Kannanotto
Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn rakenteet on saatettava kuntoon — hyvinvointialueen ja kuntien välinen koordinaatio on otettava heti työn alle
Lue lisääNaisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn rakenteet on saatettava kuntoon — hyvinvointialueen ja kuntien välinen koordinaatio on otettava heti työn alle
Lue lisääMinun Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa asukkailleen loistavat elinolosuhteet. Asukkaiden terveys on hyvä ja väestö on koulutettua, työpaikkaomavaraisuus on alueellamme vahva. Työllisyysaste on korkea ja työllistymismahdollisuudet moninaiset, kaikille löytyy väylä työelämään. Ajankäyttö on hallinnassa ja tasapainossa. Ihmisten työssäjaksaminen ja jaksaminen ylipäätään on hyvää tasoa. Kestävästi huomioitu ympäristö, luonnon läheisyys ja toimivat yhteisöt luovat hyvät edellytykset niin yhteisöille kuin yksilöille. Asukkaat osallistuvat aktiivisina toimijoina oman alueen toimintaan. Julkinen talous on terveellä pohjalla. Taiteella, kulttuurilla ja luovuudella on tilaa olla ja kasvaa. Yhteisöllisyys, välittäminen ja toisten arvostaminen on meille luontaista ja tärkeää. Palvelut ovat lähellä ja ihminen niiden keskiössä. Meillä on turvallista asua ja elää.
Joulu oli ja meni, ja useimmissa kodeissa joulukuusistakin on luovuttu jo loppiaisen tienoilla. Sen sijaan, että joulukuusen hylkäisi roskakatokseen, voi sen lahjoittaa eteenpäin esimerkiksi hevostallille.
Omaishoitoperheiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät aluevaalien jälkeen hyvinvointialueen vastuulle ja järjestettäviksi, se tulee merkitsemään isoa muutosta omaishoitosopimuksen tehneille henkilöille. Myös omaishoidon tuen uudet, alueelliset kriteerit ja palkkioiden tasot siirtyvät tulevien aluevaltuutettujen päätettäviksi. Uskallan väittää, että suuri osa Pohjois-Pohjanmaan omaishoidontuen saajista (4377 tuen saajaa) ei ole tiedostanut, kuinka suuresta muutoksesta on kysymys.
Äänestäjien innostus ja kiinnostus historian ensimmäisiä aluevaaleja kohtaan on ollut varsin vaisua. Aluevaalien äänestysprosentin pelätään jäävän alhaiseksi. Miksi näin, vaikka vaaleissa valitaan päättäjät aluevaltuustoihin, jotka päättävät kaikille tärkeistä terveyteen liittyvistä palveluista?
Viime eurovaaleissa äänestysprosentti oli 43 ja viime kesäkuun kuntavaaleissa päästiin kautta aikojen kehnoimpaan 55 prosenttiin. Onko kyseessä tilapäinen notkahdus, vai onko ihmisten kiinnostus äänestää ja vaikuttaa rapautumassa?
Rantapohja kysyi kolmelta alueen kokeneelta veteraanipoliitikolta ja vaikuttajalta, miksi nyt olisi tärkeää äänestää ja mietteitä sote-uudistuksesta.
Rantapohjasta 11.1.1973: “Elä sinä nyt siinä hypi ja reuho, eihän sulloo mittään hättää”, sanoi mökin ukko vasikkaa teurastaessaan. A.L.Ylikiiminki
Päättäjille esitettävien kuvaajien käppyrät näyttävät uhkaavilta ja tilanne hallitsemattomalta. Mikä lääkkeeksi yhtälöön, jossa väestö ikääntyy, perheiden haasteet lisääntyvät, työntekijöiden saatavuus heikkenee eivätkä tietojärjestelmät keskustele keskenään?
Nykyajan poliisit eivät edes tutki auton hajottamista, vaikka olisi todistaja. Nuoriso saa tehdä, mitä haluaa.
Suomalaiset ovat saaneet riesakseen joukon kansansairauksiksi luokiteltavia tauteja. Merkittäviä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja erilaiset keuhkosairaudet.
Aluevaaleissa, etenkin vaalikoneissa ja ‑keskusteluissa, korostuu sote-uudistus. Pelastustoimesta kysytään ja puhutaan vähän, monesti epäoleellisia asioita varsinaisten palvelujen kannalta. Pelastustoimen osuus hyvinvointialueen kokonaismenoista tulee olemaan vain muutaman prosentin. Toimialamme vaikuttavuus alueen turvallisuuteen on kuitenkin budjettiaan suurempi. Pelastuslaitoksen asiakkaita ovat kaikki alueen asukkaat, yritykset ja laitokset, kunnat sekä alueella liikkuvat ja oleskelevat ihmiset. Asiakkuus korostuu silloin, kun pelastuslaitoksen apua tarvitaan kiireellisesti onnettomuustilanteissa.