Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Uusi Val­ta­rin kou­lu ja häiriöt

Tiis­tain 27.1. Ran­ta­poh­jas­sa oli jut­tu uuden Val­ta­rin kou­lun raken­ta­mi­ses­ta. Jutus­sa mai­nit­tiin myös info­ti­lai­suus, jos­sa kou­lun naa­pu­rus­to sai esit­tää kysy­myk­siä ja mah­dol­li­sia huo­le­nai­hei­ta hank­kee­seen liittyen.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Teks­ta­rit

Val­tion vel­ka. Suo­men vel­ka lähen­te­lee 90% Bkt:stä ja Suo­mi on lai­tet­tu “tark­kai­lu­luo­kal­le”. Ita­lial­la, Rans­kal­la ja Espan­jal­la vel­ka lähen­te­lee 200 % Bkt:stä. Mil­lä luo­kal­la he ovat. Vai onko niin että iso­jen mait­ten ei tar­vit­se muu­ta kuin, että he sano­vat eroa­van­sa EU:sta ja euros­ta, niin he saa­vat heti velat anteeksi?

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Her­van datakeskushanke

Iin Her­van data­kes­kus­han­ke jul­kis­tet­tiin 3.12.2025. Tosia­sias­sa raken­teil­la ole­va säh­kö­ase­ma ja suun­nit­teil­la ole­va data­kes­kus eivät sijait­se Her­vas­sa vaan Yli-Olha­van Kärp­pä­suol­la. Onko siis ame­rik­ka­lai­nen tek­no­jät­ti Meta onnis­tut­tu hou­kut­te­le­maan ”peh­meäl­le suol­le”. Onnek­si Meta ei ole köy­hä eikä pie­ni. Suun­nit­te­lua­lue on yli 1100 heh­taa­rin laa­jui­nen. Kärp­pä­suol­ta on maan­teit­se Iin kun­ta­kes­kuk­seen noin 35 km, samoin maan­teit­se Ouluun ja Kemiin kum­paan­kin noin 80 km. Tun­nen alu­een, kos­ka olen kotoi­sin Kärp­pä­suol­ta ja edel­leen teen usein koti­pai­kal­la­ni kai­ken­lai­sia töi­tä. Koti­paik­ka­ni ei kuu­lu hankealueelle.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kie­ri­kis­sä yli 9 000 vierailijaa

Tie­de­kes­kus Kie­ri­kis­sä Yli-Iis­sä vie­rai­li vii­me vuon­na yli 9 000 esi­his­to­rias­ta kiin­nos­tu­nut­ta kävi­jää. Kie­ri­kin ohjel­mis­tos­sa suo­si­keik­si nousi­vat Mui­nais­tu­lien yöt, jot­ka hou­kut­te­li­vat kivi­kau­den kylään nuo­tion lois­tee­seen yöpy­mään yli 80 vierasta.



Oma­Kan­ta-sovel­lus muis­tut­taa tehosterokotteista

Oma­­Kan­­ta-sovel­­lus muis­tut­taa jat­kos­sa kaik­kia 25‑, 45- ja 65-vuo­­tiai­­ta suo­ma­lai­sia jäyk­kä­kou­ris­tus­ro­kot­teen tehos­tees­ta. 25-vuo­­tiai­­den roko­te sisäl­tää myös hin­ku­ys­kän tehos­te­ro­kot­teen. Roko­tus­muis­tu­tuk­sen saa, kun…


Lap­sia syn­tyi hiu­kan enemmän

Vuon­na 2025 syn­tyi 2 115 las­ta enem­män kuin edel­tä­vä­nä vuon­na. Lap­sia syn­tyi yhteen­sä 45 835. Syn­ty­vyys kas­voi vuo­des­ta 2024, sil­lä vuon­na 2025 enna­kol­li­nen koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli 1,30, kun vuon­na 2024 se oli 1,25, ker­too Tilastokeskus


OP Poh­jo­lan pank­kien yri­tys­lai­noi­tus kasvoi

Osuus­pan­kit myön­si­vät pie­nil­le ja kes­ki­suu­ril­le yri­tyk­sil­le vii­me vuon­na aiem­paa enem­män luot­to­ja eri­tyi­ses­ti uusiin inves­toin­tei­hin, ker­too OP Poh­jo­la tie­dot­tees­saan. OP Poh­jo­la tar­kis­ti vii­me vuon­na luot­to­po­li­tiik­kaan­sa pk-yri­tys­ten kas­vun tuke­mi­sek­si. Pk-yri­tys­ten talous­ti­lan­ne on vakaa, räs­tit ovat vähen­ty­neet ja tal­le­tuk­set kas­va­neet. Kas­vun vah­va käyn­nis­ty­mi­nen vaa­tii myös kulut­ta­jien luot­ta­muk­sen palautumista.


Hau­Pan Fut­sal-nai­set haki­vat pis­teet kotiin Raahesta

Hau­Pan Fut­sal-nai­set pää­si­vät vii­kon­lop­pu­na taas aske­leen lähem­mäs paik­kaa Nais­ten Fut­sal Lii­gan kar­sin­nois­sa, kun AS Moon kaa­tui koto­naan Raa­hes­sa luvuin 2–6. Tuli­te­räl­lä Koi­vu­luo­to Aree­nal­la pela­tun pelin jäl­keen Hau­Pa on edel­leen sar­jas­sa toi­se­na, kun ero kär­ki­paik­kaa pitä­vään FTK Tor­nioon on kol­me pis­tet­tä. Taka­na tule­vaan VIFK:iin on mat­kaa kah­dek­san pis­tet­tä, jos­kin vaa­sa­lai­set ovat pelan­neet yhden pelin vähemmän.



Kau­pun­gin tilo­ja ava­taan asu­kas­ryh­mien ja jär­jes­tö­jen ilta­käyt­töön. Tilo­ja myös Ran­ta­poh­jan alueella

Oulun kau­pun­ki on avan­nut kou­lu­jen, moni­toi­mi­ti­lo­jen ja päi­vä­ko­tien tilo­ja asu­kas­ryh­mien sekä jär­jes­tö­jen käyt­töön tam­mi­kuun 29. päi­väs­tä alkaen. Ker­ho- ja kokoon­tu­mis­ti­loik­si on varat­ta­vis­sa kaik­ki­aan 108 tilaa 22 yksi­kös­sä eri puo­lil­la Oulua. Tilat ovat mak­sut­to­mia ja nii­tä on mah­dol­lis­ta käyt­tää iltai­sin var­si­nai­sen toi­min­ta-ajan ulkopuolella.Tilojen avaa­mi­ses­ta on päät­tä­nyt sivistys‑, lii­kun­ta- ja kult­tuu­ri­lau­ta­kun­ta vuon­na 2024.



Här­kä­vii­kois­ta kulttuurivuoteen

Kan­sa­tie­teen mukaan aikaa lop­piai­ses­ta las­kiai­seen tai Marian­päi­vään on kut­sut­tu här­kä­vii­koik­si. Kus­taa Vil­ku­nan mukaan nimi juon­taa lou­nai­seen Suo­meen, mis­sä mui­noin on käy­tet­ty här­kiä mm. met­sä­töis­sä veto­juh­ti­na. Samaa ajan­jak­soa on kut­sut­tu myös­kin sel­kä­viik­ko­jen nimellä.


Monen­lai­sia havaintoja

Ran­ta­poh­jas­ta 24.1.1980: Jos­kus 30–40-luvulla Oulus­sa eräs her­ra oli osta­nut auton, joka vään­net­tiin vei­vil­lä käyn­tiin. Kun her­ra kumar­tui vei­viä kään­tä­mään, hänen hat­tun­sa puto­si maa­han. Pai­kal­le saa­pui hie­no van­ha rou­va. Rou­va pani käten­sä kor­van­sa taak­se ja kuun­te­li. Sit­ten hän kai­vaa kuk­ka­ros­ta 10 p ja sanoo: “En ole ennen noin isoa ja hie­noa pose­tii­via kuun­nel­lut­kaan” ja pudot­ti rahan her­ran hat­tuun. Sivus­ta kuun­nel­lut mummu


Kuu­kau­den esi­ne: Päre ja traa­ni­lamp­pu, mui­nai­set valon tuojat

Parin sadan vuo­den taka­na on se aika, jol­loin suo­ma­lai­sen ilta-aska­reen ja aamu­hä­mä­rän tär­kein valai­sin oli päre. Män­ty­puus­ta kis­kot­tu rei­lun kyy­nä­rän mit­tai­nen, kol­men, nel­jän sen­tin levyi­nen ja parin mil­lin pak­su­nen puusui­ka­le. Savu­pir­teis­sä päre oli tär­kein valaisin.