Artikkelit joiden kirjoittaja on Teea Tunturi

Ari Alatossava totesi talousarviota esitellessään, että vuosi 2026 on Oululle vuosi, jolloin se voi näyttää koko Suomelle ja Euroopalle osaamistaan. Tapahtumat, investoinnit ja rohkeat ratkaisut vievät Oulua eteenpäin, hän sanoi. Kuvat: Teea Tunturi

Haukipudas, Jääli, Kello, Kiiminki, Oulu, Yli-Ii, Ylikiiminki 25.09.2025 11:30

Oulu jat­kaa mit­ta­via inves­toin­te­jaan elin­voi­man hyväksi

Oulun kau­pun­ki inves­toi ensi vuon­na eri­tyi­ses­ti lap­siin ja nuo­riin. Suu­rin osa kau­pun­gin kol­men seu­raa­van vuo­den 655 mil­joo­nan euron inves­toin­neis­ta on päi­vä­ko­ti- ja kou­luin­ves­toin­te­ja. Samaan aikaan sivis­tys- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut kui­ten­kin etsii sääs­tö­jä muun muas­sa uudis­ta­mal­la pal­ve­lu­verk­ko­aan, jon­ka vai­ku­tuk­set koh­dis­tu­ne­vat Ran­ta­poh­jan alu­eel­la eri­tyi­ses­ti Kiiminkiin.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Vilma Sanaksenaho, Niilo Sipola ja Henri Siurua Oijärven paliskunnasta kertovat, että paliskunta on jo menettänyt rannikkoalueen tuulivoimalle, ja nyt pelkona on, että rakentaminen etenee sisämaahan asti. Kuva: Teea Tunturi

Ii 24.09.2025 08:46

Tuu­li­voi­ma­hank­keet aja­vat porot ahtaal­le – Oijär­ven palis­kun­ta: “Koh­tuut­to­man hai­tan raja on jo ylitetty”

Tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­nen ete­nee vauh­dil­la Ran­ta­poh­jan alu­eel­la. Pai­kal­li­set poron­hoi­ta­jat ker­to­vat elä­vän­sä jat­ku­vas­sa epä­var­muu­des­sa, kun voi­ma­lat ja huol­to­tiet val­taa­vat perin­tei­siä lai­dun­mai­ta. Hei­dän mukaan­sa kyse ei ole vain talou­del­li­ses­ta iskus­ta, vaan koko­nai­sen vuo­si­sa­tai­sen kult­tuu­rin tulevaisuudesta.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Pahkakosken tuulivoimapuisto toi sähköt Isosuon suotornille. Kauko Kakko muistuttaa, että samalla alue menetti osan rauhaansa. Kakon mielestä tuulivoiman hyödyt jäävät paikallisille laihoiksi, vaikka luontovaikutukset ovat suuret. – En usko, että kukaan tulee tänne myllyjä ihailemaan, Kakko toteaa. Kuvat: Teea Tunturi

Yli-Ii 22.09.2025 15:30

Tuu­li­voi­mayh­tiö säh­köis­ti Iso­suon suotornin

Yli-iiläi­nen Kau­ko Kak­ko hyp­pää suo-ojan yli ja suun­taa lop­pu­met­rit koh­ti Iso­suon lai­taan vuon­na 2002 raken­net­tua tor­ni­mök­kiä. Mök­ki on Syväm­maan Luon­to ry:n unel­mien täyt­ty­mys ja taan­noi­nen haa­ve kehit­tää suo­mat­kai­lua alu­eel­la. Vuo­det ovat teh­neet teh­tä­vän­sä, ja Kak­ko myön­tää, että jotain tart­tis kipeäs­ti tehä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Kiimingin seurakunnan kirkkoherra Pauli Niemelä osti pappilan perheelleen tämän vuoden keväällä. Kesän aikana uudet omistajat ovat muun muassa uusineet portaat ja talon edustan kivetyksiä sekä muokanneet pihan kaatoja rakennukselle suotuisammaksi. Kuvat: Teea Tunturi

Haukipudas, Ii, Kiiminki, Yli-Ii, Ylikiiminki 17.09.2025 08:45

174-vuo­tias Kii­min­gin pap­pi­la siir­tyi yksi­tyi­so­mis­tuk­seen – Pap­pi­la­kult­tuu­ri henkitoreissaan

Ensim­mäi­nen laki pap­pi­loi­den raken­ta­mi­ses­ta Suo­meen annet­tiin jo 1300-luvul­la. Mää­räyk­set piti­vät sisäl­lään yksi­tyis­koh­tia muun muas­sa huo­nei­den luku­mää­räs­tä sekä lisä­ra­ken­nuk­sis­ta. Ne kos­ki­vat luon­nol­li­ses­ti myös kii­min­ki­läi­siä, jot­ka 1781 lopul­la osti­vat Jaa­ra­lan tilan, jol­la sijait­si riit­tä­väs­ti vil­je­lys­maa­ta ja hir­si­nen pää­ra­ken­nus. Tuol­loin seu­ra­kun­ta oli saa­nut lupauk­sen omas­ta papista.

Jäälin asukasyhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Tikkala on järkyttynyt kaupungin toiminnasta potentiaalisia tuulivoima-alueita nimetessä. Jäälin Järvenpäänkankaan potentiaalinen alue sijaitsee keskellä asukkaiden talkoilla rakentamaa Jäälin ja Koitelin välistä suosittua erämaareittiä. Kuvat: Teea Tunturi

Jääli, Yli-Ii 16.09.2025 00:03

Kau­pun­gin poten­ti­aa­li­set tuu­li­voi­ma-alu­eet hier­tä­vät asukkaita

Oulun kau­pun­ki on mää­ri­tel­lyt tuu­li­voi­man stra­te­gi­sis­sa lin­jauk­sis­saan poten­ti­aa­lia­luei­ta, jot­ka toden­nä­köi­ses­ti sovel­tui­si­vat alle seu­dul­li­sen koko­luo­kan (mak­si­mis­saan yhdek­sän voi­ma­lan suu­rui­sen) tuu­li­voi­mal­le. Poten­ti­aa­lia­lueil­la ei ole todet­tu kau­pun­gin lin­jaus­ten mukais­ten suo­jae­täi­syyk­sien tai mui­den tie­dos­sa ole­vien asioi­den perus­teel­la tuu­li­voi­maa estä­viä tekijöitä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

No Picture

Jääli, Toimittajalta 16.09.2025 00:01

Tätä en halun­nut tunnustaa

Kävin jon­kin­moi­sen tais­te­lun itse­ni kans­sa sii­tä, kir­joi­tan­ko tämän seu­raa­van kolum­nin vai en. Häpeä omas­ta tyh­myy­des­tä ja hui­ja­tuk­si tule­mi­ses­ta sai melkein…

Komppasuolla on kokeiltu monia ennallistamistoimia ensimmäistä kertaa. Hanke on opettanut paljon. Sidosryhmät vierailivat suolla syyskuun alussa tutustumassa saavutettuihin tuloksiin. Kuvat: Teea Tunturi

Ii 08.09.2025 14:00

Soi­den ennal­lis­ta­mi­nen läm­mit­tää poro­y­rit­tä­jän miel­tä – Oijär­ven Komp­pa­suol­ta etsi­tään oppia entis­ten tur­ve­tuo­tan­toa­luei­den ennallistamiseen

Vuon­na 2021 käyn­nis­ty­neen kan­sain­vä­li­sen MER­LIN-hank­keen yhdek­si pilot­ti­koh­teek­si vali­koi­tui Oijär­vel­lä sijait­se­va tuo­tan­nos­ta pois­tu­nut Komp­pa­suon turvetuotantoalue. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Vepsän vanhan kyläkoulun katto- ja ikkunaremontin valmistumisjuhla oli osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä, joiden yhteydessä järjestetään vuosittain kymmeniä tuhansia tapahtumia 48 maassa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Koulun ikkunat ja katto on jo uusittu, seuraavaksi vuorossa on koko komeuden maalaaminen. Kuvat: Teea Tunturi

Ylikiiminki 08.09.2025 12:15

Vep­säl­lä juh­lit­tiin liki sata­vuo­ti­aan kou­lun kat­to- ja ikku­na­re­mon­tin valmistumista

Tähän men­nes­sä teh­dyt 2 299 tal­koo­työ­tun­tia saa­vat vie­lä jat­koa, kun nyt val­mis­tu­neen kat­to- ja ikku­na­re­mon­tin jäl­keen Vep­sän vuon­na 1926 val­mis­tu­nut kou­lu maa­la­taan ja sisä­puo­len kun­nos­tus­ta jatketaan. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Kuusamontien kehittämisen yleissuunnitelmaa esiteltiin Jäälissä, ja vaikka tieratkaisua on odotettu jo vuosikymmeniä, eivät tunnelmat silti ole hyvät. Leventyvä tie lähestyy taloja ja yrityksiä, ja asukkaat kokevat tilanteen hyvin epävarmaksi. Kuvat: Teea Tunturi

Jääli, Kiiminki 04.09.2025 15:03

Kuusa­mon­tien kehit­tä­mi­nen nyky­pai­kal­leen on kova isku lähia­suk­kail­le ja ‑yrit­tä­jil­le

Tou­ko­kuus­sa Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sen lii­ken­ne­vas­tuu­alue päät­ti, että Kuusa­mon­tien kehit­tä­mis­tä jat­ke­taan siten, että se paran­ne­taan nyky­pai­kal­leen, eikä uut­ta Jää­lin kier­tä­vää tie­lin­jaus­ta rakenneta. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus