Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Toi­mit­ta­jal­ta: Ongel­ma ei ole net­ti vaan ihmiset

Somen hai­tois­ta ja huo­nois­ta puo­lis­ta on kes­kus­tel­tu vii­me aikoi­na pal­jon. Some on jopa halut­tu kiel­tää koko­naan lap­sil­ta tai rajoit­taa sitä nuo­ril­ta. Syyk­si on ker­rot­tu muun muas­sa net­ti­kiusaa­mi­nen ja sosi­aa­li­sen median tuo­mat pai­neet. Esi­mer­kik­si somes­ta jul­ki­suu­teen nous­sut nykyi­nen kan­san­edus­ta­ja Vil­le Meri­nen on puhu­nut pal­jon sosi­aa­li­sen median kiel­tä­mi­ses­tä ja vedon­nut juu­ri net­ti­kiusaa­mi­seen. Somen kiel­tä­mi­nen tai rajoit­ta­mi­nen ei kui­ten­kaan rat­kai­se kiusaa­mi­son­gel­mia. Tuli­si ennem­min­kin opet­taa lap­sil­le net­ti­käyt­täy­ty­mis­tä ja ope­tel­la arvos­ta­maan ihmi­siä niin netis­sä kuin sen ulko­puo­lel­la­kin. Some ei ole syyl­li­nen kiusaa­mi­sel­le, ihmi­set ovat. Net­ti­kiusaa­mi­nen tuli­si ottaa yhtä vaka­vas­ti kuin kaik­ki muut­kin kiusaa­mi­sen muo­dot, mut­ta net­ti­hän ei itses­sään kiusaa yhtään ketään, vain siel­lä ole­vat ihmi­set­hän sen tekee. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa somet­to­muus voi lisä­tä nuor­ten pahaa oloa, sil­lä moni on löy­tä­nyt somes­ta itsel­le ystä­viä tai jut­te­luseu­raa, jos sitä ei muu­ten tun­nu löy­ty­vän. Esi­mer­kik­si pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la asu­vat löy­tä­vät hel­pos­ti saman­hen­ki­siä ihmi­siä netis­tä ja täten saa­vat elin­tär­ke­ää yhteen­kuu­lu­mi­sen tun­net­ta. Nuo­ret, joil­la ei omas­sa koti­pai­kas­sa ole tur­val­li­sia yhtei­sö­jä, voi­vat löy­tää netis­tä tukea ja tur­vaa. Itse­kin olen netin kaut­ta tutus­tu­nut ihmi­siin ja löy­tä­nyt somes­ta ystä­viä. Minul­le oli­si mah­do­ton­ta elää ilman somea, sil­lä se on kana­va, jol­la pidän yhteyt­tä oikeas­taan kaik­kiin lähei­sii­ni. Itsel­le­ni on mah­do­ton­ta pitää yhteyt­tä kaik­kiin ystä­vii­ni kai­ken kii­reen kes­kel­lä, mut­ta onnek­si näen somes­ta miten heil­lä menee ja mihin elä­mä kul­jet­taa lap­suu­de­nys­tä­viä, joi­hin en ole vuo­siin ollut yhteyksissä. 

Lue lisää

Iin seu­ra­kun­nan kirk­ko­her­ran­vaa­leis­sa kak­si ehdokasta

Iin seu­ra­kun­ta jär­jes­tää kirk­ko­her­ran vaa­lit sun­nun­tai­na 8. syys­kuu­ta. Ennak­ko­ää­nes­tys ja koti­ää­nes­tys toi­mi­te­taan 2. syys­kuu­ta ja 6. syys­kuu­ta väli­se­nä aika­na. Iin seu­ra­kun­nan nykyi­nen kirk­ko­her­ra Tapa­ni Ruot­sa­lai­nen jää eläk­keel­le uuden kirk­ko­her­ran astues­sa viraan.


Jää­lin­ma­jan uima­ran­nal­ta löy­det­tiin sinilevää

Oulun seu­dun ympä­ris­tö­toi­mi otti ensim­mäi­set uima­ve­si­näyt­teet Oulun seu­dun pie­nil­tä ylei­sil­tä uima­ran­noil­ta 24. ‑25.6. Ran­ta­poh­jan alu­een uima­ran­nois­ta havait­tiin vähäi­nen mää­rä sini­le­vää Kii­min­gis­sä Jää­lin­ma­jan uima­ran­nal­la. Muil­ta osin alu­een uima­ran­nat täyt­ti­vät laatuvaatimukset.



Raha­pe­lit: Viik­ko 26

Lot­to: 4, 5, 9, 16, 16, 29, 37. Lisä­nu­me­ro: 13. Plus­nu­me­ro: 8. Voi­ton­ja­ko: 7 oikein – kpl, 6+1 oikein – kpl , 6 oikein 45 kpl 1848,92 e, 5 oikein 38,92 e, 4 oikein 10 e, 3+1 oikein 2 e, Plus oikein – e.



Uima­vä­li­nei­tä ja lelu­ja kaik­kien käyttöön

Ran­ta­kier­tue saa­puu ilah­dut­ta­maan Iin uima­ran­to­jen kävi­jöi­tä. Kier­tue kier­tää Iin, Kui­va­nie­men, Jak­ku­ky­län, Oijär­ven ja Olha­van ran­noil­la. Ran­ta­kier­tue aloit­ti kesän­sä tämän vii­kon maa­nan­tai­na ja toi­min­ta jat­kuu elo­kuun alkuun saakka. 



Hau­ki­pu­taa­lais-hol­lan­ti­lai­nen taidenäyttely

Hau­ki­pu­taa­lais­ta Ervas­tin sukua ole­vat ser­kuk­set Sirk­ku Han­he­la, Eija Nylund ja Jus­si Tukiai­nen avaa­vat Koh­taa­mi­sia Suves­sa ‑tai­de­näyt­te­lyn Ouluun Gal­le­ria 33:ssa. Näh­tä­vil­lä on Hau­ki­pu­taa­lai­sen Han­he­lan sekä suo­ma­lais-hol­lan­ti­lai­sen Nylun­din teoksia. 


Työt­tö­mien mää­rä on nous­sut vii­me vuodesta

Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön työl­li­syys­kat­saus osoit­taa työt­tö­mien mää­rän nous­seen Poh­jois-Poh­jan­maal­la. Työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta oli tou­ko­kuus­sa 21 000. Se on noin 1800 työ­tön­tä enem­män kuin vii­me vuon­na. Työt­tö­mien mää­rä kui­ten­kin las­kee kesää koh­ti men­täes­sä perin­tei­seen tapaan, joh­tuen kausi­vaih­te­luis­ta. Työt­tö­miä oli­kin tou­ko­kuus­sa vajaa 2000 hen­ki­löä vähem­män kuin huhtikuussa. 


650-vuo­tias Ii (Ijo)

Ii (Ijo) viet­tää tänä vuon­na 650-vuo­tis­juh­laan­sa. Täten sen syn­ty juon­taa juu­ren­sa syväl­le kes­kiai­kaan, tar­kal­leen vuo­teen 1374. Sil­loin se mai­nit­tiin kap­pe­li­na (Ijo kapell). 



Kuu­kau­den esi­ne: Pesu­ku­rik­ka ja pyykkilauta

Valo­ku­vas­sa saa­vin pääl­le ase­tel­tua esi­net­tä on käy­tet­ty apu­vä­li­nee­nä pyy­kin pesus­sa 1800-luvun lopus­ta läh­tien aina pyy­kin­pe­su­ko­nei­den aika­kau­del­le saak­ka. Kysees­sä on pesu­ku­rik­ka, 40 sen­tin mit­tai­nen käden­si­jal­li­nen puu­nui­ja, jos­sa on lit­teä ja leveäh­kö lapa. Esi­ne on koris­tel­tu kau­niis­ti puu­leik­kauk­sin, jot­ka kuvaa­vat kuk­ka­ruuk­kua ja kuk­kaa. Kuk­ka­ku­vion uur­teis­sa on säi­ly­nyt hyvin punais­ta väri­tys­tä. Koris­te­ku­vion ala­puo­lel­le on kai­ver­ret­tu omis­ta­jan nimikirjaimet. 



Alek­sis Kiven kome­di­aa kesäteatterissa

Kesä­teat­te­ri palaa Jää­liin mil­tei kym­me­nen vuo­den tauon jäl­keen, kun teat­te­ri­ryh­mä Lakat esit­tää Alek­sis Kiven Kih­lauk­sen. Kesä­teat­te­rin ensi-ilta on per­jan­tai­na 28. kesä­kuu­ta Jää­lin majal­la. Vii­mek­si kesä­teat­te­ri on ollut Jää­lis­sä vuon­na 2015.