Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Syr­ji­mi­nen ei ole oikein

Vähem­mis­tö­jen syr­ji­mi­nen ei ole oikein, kos­ka ihmi­set eivät voi vali­ta ihon­vä­ri­ään, sek­su­aa­li­suut­taan tai sai­rauk­si­aan. Jos jou­dut onnet­to­muu­teen ja hal­vaan­nut osak­si, et voi asial­le mitään, mut­ta sil­ti ihmi­set voi­vat tul­la nau­ra­maan sinul­le ja puhua selän taka­na pahaa. 

Lue lisää

Kult­tuu­ri­mat­ka meänkielellä

Kävim­me luo­kan kans­sa Ope­tus­hal­li­tuk­sen rahoit­ta­mal­la ret­kel­lä Haa­pa­ran­nas­sa. Läh­dim­me loka­kui­se­na aamul­la Val­ta­rin kou­lul­ta bus­sil­la Haa­pa­ran­taa koh­ti ja mat­kal­la sin­ne pysäh­dyim­me Tor­nios­sa kat­so­maan Koja­mo-veis­tos­ta. Kävim­me myös Can­dy Worl­dis­sa ennen Her­man­so­nil­le saa­pu­mis­ta, jos­sa saim­me ohja­tun kier­rok­sen meän­kie­lel­lä. Lopuk­si kävim­me syö­mäs­sä Ikeas­sa, jon­ka jäl­keen läh­dim­me takai­sin Iihin. 


Val­tuus­toa­loi­te avan­to­uin­ti­pai­kas­ta Kiviniemeen

Anne­ma­ri Eno­jär­vi (ps.) on jät­tä­nyt val­tuus­toa­loit­teen Oulun kau­pun­gin­val­tuus­tol­le avan­to­uin­ti­pai­kan toteut­ta­mi­ses­ta Kivi­nie­men ran­taan. Hau­ki­pu­taan, Kel­lon ja Kivi­nie­men alu­eel­la on usei­ta avan­to­uin­nis­ta kiin­nos­tu­nei­ta hen­ki­löi­tä. Ainut mah­dol­li­nen läpi tal­ven toi­mi­va avan­to­paik­ka on Oulun Tuirassa. 


Valon­juh­la valai­see Iin ensi viikolla

Iis­sä vie­te­tään Valon­juh­laa val­ta­kun­nal­li­sen Mie­len­ter­veys­vii­kon aika­na 22.–26.11. Valoa pimey­teen tuo­daan ympä­ri Iitä kun­nan hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den sekä pai­kal­lis­ten kult­tuu­ri­toi­mi­joi­den yhteistyönä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Jou­lua availlaan

Ran­ta­poh­jas­ta 24.2.1977: Sat­tui­pa jos­kus vii­si­tois­ta vuot­ta sit­ten sel­lai­nen haus­ka tapaus, kun polii­sit ja eräs isän­tä sat­tui­vat juu­ri yhtä aikaa los­sil­le. Sii­nä polii­sit ryh­tyi­vät rat­saa­maan isän­nän trak­to­ria. Polii­sit käs­ki­vät isän­nän pan­na valot pääl­le. Noh, isän­tä vään­si valo­kat­kai­si­jas­ta, mut­ta mitään ei tapah­tu­nut. Polii­sit heti isän­näl­le, että eihän valot ole­kaan kun­nos­sa. Sii­hen isän­tä tokai­si, että “ette­kö tie­dä että kun ollaan los­sil­la, niin eihän se hyvät mie­het saa maa­ta”. T.H. Taivalkoski

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Päät­tä­jäl­tä: Löy­lyä ja ruisleipää

Lem­peät löy­lyt sau­nas­sa työ­päi­vän päät­teek­si, pai­kal­li­sen lei­po­mon ruis­lei­pää ilta­pa­lak­si ja taus­ta­musii­kik­si omaa sie­lua hel­li­viä säve­liä. Kuu­los­taa­ko ren­tout­ta­val­ta? Kuu­los­taa­ko kulttuurilta?


Muis­to­kir­joi­tus: Pet­sa­mon poi­ka Yrjö Mosorin

Yrjö Moso­rin kuo­li Hau­ki­pu­taal­la omas­sa kodis­saan 22.10.2023. Yrjö syn­tyi sil­li­vuon­na 21.10.1931 Pet­sa­mos­sa Näsy­kän kyläs­sä Mat­ti ja Maria Moso­ri­nin per­heen nel­jän­te­nä lap­se­na. Elä­mä oli­si voi­nut jää­dä alle vuo­teen, jos isä Mat­ti ei oli­si saa­nut pelas­tet­tua alle vuo­den van­haa nuk­ku­vaa poi­kaa pala­vas­ta koti­ta­los­ta. Samal­la tuli pelas­tet­tua ensin per­heen ompe­lu­ko­ne heit­tä­mäl­lä se ulos ikku­nan läpi.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kii­min­gin Tome­ty tyr­mää­vän yli­voi­mai­nen Rovaniemellä

Kii­min­gin 14-vuo­tias nyrk­kei­ly­uran­sa alku­met­reil­lä ole­va Eku Tome­ty koh­ta­si kehäs­sä tois­ta­mi­seen Albin Bars­kin Ruot­sis­ta. Barsk sai revans­si­mah­dol­li­suu­den hävit­ty­ään edel­li­sen koh­taa­mi­sen Raa­hen kehäs­sä noin kuu­kausi sit­ten. Kak­si vuot­ta van­hem­pi Barsk läh­ti voi­ton­tah­toa uhkuen nitis­tä­mää nuor­ta kii­min­ki­läis­tä. Ensim­mäi­nen erä oli hie­nok­sel­taan Tome­tyn hal­lin­taa vah­vas­ti hyök­kää­vää Både­nin poi­kaa vastaan. 


Mik­si leik­kaam­me tulevaisuudeltamme?

Opis­ke­li­joil­le sosi­aa­li­tur­van tar­joa­ma apu on kuin pelas­tus­ren­gas vai­kei­na aikoi­na, mut­ta miten käy, kun ren­kaas­ta tyh­jen­ne­tään ilma? Sosi­aa­li­tur­va on ollut väsy­neil­le opis­ke­li­joil­le pelas­tus, kun toi­meen­tu­lon hank­ki­mi­nen kou­lun­käyn­nin lisäk­si on haas­ta­vaa. Täs­tä tur­vas­ta leik­kaa­mi­nen jät­tää monet opis­ke­li­jat köy­hyy­teen ja suu­riin velkoihin.


Mies­ten­päi­vä

Suo­mes­sa mies­ten­päi­vä ei ole vakiin­tu­nut juh­la­päi­väk­si. Kan­sain­vä­li­nen nais­ten­päi­vä on kan­sain­vä­li­nen vuo­si­päi­vä, jota on vie­tet­ty 8. maa­lis­kuu­ta 1900-luvun alku­puo­lel­ta läh­tien. Vuon­na 1975, jota vie­tet­tiin kan­sain­vä­li­se­nä nais­ten vuo­te­na, Yhdis­ty­neet kan­sa­kun­nat vah­vis­ti päi­vän vie­ton ja se sai samal­la nimen ”Yhdis­ty­nei­den kan­sa­kun­tien nais­ten oikeuk­sien ja kan­sain­vä­li­sen rau­han päivä”.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus