Arjen tur­val­li­suu­den puolesta

Tule­vis­sa alue­vaa­leis­sa on kyse ihmis­ten arjen tur­val­li­suu­den var­mis­ta­mi­ses­ta. Se tar­koit­taa olo­suh­tei­ta, jois­sa jokai­nen voi kokea oman hen­ki­lö­koh­tai­sen arken­sa tur­val­li­sek­si. Poli­tiik­ko­jen tär­kein teh­tä­vä on var­mis­taa ihmis­ten tur­val­li­nen arki Poh­jois-Poh­jan­maal­la ja Suomessa.

Lue lisää

Aikuis­neu­vo­la­toi­min­nas­ta laa­tu­vuo­sia maa­kun­nan ikääntyville

Jo jon­kin aikaa van­hus­ten­hoi­dos­sa on ollut tavoit­tee­na vähen­tää lai­tok­sis­sa asu­vien mää­rää ja pai­not­taa koto­na asu­mis­ta. Aja­tus on kau­nis, kos­ka koto­na­han mei­dän kaik­kien on paras olla. On kui­ten­kin hyvä pysäh­tyä tar­kas­te­le­maan koti­hoi­dos­sa ole­vien ikäih­mis­ten tilan­net­ta kun­ta­koh­tai­ses­ti, asuu­ko koto­na lii­an huo­no­kun­toi­sia van­huk­sia ja mitä voi­si teh­dä koto­na pitem­pään pär­jää­mi­sen edistämiseksi.



Vaa­li­uur­nil­la käyn­ti kan­nat­taa myös aluevaaleissa

Heti uuden vuo­den alka­jai­sik­si meil­lä on käsil­lä alue­vaa­lit. Vali­tet­ta­van pal­jon tun­tuu vie­lä ole­van epä­tie­toi­suut­ta niin vaa­leis­ta, omas­ta äänes­ty­sa­lu­ees­ta kuin alue­val­tuus­tois­sa pää­tet­tä­vis­tä asiois­ta. Fak­taa kui­ten­kin on, että tule­vat alue­val­tuu­te­tut käyt­tä­vät ylin­tä pää­tös­val­taa alu­een­sa kai­kis­ta sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon sekä pelas­tus­toi­men pal­ve­luis­ta. Niis­tä, jois­ta tähän saak­ka on pää­tet­ty kun­tien val­tuus­tois­sa, sosi­aa­li- ja ter­veys­lau­ta­kun­nis­sa sekä sai­raan­hoi­to­pii­rin ja pelas­tus­lai­tok­sen eri pää­tök­sen­te­koe­li­mis­sä, ja jois­ta jäl­kim­mäi­set toi­mie­li­met lak­kaa­vat vuo­den 2023 alkuun mennessä.


”Kun hätä on suu­rin, avun on olta­va lähellä”

Tilas­to­jen mukaan pelas­tus­lai­tok­set hoi­ta­vat vuo­sit­tain yli 100 000 teh­tä­vää, jois­ta tuli­pa­lo­ja on noin 12 500 ja lii­ken­ne­teh­tä­viä yli 17 000. Joki­laak­so­jen pelas­tus­lai­tok­sen toi­mia­lu­eel­la teh­tä­viä on noin 3 000 kpl ja Oulu-Koil­lis­maan toi­mia­lu­eel­la liki 5 000 tehtävää.


Lähi­pal­ve­lut tuo­vat vih­reyt­tä ja hyvinvointia

Jokai­ses­sa kun­nas­sa pitää olla vähin­tään yksi hyvin­voin­ti­kes­kus, jos­sa kun­ta­lai­nen saa hoi­det­tua tar­vit­se­man­sa perus­asiat ilman läh­te­mis­tä pitem­mäl­le (toi­sen nurk­kiin asioi­ta hoi­ta­maan). Tämä koko­nai­suus pitää liit­tyä kun­nal­li­seen hyvin­voin­ti­pa­ket­tiin, joka on säi­ly­tet­tä­vä jokai­ses­sa itse­näi­ses­sä kun­nas­sa. Jos tätä perus­asioi­den hoi­toa ei voi­da taa­ta, niin mikä on kun­nan tar­koi­tus? Kun­ta ihmi­siä var­ten, ei päinvastoin!


Ihmi­sen kokois­ta hyvinvointia

Yhteis­ten hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­dem­me jär­jes­tä­mi­ses­sä olem­me uuden äärel­lä. Tähän asti kun­nat ovat olleet se taho, joka jär­jes­tää pal­ve­lut yhdes­sä yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den kans­sa. Jat­kos­sa sosiaali‑, terveys‑, palo- ja pelas­tus­toi­men pal­ve­lut jär­jes­te­tään hyvinvointialueittain. 


Hyviä syi­tä äänestää

Sun­nun­tai­na valit­ta­vis­ta alue­val­tuus­tois­ta ja nii­den val­tuu­te­tuis­ta muo­dos­tuu ajan mit­taan erit­täin mer­kit­tä­viä val­lan­käyt­tä­jiä alueil­laan. Vaik­ka laki sää­te­lee­kin pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­tä, jää val­tuus­toil­le pal­jon sanan­val­taa sii­hen, miten pal­ve­lut jär­jes­te­tään ja mis­tä nii­tä saa. Uudet val­tuus­tot ovat koko Suo­men tasol­la ohjaa­mas­sa jopa 20 mil­jar­din euron vuo­sit­tais­ta käyt­töä. Niin ollen ei ole lain­kaan yhden­te­ke­vää, ket­kä ovat teke­mäs­sä pää­tök­siä täs­sä uudes­sa organisaatiossa.


Onko meil­lä varaa olla panos­ta­mat­ta lähipalveluihin?

Kes­kus­ta toi vaa­li­kam­pan­jan alku­vai­heis­sa sel­keäs­ti esiin aja­tuk­sen lähi­pal­ve­lu­jen vah­vis­ta­mi­ses­ta, kun haas­toim­me mui­ta puo­luei­ta mukaan esit­tä­mäl­lä jokai­seen kun­taan ter­veys­a­se­man kal­tais­ta lähi­pal­ve­lu­pis­tet­tä. Kävi­pä niin, että joku puo­lue piti sitä lii­an kal­lii­na idea­na ja toi­nen röyh­keä­nä populismina.