Kävim­me kier­te­le­mäs­sä Oulun poh­jois­osan lähiöis­sä. Kilo­met­re­jä mit­ta­riin ker­tyi muka­van­lai­ses­ti, rei­lut 170 km. Kuva­sim­me koh­tei­ta ja jutu­tim­me asuk­kai­ta. Oulu on todel­la moni­puo­li­nen kau­pun­ki, eikä sitä voi ehkä käsit­tää ennen kuin läh­tee kun­nol­la liik­keel­le edem­mäs koti­nur­kil­ta. Toki­han useim­mis­sa taa­ja­mis­sa löy­tyy yhtä ja tois­ta esi­tel­tä­vää, mut­ta on hyvä käy­dä välil­lä naa­pu­ri­ky­lil­lä­kin, jot­ta kau­em­pa­na ole­via paik­ko­ja ei unohda. 

Kun­ta­ta­lous ei ole edes sel­vin­nyt edel­li­sis­tä talou­del­li­sis­ta ahdin­gois­ta, kun koro­na tar­jo­aa jo seu­raa­vaa. Yhä useam­pi kun­ta kär­sii suu­ris­ta talous­on­gel­mis­ta, ja Oulus­sa talou­den saral­la on myös vai­ke­aa. Kan­sal­li­set ja glo­baa­lit haas­teet, kuten väes­tön ikään­ty­mi­nen ja huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­nen, näky­vät myös Oulus­sa, vaik­ka olem­me­kin ikä­ra­ken­teel­taan alu­eem­me nuo­rim­pia kuntia.