Itse­näi­syys on lap­sil­le itses­tään­sel­vyys – Nuo­ri­so­val­tuus­ton Kal­le Pyky tun­tee kii­tol­li­suut­ta sota­ve­te­raa­ne­ja koh­taan­Tal­vi­so­dan syt­ty­mi­ses­tä 80 vuot­ta

Kiiminkijoen koulun viidesluokkalaiset Vivian Porthan, Nella Melamies, Manna Moilanen, Mari Kuosamanen ja Elea Hintsala ovat tutustuneet Suomen itsenäisyyteen muun muassa kuvittamalla laulua Täällä pohjan tähden alla. Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana toimiva Mari Kuosmanen lausuu koulun juhlassa tervetulosanat. (Kuva: Teea Tunturi)

Kii­min­ki­joen kou­lun juh­la­sa­lis­sa käy mel­koi­nen vils­ke, kun kou­lun oppi­laat val­mis­tau­tu­vat tule­vaan itse­näi­syys­päi­vän juh­laan. Juh­lan jär­jes­te­lys­tä vas­taa­vat kou­lul­la perin­tei­ses­ti vii­des­luok­ka­lai­set. He ovat otta­neet tun­tu­maa itse­näi­syy­teen aihee­na ennen juh­laa muun muas­sa kuvaa­ma­tai­don tun­nil­la lau­la­mal­la ja kuvit­ta­mal­la lau­lua Tääl­lä poh­jan täh­den alla.

– Itse­näi­syys on ihan nor­mi asia, jota ei pal­jon­kaan tule mie­tit­tyä, sanoo Kii­min­ki­joen kou­lun oppia­las­kun­nan hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Mari Kuos­ma­nen.

Kii­min­ki­joen kou­lun apu­lais­joh­ta­ja Tit­ta Tiri-Luuk­ko­nen myön­tää, että asia on juu­ri näin.

– Nyky­ajan lap­set ovat syn­ty­neet itse­näi­seen Suo­meen ja sodis­ta on jo niin pit­kä aika, että heil­le itse­näi­syys on itses­tään­sel­vyys ja asia, jota ei tar­vit­se oikeas­taan aja­tel­la.

Kii­min­ki­joen kou­lun itse­näi­syys­päi­vän juh­la on täl­lä ker­taa musiik­ki­pai­not­tei­nen. Oppi­laat esit­tä­vät usei­ta tee­maan liit­ty­viä lau­lu­ja. Mukaan juh­laan on kut­sut­tu kii­min­ki­läi­siä sota­ve­te­raa­ne­ja sekä kou­lun enti­siä työn­te­ki­jöi­tä.

– Kou­ral­li­nen sota­ve­te­raa­ne­ja saa­daan vie­lä mukaan kou­lun juh­laan, Tiri-Luuk­ko­nen sanoo.

Kii­min­ki­joen kou­lul­la val­mis­tu­dut­tiin jo tiis­tai­na itse­näi­syys­päi­vän juh­laan. (Kuva: Tit­ta Tiri-Luuk­ko­nen)

Tänä vuon­na Suo­mi täyt­tää 102 vuot­ta, sil­lä Suo­mi itse­näis­tyi 6. päi­vä­nä jou­lu­kuu­ta 1917. Tuol­loin Suo­mi vapau­tui Venä­jän hal­lin­nos­ta.

Itse­näi­syys­päi­vä­nä lipu­te­taan, juh­li­taan pait­si kodeis­sa, myös pre­si­den­tin vas­taa­no­tol­la eli Lin­nan juh­lis­sa. Lap­set puo­les­taan juh­li­vat itse­näi­syys­päi­vää Hel­sin­gis­sä Sää­ty­ta­lol­la jo tors­tai­na 5.12.

Samoin Kii­min­ki­joen kou­lul­la tämän itse­näi­syys­päi­vän juh­lal­li­suu­det ovat jo juh­lan aat­to­na. Hel­sin­kiin juh­li­maan mene­vil­tä lap­sil­ta on tänä vuon­na kysyt­ty sitä, mis­tä he ovat iloi­sia tai ylpei­tä Suo­mes­sa. Juh­la tee­ma on Suo­mi maa­il­mas­sa – maa­il­ma meis­sä.

Kii­min­ki­joen kou­lun vii­des­luok­ka­lai­set ker­to­vat, että itse­näi­syys­päi­vän juh­lin­nan huo­maa koto­na vapaa­päi­vän lisäk­si sii­tä, että ikku­nal­la voi olla kynt­ti­lät pala­mas­sa ja kat­so­taan Lin­nan juh­lia.

Oulun nuo­ri­so­val­tuus­ton kii­min­ki­läi­nen puheen­joh­ta­ja Kal­le Pyky ker­too, että itse­näi­syys­päi­vä herät­tää hänes­sä aina kun­nioi­tus­ta isän­maa­ta ja sen raken­ta­jia koh­taan.

Kal­le Pykyn mie­les­sä on säi­ly­nyt oman papan itkui­set sil­mät, hänen ker­toes­saan sota­muis­to­ja lap­sen­lap­sil­leen.

– Kii­tol­li­suus on myös pääl­lim­mäi­se­nä tun­tee­na, sil­lä sotiem­me vete­raa­nit ovat taan­neet meil­le tur­val­li­sen ja hie­non koti­maan. Itse­näi­syys mer­kit­see nyky­nuo­ril­le vapaut­ta. Vapaut­ta puhua omaa äidin­kiel­tään, vapaut­ta teh­dä asioi­ta mis­tä pitää. Nuo­ril­le itse­näi­syys mer­kit­see myös vas­tuu­ta. Vas­tuu­ta säi­lyt­tää itse­näi­syys myös tule­vai­suu­des­sa ja vaa­lia meil­le tär­kei­tä arvo­ja, kuten vapaut­ta.

Kal­le Pyky ker­too, että hänen pap­pan­sa oli sota­ve­te­raa­ni, joten sik­si­kin itse­näi­syys­päi­väl­lä on tär­keä mer­ki­tys.

– Pap­pa­ni kuo­li kun olin seit­se­män, mut­ta muis­tot itkui­sis­ta sil­mis­tä, hänen ker­toes­saan sota­muis­to­ja, säi­ly­vät mie­les­sä­ni ikui­ses­ti.

Pykyn mie­les­tä on sano­mat­ta­kin sel­vää, että nuo­ret tun­te­vat kun­nioi­tus­ta ja kii­tol­li­suut­ta sota­ve­te­raa­ne­ja koh­taan.

– Pian koit­taa aika kun kes­kuu­des­sam­me ei ole enää sota­ve­te­raa­ne­ja, mut­ta sil­loin on tär­ke­ää että muis­tot säi­ly­vät. Itse­näi­syy­des­tä ei saa kos­kaan tul­la itses­tään­sel­vyys, vaan mei­dän tulee aina vaa­lia sekä kun­noit­taa sitä. Itse­näi­syyt­tä tulee vaa­lia oppi­mal­la ja kun­nioit­ta­mal­la his­to­ri­aam­me, mut­ta myös raken­ta­mal­la tule­vaa.

Kal­le pyky näkee tär­keä­nä sen, että nuo­ret jat­ka­vat Suo­men raken­ta­mis­ta ja itse­näi­syy­den vaa­li­mis­ta myös tule­vai­suu­des­sa.

Tal­vi­so­dan syt­ty­mi­ses­tä 80 vuot­ta

• Tal­vi­so­ta Neu­vos­to­liit­toa vas­taan käy­tiin 30.11.1939 – 13.3.1940.

• Suo­mi tais­te­li 105 päi­vää ole­mas­sao­los­taan.

• Sota alkoi Mai­ni­lan lau­kauk­sil­la ilman sitä edel­tä­vää sodan­ju­lis­tus­ta.

• Tal­vi­so­dan tun­ne­tuim­pia tais­te­lui­ta oli­vat Raat­teen tien, Suo­mus­sal­men ja Tol­va­jär­ven tais­te­lut sekä Kuh­mon ja Laa­to­kan mot­ti­tais­te­lut.

• Tal­vi­so­dan aika­na Oulu oli tär­keä majoi­tus- ja huol­to­kau­pun­ki. Kau­pun­kia pom­mi­tet­tiin sodan aika­na kak­si ker­taa.

• Puna-armei­jan jou­kot pysäy­tet­tiin jou­lu­kuus­sa Man­ner­heim-lin­jal­le.

• Hel­mi­kuus­sa alka­nut neu­vos­to­jouk­ko­jen suur­hyök­käys Kan­nak­sel­la joh­ti Man­ner­heim-lin­jan mur­tu­mi­seen ja jouk­ko­jen vetäy­ty­mi­seen. Suo­mi suos­tui kat­ke­raan rau­haan.

• Tal­vi­so­das­sa oli kaa­tu­nei­ta tai kadon­nei­ta noin 27 000, haa­voit­tu­nei­ta noin 44 000. Maa­lis­kuus­sa päi­vit­täin kaa­tui yli 500 suo­ma­lais­ta, 6.3.1940 jopa yli 800 mies­tä.

• Tal­vi­so­dan jäl­keen Suo­mes­sa tais­tel­tiin vie­lä Jat­ko­so­ta sekä Lap­sin sota. Vii­mei­set sak­sa­lai­set pois­tui­vat Suo­men alu­eel­ta 27. huh­ti­kuu­ta 1945, min­kä jäl­keen Suo­mi kat­soi sodan todel­la päät­ty­neek­si.

• Sotien jäl­keen Sota­vai­na­jien muis­ton vaa­li­mi­syh­dis­tys ry on jär­jes­tä­nyt rajo­jen taak­se ken­täl­le jää­nei­den san­ka­ri­vai­na­jien etsin­tö­jä. Vuo­si­na 1992–2015 on löy­det­ty noin 2000 vain­ajan jään­nök­set, jois­ta lähes 400 on voi­tu tun­nis­taa. Tun­te­mat­to­mik­si jää­neet vai­na­jat on hau­dat­tu pää­asial­li­ses­ti Lap­peen­ran­nan ja pie­ni osa Joen­suun, Kajaa­nin ja Hel­sin­gin Hie­ta­nie­men san­ka­ri­hau­taus­mai­hin.

(Lähde:Talvisotayhdistys)