Lait­toi miet­ti­mään, kun ensi ker­ran kuu­lin Ollin­kor­ven tuu­li­voi­ma­puis­tos­ta ja sen laa­juu­des­ta, että nämä myl­lyt­hän näky­vät Poh­jois-Iin ja Olha­van lisäk­si esi­mer­kik­si Yli­ran­nal­le, jos­ta lähin myl­ly noin 3,5 km ja Yli-Iihin Kar­ja­lan­tiel­le, lähin myl­ly alle 5 km. Lisäk­si monet muut­kin myl­lyt näky­vät Yli-Iin moneen kolkkaan.

Aje­lin kaup­pa­reis­sul­ta kotiin­päin. Mar­tin­nie­men­tiel­lä perää­ni lii­mau­tui mus­ta Mer­su. Kai­kes­ta pää­tel­len sil­lä oli kii­re ja sitä jurp­pi tien tuk­ko­na ole­va kuu­den­kym­pin nopeut­ta aja­va van­ha pap­pa­rai­nen. Minua pelot­ti mel­kein perä­pus­ku­ris­sa kiin­ni aja­va meno­pe­li ja vilau­tin huo­mio­va­lo­ja. Pel­kä­sin, että ei näe ja ajaa koh­ta pääl­le, kun ei kän­ny­kän tui­jot­ta­mi­sel­ta huo­maa edes­sä ajavaa.

Tut­ki­mus­ten mukaan las­ten paras kas­vu­paik­ka on koti.