oulun kau­pun­kia.

– Nyt asum­me toi­sel­la lai­dal­la San­gin­suus­sa, mis­sä on  jou­dut­tu tais­te­le­maan kou­lun säi­ly­mi­sen puo­les­ta.

Pek­ka­lat ja Jen­na Simu­la poh­ti­vat niin ties­tön kuin pal­ve­lui­den mer­ki­tys­tä haja-asu­tusa­lueil­la. Liik­keel­le on pääs­tä­vä, sil­lä jouk­ko­lii­ken­ne ei usein­kaan pal­ve­le lai­ta­mia. Ties­tö on tär­ke­ää myös las­ten tur­val­li­sen kou­lu­mat­kan kan­nal­ta. Tie­tyn tyyp­pi­siä yri­tyk­siä ei myös­kään edes voi perus­taa aivan kes­kus­toi­hin.