Työt­tö­mien mää­rä jat­koi kas­vua Pohjois-Pohjanmaalla

Poh­jois-Poh­jan­maal­la oli maa­lis­kuun lopus­sa 23 100 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa, mikä on 2 400 työ­tön­tä enem­män kuin vuo­si sit­ten (+12 %). Lomau­tet­tu­jen mää­rä on edel­leen kor­kea ja maa­lis­kuus­sa kokoai­kai­ses­ti lomau­tet tuja oli lähes 3 200. Lomau­tet­tu­jen mää­rä nousi vuo­den 2023 maa­lis­kuus­ta 740 hen­ki­löl­lä ja lomau­tuk­set koh­dis­tui­vat eri­tyi­ses­ti raken­nusa­lal­le kir­ves­mie­hiin ja raken­nus­puusep­piin sekä talon­ra­ken­ta­jiin. Uusien avoi­mien työ­paik­ko­jen tar­jon­nas­sa on näh­tä­vis­sä pudo­tus­ta aiem­paan koko maa­kun­nan alueella.

Lue lisää

Päät­tä­jäl­tä: Kuusa­mon­tien perus­pa­ran­nuk­sen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat arvioitavana

Luin ensim­mäi­set poliit­ti­set asia­kir­jat ja suun­ni­tel­mat jos­kus 1980-luvul­la Salois­ten sivu­kir­jas­ton lukusa­lis­sa. Enpä osan­nut perus­kou­lun opp­pi­laa­na tuol­loin aavis­taa, että vie­lä aikui­se­na­kin luki­sin sil­mät kii­luen ase­ma­kaa­va­hank­kei­den selos­tuk­sia, YVA-ohjel­mia tai ympä­ris­tö­lu­pien asiakirjoja.


Lau­lu­pe­li­man­neil­ta uusi ääni­te sekä konsertti

Iin Lau­lu­pe­li­man­nit juh­lis­ta­vat 650 vuot­ta täyt­tä­vää koti­kun­taa Tuu­len ter­vei­set ‑äänit­teel­lä, johon on koot­tu van­han Iin alu­een soi­tin­musiik­kia 1800- ja osin jopa 1700-luvuil­ta. Tuol­loin Iin pitä­jään kuu­lui pal­jon nykyis­tä laa­jem­pi alue Iijoen ja Kii­min­ki­joen var­sil­ta. Myös levyn lau­lut ovat peräi­sin 1800-luvun lopul­ta sekä vii­me vuo­si­sa­dan alkupuolelta. 


Kii­min­ki­päi­viä syy­tä tukea

Eri­lais­ten vapaa­eh­toi­sin voi­min jär­jes­tet­ty­jen tapah­tu­mien aikaan­saa­mi­ses­sa on suu­ri työ, joka jää mones­ti näky­mät­tö­miin tapah­tu­miin osal­lis­tu­jil­ta. Esi­mer­kik­si kesä­ta­pah­tu­mien suun­nit­te­lu aloi­te­taan jo tal­vi­sai­kaan ja tapah­tu­mien onnis­tu­mi­nen vaa­tii jär­jes­tä­mi­seen osal­lis­tu­jil­ta suur­ta sitou­tu­mis­ta. Kii­tok­set saat­ta­vat olla harvassa.


Kir­ja: Teks­tii­li­kä­si­työn his­to­ri­aa nykyvinkkelistä

Tie­to­kir­jai­li­ja, kas­viar­keo­lo­gi ja bio­lo­gi sekä neu­lo­ja ja neu­le­suun­nit­te­li­ja Tei­ja Alan­ko läh­ti tut­ki­mus­mat­kal­le koh­ti teks­tii­li­kui­tu­jen ja kudel­mien juu­ria. Aja­tuk­se­na hänel­lä oli koo­ta tie­toa ja samal­la oppia lisää van­ho­ja käsi­työ­tai­to­ja. Mat­kal­ta men­nei­syy­teen syn­tyi Vas­ta­pai­no-kus­tan­ta­mon jul­kai­se­ma kir­ja Nok­kos­vil­laa ja värt­ti­nän­keh­riä — Tari­na teks­tii­li­kä­si­työn historiasta.