Hal­jen­nut tuu­li­la­si joh­taa har­voin ajokieltoon

Kat­sas­tus­ta tar­vit­see har­voin jän­nit­tää, vaik­ka tuu­li­la­si oli­si hal­jen­nut. Kat­sas­tuk­sen arvos­te­lu­pe­rus­tei­den mukaan tuu­li­la­sin kun­to voi joh­taa ajo­kiel­toon, jos tuu­li­la­si on niin vaka­vas­ti vau­rioi­tu­nut, että se vaa­ran­taa mer­kit­tä­väs­ti lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta, puut­tuu koko­naan tai on puut­teel­li­ses­ti kiinnitetty.

Käy­tän­nös­sä tuu­li­la­si vaa­ran­taa sää­dök­ses­sä tar­koi­te­tul­la taval­la mer­kit­tä­väs­ti lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta esi­mer­kik­si sil­loin, kun se on hir­vie­läin­ko­la­rin jäl­jil­tä säpä­lei­nä. Hal­kea­mat har­voin riit­tä­vät ajo­kiel­lon syyk­si, vaik­ka oli­si­vat jo vähän leveämpiäkin.

Mah­do­ton­ta ajo­kiel­toon mää­rää­mi­nen ei kui­ten­kaan ole, sil­lä kat­sas­ta­ja tekee itse­näi­ses­ti pää­tök­sen ajo­kiel­los­ta. Hal­kea­ma saat­taa joh­taa ajo­kiel­toon esi­mer­kik­si sil­loin, jos kul­jet­ta­jan näkö­ken­täs­sä ole­va hal­kea­ma voi hei­jas­taa valoa niin, että se mer­kit­tä­väs­ti vaa­ran­taa tur­val­li­suut­ta. Toden­nä­köi­ses­ti täl­lai­nen hal­kea­ma arvioi­tai­siin hylkäysviaksi.

– Näkö­ken­tän alu­ee­na voi­daan pitää sitä aluet­ta, mis­sä tuu­li­la­sin­pyyh­ki­jät liik­ku­vat. Tuu­li­la­sis­ta joh­tu­vat ajo­kiel­lot ovat kui­ten­kin erit­täin har­vi­nai­sia. Vuo­des­sa kat­sas­te­taan noin 2,5 mil­joo­naa autoa, jois­ta noin vii­si kap­pa­let­ta mää­rä­tään ajo­kiel­toon tuu­li­la­sis­ta joh­tuen, tar­kas­ta­ja Tatu Sii­vo­nen Tra­fico­mil­ta kertoo.

Yleen­sä hal­jen­nut tuu­li­la­si joh­taa­kin vain kor­jaus­ke­ho­tuk­seen, vaik­ka hal­kea­ma oli­si kul­jet­ta­jan näkö­ken­tän alu­eel­la. Kor­jaus­ke­ho­tuk­sia ajo­neu­vo voi kerä­tä kat­sas­tuk­ses­sa kol­me kap­pa­let­ta, ennen kuin lop­pu­tu­lok­se­na on hyl­käys kat­sas­tuk­ses­sa, joten välil­li­ses­ti hal­jen­nut lasi voi myös joh­taa omis­ta­jan kan­nal­ta har­mil­li­seen lopputulokseen.

Tuu­li­la­siin liit­ty­viä kor­jaus­ke­ho­tuk­sia kir­joi­te­taan vuo­des­sa noin 100 000 kap­pa­let­ta. Lisäk­si tuu­li­la­sei­hin liit­ty­viä hyl­käys­vi­ko­ja löy­tyy vuo­des­sa noin 1 500 kap­pa­let­ta. Sil­loin lasi on sel­lai­ses­sa kun­nos­sa, että se ei joh­da ajo­neu­von ajo­kiel­toon, mut­ta ajo­neu­vo ei läpäi­se kat­sas­tus­ta ja se tulee esit­tää jäl­ki­tar­kas­tuk­seen kuu­kau­den kuluessa.

Tuu­li­la­sin hal­kea­ma voi siis kui­ten­kin olla vaa­ra lii­ken­ne­tur­val­li­suu­del­le. Tämä vaa­ra voi syn­tyä muu­ta­mas­ta muus­ta­kin syys­tä kuin hal­kea­man hei­jas­ta­mas­ta valos­ta. Lii­ma­la­si on useis­sa nyky­au­tois­sa osa korin kan­ta­vaa raken­net­ta. Tämä kan­ta­vuus voi hei­ken­tyä, jos kak­si­ker­rok­si­sen lasin toi­nen­kin ker­ros on hal­ki. Apu­kus­kin puo­len air­bag tukeu­tuu lau­e­tes­saan tuu­li­la­siin. Jos lasi ei ole niin vah­va kuin sen tuli­si olla, air­bag ei ehkä toi­mi val­mis­ta­jan tar­koit­ta­mal­la tavalla.

Tuu­li­la­sin kun­to voi joh­taa kor­jaus­ke­ho­tuk­seen, vaik­ka lasi oli­si peri­aat­tees­sa ehjä­kin. Erit­täin kulu­nut lasi voi olla ris­ki yöai­kaan tai aurin­gon pais­taes­sa mata­lal­ta. Ajo­kiel­toon nämä kulu­mat tus­kin kos­kaan johtavat.

– Lasin pitäi­si olla suun­nil­leen hiek­ka­pu­hal­let­tu, että se oli­si ajo­kiel­lon syy. Kulu­mi­nen voi sil­ti olla hyvin­kin hai­tal­lis­ta näke­mi­sel­le. Mones­ti omis­ta­jaa har­mit­taa tuu­li­la­sin kulu­mi­ses­ta saa­tu kor­jaus­ke­ho­tus, mut­ta tuu­li­la­sin vaih­don jäl­keen on var­mas­ti muka­vam­pi ajel­la, kun lasis­ta näkee parem­min ulos, Sii­vo­nen miettii.

Jos oma ajo­neu­vo sat­tui­si kuu­lu­maan sii­hen äärim­mäi­sen vali­koi­tuun jouk­koon, jon­ka tuu­li­la­sin kun­to aiheut­taa ajo­kiel­lon kat­sas­tuk­ses­sa, voi omis­ta­ja aina käyt­tää oikeut­taan hakea muu­tos­ta kat­sas­tuk­sen tulok­seen. Muu­tos­ta hae­taan Traficomilta.

Tuu­li­la­sin kun­nos­ta joh­tu­via muu­tos­ha­ke­muk­sia tulee erit­täin har­voin. Tuu­li­la­sin kun­to jät­tää har­voin tul­kin­nan­va­raa, sil­lä vii­me vuo­sien har­vat muu­tok­sen­haut eivät ole menestyneet.

– Vii­mei­sen kol­men vuo­den aika­na muu­tos­ta tuu­li­la­sin hal­kea­mas­ta joh­tu­viin kat­sas­tus­pää­tök­siin on haet­tu vain kak­si ker­taa. Molem­mat muu­tok­sen­haut hylät­tiin. Uskoi­sin, että tapauk­set ovat olleet niin sel­kei­tä, ettei tul­kin­nan­va­raa ole ollut. On hyvä merk­ki, ettei muu­tok­sen­haul­le koe­ta ole­van tämän enem­pää tar­vet­ta, Sii­vo­nen päättää.